Miten koululaiset jaksavat mullistuneessa arjessa? Opettaja Susanne Ojaniemi kertoo, mikä on ollut pandemia-aikana erityisen tärkeää

Moni suomalaisurheilija on keskittynyt poikkeustilan aikana siviilityöhönsä. Opettajana ja sairaanhoitajana työskentelevät pesäpalloilijat kertoivat, miten heidän arkensa on muuttunut.

pesäpallo
Susanne Ojaniemi tekemässä heittoharjoituksia kotipihassaan Koronakriisin aikana.
Porin Pesäkarhujen Susanne Ojaniemi on keskittynyt viime viikoina omatoimiseen harjoitteluun ja siviilityöhönsä luokanopettajana. Jarkko Riikonen / Yle

Maailmalla leviävä koronavirus on pannut uusiksi useimpien urheilijoiden päivärytmin ja harjoittelun.

Porin Pesäkarhujen avainpelaajiin kuuluva Susanne Ojaniemi on tuntenut pandemian vaikutukset myös siviilityössään. Ojaniemi, 28, toimii luokanopettajana Kypärämäen koulussa Jyväskylässä.

Noin kuukausi sitten Ojaniemi ja oppilaat vaihtoivat koulun vilkkaat käytävät etäyhteyden kautta tapahtuvaan kotiopetukseen. Mullistus oli suuri.

– Normaalisti koulussa on koko ajan iso joukko ihmisiä ympärillä. Tuntuu hassulta olla nyt yksin kotona, Ojaniemi kuvailee Yle Urheilulle.

Ojaniemi ja oppilaat pitävät joka päivä aamuyhdeksältä etäkokoontumiseen, jossa käydään läpi päivän opetusta ja muita ajankohtaisia asioita.

Oppitunnit ovat erilaisia. Oppilaat työskentelevät joko itsekseen tai seuraavat valmiiksi videoituja tunteja koulun alustoilta. Välillä Ojaniemi ja oppilaat ovat suorassa yhteydessä videokuvan välityksellä.

Susanne Ojaniemi opettaa luokkaansa etäyhteyden välityksellä omasta makuuhuoneestaan.
Susanne Ojaniemi on tehnyt opetustöitä kotoa noin kuukauden. Jarkko Riikonen / Yle

Käytännöt vaihtelevat, mutta yksi asia pysyy. Ojaniemen mukaan aktiivinen yhteydenpito oppilaisiin ja muihin opettajiin on ollut avainasemassa poikkeuksellisena aikana.

– Jos tuntuu, etten ole jutellut jonkun oppilaan kanssa henkilökohtaisesti pariin päivään, soitan hänelle kysyäkseni, mitä kuuluu, Ojaniemi kertoo.

Hän sanoo kantavansa huolta paitsi oppilaidensa myös heidän perheidensä jaksamisesta.

– Olen ollut huolissani, miten voin antaa oppilailleni mahdollisimman hyvän tuen, kun en voi olla heidän vierellään. Niitä keinoja olemme näiden viikkojen aikana etsineet ja löytäneet.

– Olen ohjeistanut oppilaitani, että kysykää mieluummin kaikki pienimmätkin kysymykset minulta sen sijaan, että kuormittaisitte kotona vanhempia, jotka tekevät omia töitään.

Susanne Ojaniemi opettaa luokkaansa etäyhteyden välityksellä.
Ojaniemi pitää aktiivisesti yhteyttä oppilaisiinsa. Jarkko Riikonen / Yle

Yhteyttä pidetään puhelimitse ja videopuheluiden välityksellä. Ojaniemi sanoo olevansa onnekkaassa asemassa. Hänen oppilaansa ovat ottaneet uudet työskentelytavat ja etäopetuksen käytännöt hyvin vastaan.

– Samalla olen kuitenkin huomannut, että hekin kaipaavat muita ihmisiä ympärilleen. Olen yrittänyt teettää töitä pienissä ryhmissä videopuhelun välityksellä, jotta keskustelusta tulisi helpompaa ja sosiaalisempaa.

Opettaja on ollut säännöllisesti yhteydessä myös vanhempiin.

– Uudenlaisessa tilanteessa kodin ja koulun välinen yhteydenpito on ihan kullanarvoista. Silloin pysyy itsekin mukana, miten oppilailla menee kotona.

Päivittäin puhuttava aihe

Siinä missä Ojaniemen päivät kuluvat kotitoimistossa, pesäpalloilijakollega Tuomas Raunio on saanut viettää paljon aikaa työmaallaan Seinäjoen keskussairaalassa.

26-vuotias JymyJussien pelaaja työskentelee eri osastoilla kiertävänä sairaanhoitajana. Psykiatriaan erikoistunut Raunio kertoo, ettei maailmanlaajuinen koronaviruskriisi ole ehtinyt vaikuttaa merkittävästi työarkeen.

– Psykiatrian puolella tilanne ei ole vielä juuri muuttunut, eikä virus ole muutenkaan lähtenyt leviämään Etelä-Pohjanmaalla laajasti. Ylitöitä on ollut kuitenkin viime aikoina jonkin verran.

Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei COVID-19 olisi esillä.

– Aiheesta puhutaan töissäkin päivittäin. Mietimme, kunpa virus ei leviäisi Etelä-Pohjanmaalla enempää. Saamme jatkuvasti sähköpostiin toimintaohjeita eri skenaarioiden varalle, Raunio sanoo.

– Tiedän kuitenkin kokemuksesta, että terveydenhoitoalalla on todella kovia ammattilaisia. Luotan täysin Suomen terveydenhuoltoon.

Seinäjoen JymyJussien Tuomas Raunio on siviiliammatiltaan sairaanhoitaja.
Seinäjoen JymyJussien Tuomas Raunio on siviiliammatiltaan sairaanhoitaja. Juha Tamminen / All Over Press

Raunion siviilityön merkitys on korostunut, kun pesäpalloseurojen joukkueharjoitukset ovat tauolla.

Kevät on yleensä merkinnyt intensiivistä valmistautumista kesän pelikauteen, mutta nyt treenileirit ja harjoitusottelut ovat vaihtuneet itsenäiseen harjoitteluun ja joukkueen etäpalavereihin.

Taustalla painaa myös huoli seurojen taloudellisesta tulevaisuudesta, kun sponsorisopimusten ja kauden alkamisajankohdan yllä leijuu epävarmuuden varjo.

Raunio kuvaa ajanjaksoa urheilijalle haastavaksi ja erikoiseksi.

– Normaalisti olen tottunut lähtemään kauhealla kiireellä aamuvuorosta kotiin syömään ja siitä suoraan joukkueen lajitreeneihin. Nyt joukkuetoimintaa ei ole ollenkaan, mikä tuntuu isolta muutokselta.

Lue myös:

Leikkauksesta toipunut huippupesäpalloilija ei ole halunnut edes ajatella kauden perumista: "Olisihan se valtava pettymys"

Naisten superpesisseurat ovat yhteistyökumppanien varassa − koronakriisin pelätään kaatavan seuroja: "Olisi ihan uskomatonta, jos tästä selvittäisiin niin, että yhtään miesten tai naisten seuraa ei joutuisi lopettamaan toimintaansa"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat