Tehdäänkö vallankumouksellisilla juoksukengillä kohta maailmanennätyksiä myös ratamatkoilla? Asiantuntijan mukaan läpimurto on lähellä

Suomalaiset huippujuoksijat pitävät juoksun välinekehitystä normaalina, mutta Kansainvälinen yleisurheiluliitto on jo puuttunut peliin.

Joustolenkkarit ovat huippumaratoonareiden suosiossa. Kuva: Robert Szaniszlo/NurPhoto via Getty Images

Kestävyysjuoksun välinekehityksessä eletään juuri nyt poikkeuksellisia aikoja. Kun kenialainen Eliud Kipchoge rikkoi maratonilla kahden tunnin haamurajan epävirallisissa olosuhteissa viime syksynä, katseet kääntyivät Kipchogen kenkiin, joustolenkkareihin. Kengän toimintaperiaate on yksinkertainen: siinä on normaalia lenkkaria paksumpi pohja, joka vapauttaa energiaa paremmin.

– Joustolenkkari vaikuttaa juoksun taloudellisuuteen, tiivistää Juha-Pekka Kulmala HUSin Liikelaboratoriosta Yle Urheilulle.

Joustolenkkareita on tähän mennessä nähty pääasiassa vain maratoonareilla. Kulmala arvioi, että supertossut tekevät läpimurron myös ratakisoihin. Kengän täytyisi kuitenkin olla erilainen kuin maratonilla, koska juoksuradalla nykyiset joustojalkineet eivät toimi.

– Joustojalkineissa on vielä varaa parantaa. Juoksuradalla ne eivät kuitenkaan toimi samalla tavalla, koska rata joustaa enemmän. Luulen, että ratajuoksuun tulee omannäköistä jalkinetta, jossa ei ole niin paksu pohja, mitä maratoonarit käyttävät. Niitä saattaa tänä kesänä näkyä jo ratakisoissa 5 000 metristä ylöspäin.

Tekno-doping, joka ei ole kiellettyä

Kulmalan mukaan erilaisia joustovirityksiä juoksukenkiin on yritetty tehdä jo 80-luvulta asti. Ensimmäistä kertaa joustolenkkareita nähtiin huippujuoksijoilla vuonna 2016. Nyt siitä on tullut käytännössä jo pakollinen väline ennätysten tekemiseen: miesten maratonilla kaikkien aikojen viisi parasta aikaa on tehty joustolenkkareilla. (siirryt toiseen palveluun)

– Aika pitkään tässä on mennyt, että jalkineesta on saatu mitään oikeaa apua, mutta nyt korkki on auennut. Tekno-doping on periaatteessa sille uusi termi. Tutkimuksen mukaan Kipchogelle se toi kolmen minuutin hyödyn, kun hän alitti kaksi tuntia, Kulmala sanoo.

Myös Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics on huomannut joustolenkkarin vahvuuden ja ilmaissut huolensa. WA on kertonut, että viimeaikainen kehitys on uhka urheilun eheydelle. (siirryt toiseen palveluun) Se asetti jo kieltoon Kipchogen käyttämät ennätyskengät, mutta sama juoksumerkki on jo lanseerannut version, joka täyttää uudet vaatimukset.

Uusien sääntöjen mukaan kengänpohja saa olla maksimissaan 40 millimetriä paksu, pohjassa saa olla vain yksi hiilikuitulevy ja kenkä täytyy löytyä myös vapailta markkinoilta.

Kulmala pitää neljän sentin rajaa hyvänä, mutta varoittaa täysin uudesta haasteesta, minkä se saattaa tuoda mukanaan.

– 40 millimetristä joudutaan ehkä vielä viilaamaan, ja lieveilmiöitä saattaa tulla. Pohjan paksuuden mittaaminen on millimetripeliä, ja se on myös vähän mittaustekniikasta kiinni. Voi olla, että ennätysten rikkojilta kengät tarkastetaan, Kulmala arvioi.

"Olisi katastrofi, jos millejä sinne tänne haettaisiin"

Aki Nummela kellotti puolitoista vuotta sitten maratonilla uuden ennätyksensä 2.17. Kuva: Jari Kärkkäinen/YLE

Suomalaiset huippujuoksijat Annemari Kiekara os. Sandell ja Aki Nummela ovat seuranneet kenkävillitystä aitiopaikoilta ja molemmilla on käytössä joustolenkkarit. Miten ne eroavat tavallisista juoksukengistä?

– Ne auttavat, mitä pidemmäksi matka menee. Nopeuden fiilistä niistä en ole löytänyt, mutta pomppu säilyy viimeisille kilometreille asti, sanoo Nummela.

– Niillä on hyvä juosta. Ne ovat kevyet ja säästävät jalkoja. Alussa tuntui, että joustokengät rasittavat liikaa takareisiä. Nyt kuitenkin huomaan niiden ehkäisevän vammoja, summaa Kiekara.

Annemari Kiekara otti joustolenkkarit käyttöön viime vuoden loppupuolella. Kuva: Ari Welling / Yle

Nummela ei pidä lisääntynyttä välinekikkailua ongelmana, vaan sanoo kehityksen olevan täysin normaalia. Nummela silti kammoksuu, jos kengänpohjien paksuutta alettaisiin millimetrin tarkasti seuraamaan kisatilanteissa.

– Elämme vuodessa 2020, ja mielestäni tämä on luontaista lajikehitystä. Hyvä, että rajoituksia on tehty, mutta olisihan se katastrofi, jos millejä sinne tänne haettaisiin. Nyt näillä säännöllä pärjää toistaiseksi hyvin, Nummela painottaa.

Kiekara on huomannut supertossujen määrän kasvaneen kilpaurheilijoiden käytössä. Kiekara on Nummelan kanssa samaa mieltä, eikä usko jatkuvasti kehittyneiden supertossujen tuovan ongelmia.

– Joustokenkiä näkyy kisoissa nykyään useilla juoksijoilla. En usko, että mitään ongelmia tulee, koska kengän osuus on kuitenkin niin pieni osa juoksua. Tuskin mitään kenkätarkastuksia tehdään dopingtestauksen tyyliin. Se voi olla aika hankalaa.

Lue myös: