Suora

  • Urheiluruutu
  • Koruja juhliin ja mielenosoituksiin

Itsenäisen Suomen ensimmäisestä olympiavoitosta on päivälleen sata vuotta – aikansa supertähtien voitto yllätti ja palkintoseremoniassa kuultiin erikoinen versio Maamme-laulusta

Ludovika ja Walter Jakobsson voittivat itsenäisen Suomen ensimmäisen olympiakullan päivälleen sata vuotta sitten 26.4.1920 Antwerpenin kesäolympialaisissa.

taitoluistelu
100 vuotta itsenäisen Suomen ensimmäisestä olympiakullasta!
100 vuotta itsenäisen Suomen ensimmäisestä olympiakullasta!

Huhtikuisena maanantaina Palais de Glace on ääriään myöten täynnä. Uutena lajina olympiaohjelmaan lisätty kaunoluistelu kiinnostaa belgialaisyleisöä siinä määrin, etteivät kaikki halukkaat mahdu sisään hulppeaan jääpalatsiin. Ne onnekkaat, jotka saavat nähdä illan kilpailun, ovat pukeutuneet parhaimpiinsa. Tuomaristo istuu niin ikään juhlapuvuissaan.

Palais de Glace on valaistu sähkövaloin ja jää on ensiluokkaisessa kunnossa. Areenaa kiertävät osallistujamaiden liput: Britanniasta on peräti kolme paria, Norjasta, Saksasta, Ranskasta ja isäntämaa Belgiasta kustakin yksi. Suomesta kilpailuun on ilmoittautunut yksi pari, elämänsä kunnossa olevat 35- ja 38-vuotiaat Ludovika ja Walter Jakobsson. Ludovika on syntyjään saksalainen, mutta nyt jo Suomen kansalainen.

Antwerpenin kesäolympialaisten avajaisia juhlittaisiin vasta elokuun 12. päivä, mutta ensi kertaa kilpailtavat kaunoluistelu ja jääkiekko ovat ohjelmassa jo huhtikuussa. Samana huhtikuisena maanantaina pelattaisiin myös jääkiekon kultaottelu, jossa lajin mahtimaa Kanada murskaa Ruotsin lähinnä jääpalloilijoista koostuvan joukkueen 12–1. Suomi ei vielä ollut mukana jääkiekossa, mutta kaunoluistelusta oli syytä odottaa menestystä.

Kielletty Tonava kaunoinen ja tuntematon Maamme-laulu

Jakobssonit olivat valmistautuneet olympialaisiin perusteellisesti. Heille oli varattu Helsingin Pohjoissatamasta kilpailuareenan kokoinen jääalue, jossa he olivat harjoitelleet koko talven. Kilpailumatka alkoi jo tammikuussa Britanniasta, ja Euroopan halki matkatessaan Ludovika näki taistelukentät, joissa hänen molemmat veljensä olivat menehtyneet vain muutamia vuosia aikaisemmin ensimmäisessä maailmansodassa. Kisakaupunki Antwerpeniin he olivat saapuneet kaksi viikkoa ennen h-hetkeä ja harjoitelleet päivittäin kilpailuareenan jäällä.

Harjoituksissa ilmeni kuitenkin yllättäviä vaikeuksia – ei niinkään suomalaisparin itsensä takia, vaan ensimmäisen maailmansodan rauhansopimuksen johdosta. Siinä nimittäin oli pykälä, jonka mukaan Belgiassa ei saanut soittaa saksalaista tai itävaltalaista musiikkia. Jakobssonit olivat valinneet kilpailumusiikikseen Johan Straussin kenties kuuluisimman sävellyksen Tonava kaunoisen. Orkesterin johtaja kieltäytyi ensin soittamasta sitä, mutta taipui lopulta. Nähtyään suomalaisparin häikäisevän luistelun harjoituksissa musiikin säestämänä, orkesterin johtaja myöntyi itävaltalaisen musiikin soittamiseen myös itse kilpailussa.

Ja millainen kilpailu siitä tulikaan.

Jakobssonien vuoro koitti viimeisenä. Antwerpenin kisoissa Suomea yksinluistelussa edustanut Sakari Ilmanen seurasi näytöstä paikan päällä ja kuvaili kaksikon luistelua kirjoittamassaan artikkelissa seuraavasti:

"He eivät ehtineet olla montaakaan hetkeä radalla kun huomasi, että he olivat erinomaisella luistelutuulella. Se oli luistelua, joka sai yleisön haltioihinsa. Melkein lakkaamatta koko luistelun ajan osoitti se myrskyisästi suosiotaan eikä niistä luistelun päätyttyä tahtonut loppua tulla."

Itse Ulrich Salchow, kymmenkertainen maailmanmestari ja olympiavoittaja tuli henkilökohtaisesti kiittämään suomalaisia esityksestä, jonka heti tuoreeltaan katsottiin olevan – ei vain kyseisen kilpailun – vaan kaikkien aikojen paras.

