1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. soutu

Olympiahistorian menestysvalmentaja, josta olet tuskin kuullut – mustasta menneisyydestä huolimatta jopa Sir Alex Ferguson jää saarivaltiossa hänen varjoonsa

Kuka on olympialaisten historian paras valmentaja kaikki lajit huomioiden? Yksi vahva ehdokas on kuudella vuosikymmenellä mitaleita rohmunnut Jürgen Gröbler.

Harva tuntee Jürgen Gröblerin, mutta hän on yksi kaikkien aikojen parhaista valmentajista. Kuva: Getty Images

Berliinin muurin sorruttua Jürgen Gröbler on jatkanut häikäisevää työtään ja luonut Britannialle soutudynastian, jonka ote kantaa aina tuleviin Tokion olympialaisiin saakka. Kesän 2020 oli tarkoitus huipentaa Gröblerin uskomaton olympiavalmennusura, mutta koronaviruspandemia siirsi saksalaisen menestysvalmentajan eläköitymissuunnitelmia ainakin vuodella.

Vuoden 1972 olympialaisista lähtien Gröblerin valmennettavat ovat yltäneet soudussa aina olympiamitaleille – pois lukien Los Angelesin 1984 kisat, jolloin itäblokin maat boikotoivat olympialaisia. Harvalla valmentajalla on esittää kaikissa kymmenessä olympiapestissään vähintään yhtä kultaa.

Gröblerin olympiakultamitalien voittoputki valmentajana on nyt seitsemän mittainen ja hakee kaikki lajit huomioiden vertaistaan. 73-vuotias soutuluotsi on Britannian kirkkaasti kaikkien aikojen menestynein olympiavalmentaja, ja reilulla erolla muihin nähden.

Gröblerin johdolla Iso-Britannia on saavuttanut vähintään yhden soudun olympiakullan jokaisessa kesäkisassa vuodesta 1992 lähtien. Gröblerin alaisuudessa maa on rohmunnut soudussa 33 mitalia, joista 22 kultaista.

Gröblerin saavutukset jättävät varjoonsa Britannian kansalliset valmentajasankarit; esimerkiksi Sir Alex Fergusonin, jolla on Manchester Unitedin jalkapallovalmentajana huikeat 38 pokaalia. Kaksikkoa on usein verrattu toisiinsa.

Jürgen Gröbler Kuva: Getty Images

Legendavalmentaja on nostanut soudun Britannian tärkeimmäksi urheilulajiksi. Menestyshuumassa valtio on myöntänyt soudulle peräti 30 miljoonaa puntaa Tokion olympiaprojektiin – enemmän kuin yhdellekään muulle lajiliitolle. Gröblerin tekemistä läheltä käsin seuranneet tahot tietävät, kuinka iso merkitys saksalaisvalmentajalla on siinä, että Britannia on johtava soutumaa olympia- ja maailmanmestaruustasolla.

Intohimo ja osaaminen

Iso-Britannian soutajista Henry Fieldman ja Matilda Horn hakevat edustuspaikkaa maansa miesten ja naisten kahdeksikkoon Tokion olympiavesille. Kaksikko kokee olevansa etuoikeutettuja, koska saavat harjoitella ja kisata osaavan saksalaisen kanssa.

– Hän on edelleen äärimmäisen motivoitunut ja kunnianhimoinen. Ilman näitä ominaisuuksia ei voi pärjätä urheilussa vuodesta toiseen. Miehistöt ja testituloksien ennätykset sen kun paranevat. Gröbler oppii ja luo uusia harjoitustapoja, eikä pelkää tuoda niitä testattavaksi, Henry Fieldman kehuu.

– Gröbler uskaltaa muuttaa treenitapoja ja perustelee ne hyvin. Hän ei jää jumiin vanhoihin metodeihinsa, vaan on ikään kuin aikaansa edellä. Kovien tulosten lisäksi hän käyttäytyy ja toimii, miten urheilussa pitääkin. Hänestä huokuu se, kuinka tärkeä asia urheilu on myös hänelle, Matilda Horn kuvaa.

Omistautuminen, läsnäolo ja intohimo lajiaan kohtaan ovat Gröblerin tavaramerkit. Hän on auttanut luomaan Iso-Britanniassa huippu-urheilulle vaadittavan soutuympäristön ja perinnön, joilla urheilijat voivat päästä menestykseen kovalla työllä sekä fyysisillä että henkisillä voimavaroilla. Kaikkia näitä tarvitaan soudussa.

Viisinkertainen maailmanmestari ja kaksi perättäistä olympikultaa miesten nelikossa voittanut Alex Gregory arvostaa monessa liemessä keitetyn saksalaisen pelisilmää soudussa.

Kuvassa brittisoutaja Stephen Rowbotham ja valmentaja Jürgen Gröbler Kuva: Getty Images

– Urheilijana olet ikään kuin "turvassa", kun sinun valmentajasi tietää ja tuntee rajasi. Silloin mikään ei voi mennä enää pieleen olympiafinaalissa, kuvaa Gregory.

Dopingkoneisto jauhoi, Gröbler valmensi

Berliinin muurin murtuminen 9. marraskuuta 1989 aloitti uuden aikakauden. Myös Jürgen Gröblerille. Valmentajasuuruudella on takana musta menneisyys, jonka kanssa hän on oppinut elämään pakon edessä. Elämäntehtävä on jatkunut Iso-Britannian maaperällä, jossa Gröbler on muurannut maalle kohta 20 vuotta kestäneen soutudynastian.

Herra Gröbler on myöntänyt rohkaisseensa nuoria DDR:n kykyjä käyttämään urheilusuorituksia parantavia kiellettyjä aineita ihan 1970- ja 1980-luvun tapaan. Itä-Saksalle doping istui siihen aikaan kuin nenä päähän ja koneisto antoi dokumenttien mukaan vähintään 10 000 urheilijalle dopingaineita, joilla mitaleita kertyi, mutta samalla urheilijan terveys järkkyi.

DDR voitti pelkästään soudussa 45 olympiamitalia, joista 31 kultaista vuosina 1972–1988. Gröbler kuului Itä-Saksan valtionkoneiston "sisäpiiriin" ja oli tietoinen kaikesta.

Hurjimpien tarinoiden mukaan muun muassa soudussa annettiin vain 10-vuotiaille lapsille anabolisia steroideja. DDR:n entisaikainen soutupomo Wilfried Hofmann on jälkikäteen kiistänyt,että menestys taottiin soudussa vain vilppikeinoilla. Hänestä doping ei ollut suurin tekijä menestykselle.

Gröbler ei ole julkisuudessa lähtenyt perkaamaan isommin vanhoja aikojaan, vaan todennut ainoastaan, että hän oli "syntynyt väärään paikkaan, eikä siitä ollut silloin ulospääsyä". Gröbler on todennut, että valmentajana hän oli välillä "kovilla", kun jollain entisellä soutajalla ilmeni terveysongelmia. DDR:ssä lääkärit hoitivat kuitenkin aineiden annostelun, kun taas valmentajat keskittyivät omaan hommaansa; harjoittelun laatuun ja määrään.

"Briteillä varaa virheisiin ja silti he menestyvät"

Suomen viimeisimmän kesäolympialaisten kestävyysurheilun mitalivalmentaja ihmettelee Iso-Britannian soutureseptiä. Veikko Sinisalolla on vahvat näkemykset ja tiedot siitä, missä maailman huippusoutu menee Tokion olympialaisten läheisyydessä.

Veikko Sinisalo uskaltaa olla eri mieltä valmentajasuuruuden kanssa. Kuva: Merja Kämpe

Sinisalon valmennusuran tähtihetki ajoittui Pekingin vuoden 2008 olympialaisiin, jossa viisivuotisen soutuprojektin päätteeksi intohimoinen kestävyysluotsi pääsi seuraamaan läheltä, kuinka hänen suojattiensa Sanna Stenin ja Minna Niemisen kaulaan ripustettiin olympiahopeamitalit.

Urotekonsa jälkeen Sinisalo on valmentanut Tshekissä ja Belgiassa. Tällä hetkellä hän huhkii korona-aikana etätöitä Viron olympiatoivojen kanssa. Rohkea suomalainen uskaltaa olla julkisesti eri mieltä jopa soudun legendavalmentaja Jürgen Gröblerin kanssa valmennusmetodeista.

Saksalaisen Gröblerin johdolla Britannia on jyrännyt viime olympialaisissa soudun mitalitilastossa ja Linzin viime syksyn MM-kisoissa maa kahmi mestaruuksia ja yhteensä kuusi MM-mitalia sekä muun muassa kymmenen lisäpaikkaa Tokion olympialaisiin.

– Britanniassa on paljon soutajia, jotka pärjäisivät paremmin, jos harjoittelisivat vähemmän ja osaisivat rytmittää harjoittelua paremmin. Siellä on niin hyvä massa takana ja kykyjenetsintä, että tavallaan heillä on mahdollisuus tehdä virheitä valmennuksessa ja silti menestyä. Kun keskustelee yksittäisten brittisoutajien kanssa treenisisällöistä, siitä mitä he tekevät, niin minä en allekirjoita kaikkia juttuja. Vaatii äärimmäistä lahjakkuutta kestää ne harjoitteet ja suoriutua hyvin itse kilpailuissa.

"Heitetään kananmunia seinään ja katsotaan, kuka kestää ehjänä"

Sinisalo näkee, että Gröbler pääsi nykyiseen asemaansa Iso-Britannian valmentajana siinä vaiheessa, kun hänen alaisensa olivat poskettoman lahjakkaita soutuun ja sen vaatimaan harjoitteluun. Taitavalla ja laajalla kykyjenetsinnällä menestysputken jatkaminen on turvattu.

– Inhimillisyyden ja yksilöllisyyden puuttumisen takia en tykkää henkilökohtaisesti heidän tekemisestään. Urheilijana siellä ei ole muuta arvoa oikein kuin se, että olet kone ja sinun arvosi on, kuinka paljon pystyt tuottamaan veneeseen vauhtia.

Sinisalon mielestä Iso-Britanniassa ei yritetä edes optimoida fysiologiaa, eivätkä he huomioi siellä urheilijoita yksilöinä. Jos homma ei sovi jollekin, niin aina voi kävellä pois projektista. Jonon päässä on odottamassa seuraava, lahjakas kaveri.

– He voisivat olla vieläkin paljon nykyistä parempia. Harjoittelu on niin kovaa, ikään kuin heittäisi kananmunia seinään ja sitten katsotaan, kuka kestää sen ehjänä. Sitten on vasta hyvä valmennuksen mielestä. Saksalainen mentaliteetti näkyy brittien ehdottomuudessa määrän ja tehon suhteessa, summaa Sinisalo.

Raju, vuosikausia jatkunut harjoittelu saattoi maksaa kovan hinnan soudun kolminkertaiselle olympiavoittaja Pete Reedille, joka sairastui viime syksynä vain vuosi urheilu-uransa jälkeen. Britti Reed kärsii harvinaisesta selkärangan verenkiertohäiriöstä, jonka seurauksena hän halvaantui rinnasta alaspäin. 38-vuotias kuninkaallisen laivaston upseeri aloitti soudun 21-vuotiaana voittaen perämiehettömässä nelosessa olympiakultaa vuosina 2008 ja 2012 sekä kahdeksikossa 2016.

Pete Reed kuvassa Kuva: Getty Images

Doping ja soutu

Soutu on näyttäytynyt julkisuudessa puhtaana urheilulajina. Iso syy siihen on, ettei lajissa pyöri hirveästi rahaa. Valmentaja Sinisalo lisää, että kaikki huippumaat harjoittelevat ja leireilevät nykyisin niin paljon yhdessä, ettei siellä voi muiden näkemättä mennä kepulikosteilla eteenpäin.

– Huhuja (dopingista) kuulee aina silloin tällöin, mutta aika vähän loppujen lopuksi. Silloin kun valmensin Minnaa ja Sannaa, niin näin, kuinka lähelle omaa painoluokan ME:tä he pääsivät. Roopenkin (Robert Ven) voi laskea tuohon sarjaan, kun alle 90-kiloisena pystyy vetämään 2000 metrin ergotestissä alle 5.50:n. Nämä tulokset ovat globaalisti ihan hyviä ja kertovat minulle, että puhtaana pystyy pärjäämään tässä lajissa. Se riittää minulle. En vaivaa yhtään päätäni sillä (dopingilla).

– Varmasti on yksittäisiä urheilijoita, jotka ovat saattaneet käyttää kiellettyjä aineita. Itse uskon, että yli 90 prosenttia huipuista menee puhtaana ja menestyjistäkin lähes kaikki ovat puhtaita, Sinisalo arvelee.

Kiina satsasi valtavasti Pekingin 2008 olympialaisiin. Kiina poimi pelkästään soudussa 1 400 lahjakkainta mukaan ammattilaiseksi tulevien vuosien olympiaprojekteihin. Silti jättivaltio ei ole noussut lajissa mitenkään erityisesti.

– Laji vaatii ymmärrystä urheilijalta ja valmentajalta. Soutu ei ole mitään mekaanista tekemistä. Kun Kiinaan syntyy länsimaisten valmentajien opissa pikkuhiljaa lajikulttuuria, niin se voi vielä jossain vaiheessa tuoda tulosta.

– Ainakin 2000-luvun alussa Kiinassa suhtautuminen soutuun oli, että puheiden mukaan kiinalaissoutajien piti harjoitella 40 tuntia viikossa, koska se on siellä päin ihan normaali työviikko. Ei keho kestä muutaman vuoden tuollaisia määriä tehneenä kovinkaan kauan, huomauttaa Sinisalo.

Britannian Moe Sbihi Kuva: AOP/ Rex Features

Iso-Britannian olympiavoittajan, soutaja Moe Sbihin huhuttiin vetäneen joskus jopa 70 tunnin viikkotreenejä.

– Ei kuulosta kovin uskottavalta. Kuulin eräältä virolaiselta naissoutajalta, joka harjoitteli Britannian kärkimaajoukkueeseen pyrkivien ryhmässä, millaisin metodein siellä mentiin. Ei siellä ollut tietoakaan harjoittelun rytmityksestä, eikä ollut kunnon mahdollisuutta palautua treeneistä.

Lue myös:

Yksinäinen tähti on kärsinyt olympialajin huonosta asemasta Suomessa, nyt tilanne on toisin: "Lunta sataa ja tämä on yksi maailman parhaista soutupaikoista – en olisi ikinä uskonut!"