Suomalaisparin esitys teki vaikutuksen myös kilpailun tuomaristoon. Jokainen kilpailun seitsemästä tuomarista sijoitti Jakobssonit ykkösiksi. MM-kultaa heillä oli jo kaksin kappalein, mutta olympiakulta oli sentään jotain aivan toista. Hopea meni Norjaan ja pronssi Iso-Britanniaan, mutta suomalainen aviopari oli saavuttanut kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin itsenäistyneen maansa ensimmäisen olympialaisen kultamitalin.

Tilanne oli outo kisajärjestäjillekin, sillä palkintojenjaossa kapellimestari joutui myöntämään, ettei tuntenut Suomen kansallishymniä. Walter Jakobsson auttoi laulamalla ja lopulta kuultiin ensimmäistä kertaa olympiakisojen historiassa myös Maamme-laulu – joskin se oli versio, jota Fredrik Pacius tuskin olisi tunnistanut.

Saksalainen diiva ja suomenruotsalainen insinööri

26-vuotias Walter Jakobsson matkusti vuonna 1908 synnyinkaupungistaan Helsingistä Berliiniin jatkaakseen sähkö- ja koneinsinöörin opintojaan Charlottenburgin teknillisessä yliopistossa. Ruotsinkielinen nuorukainen oli löytänyt kaunoluistelun parikymppisenä ja harjoitellut sitä ahkerasti, mutta nyt oli aika keskittyä opintoihin. Jakobsson kuitenkin päätyi seuraamaan paikallisen seuran harjoituksia Berliinin vastavalmistuneeseen jääpalatsiin.

Jäällä harjoitteli valssin tahtiin Jakobssonia kaksi vuotta nuorempi saksalaisluistelija Ludovika Eilers. Jakobsson vaikuttui näkemästään siinä määrin, että palasi myöhemmin uudelleen ja tohti ehdottaa yhteisharjoituksia. Eilers suostui ja pian he harjoittelivat joka aamu yhdessä aina samaan aikaan kello 6–8.

Pari eteni nopeasti – niin urheilu-urallaan kuin siviilielämässä. Vain kaksi vuotta myöhemmin pari Jakobsson - Eilers saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa, MM-hopean. Samaan aikaan heistä kehkeytyi Keski-Euroopassa varsin seuratun urheilulajin tähtikaksikko. Vuonna 1911 tuli ensimmäinen arvokisavoitto, MM-kulta. Tätä seurasi pariskunnan häät ja muutto Suomeen. Jälkimmäistä oli tosin kokeiltu jo aikaisemmin – huonoin tuloksin. Ludovika Jakobsson kirjoittaa julkaisemattomassa Luistelijan muistikirjassa:

"Minua on juhlittu Wienissä ja Pietarissa. Ehkä olin diiva tai käytännöllinen saksalainen tai mitä tahansa, mutta jonkin aikaa Helsingissä oltuani räjähdin. Kysyin, missä oli hänen toimensa ja missä tuleva asuntomme – ei tässä niin vain naimisiin mennä."

Ludovika palasi Saksaan Walter perässään ja sopu mitä ilmeisimmin syntyi, sillä parin häitä vietettiin kesällä 1911 Berliinissä. Sopiva asuntokin löytyi lopulta Punavuorenkadulta Helsingistä.

10 vuotta maailman huipulla

Ludovika ja Walter Jakobsson voittivat pitkällä urallaan olympiakullan lisäksi olympiahopeaa, kolme maailmanmestaruutta ja neljä MM-hopeaa. He kiersivät Europpaa erilaisissa näytöksissä ja kutsukilpailuissa – myös ennen olympiavoittoa, mikä tietysti on ristiriidassa amatöörisäännön kanssa, joka tuohon aikaan kielsi jyrkästi ammattilaisten osallistumisen olympiakisoihin.

Kenties kaunoluistelua ei katsottu niinkään ammattilaisurheiluksi vaan taiteen ja viihteen ihastuttavaksi välimuodoksi. Niin tai näin, Jakobssonit olivat aikansa ihailtuja tähtiä, joita herrasväki saapui katsomaan, missä ikinä he esiintyivät. Molemmilla on myös Suomen mestaruuksia yksinluistelussa, Ludovikalla jopa MM-pronssia vuodelta 1911 tuolloin vielä saksalaisena.

Vuoden 1928 olympiakisoissa St. Moritzissa reilusti päälle 40 vuoden iän saavuttaneet Jakobssonit sijoittuivat viidenneksi. Olympiakullan ja -hopean jälkeen se tuntui pettymykseltä ja pari päätti menestyksekkään uransa oltuaan lähes kymmenen vuotta maailman paras pariluistelupari.

Walter Jakobsson teki pitkän uran valokuvaajana ja nykyisin hisseistään tunnetun Kone-yhtiön teknisenä johtajana. Ludovika Jakobsson puolestaan valmensi taitoluistelijoita neljänkymmenen vuoden ajan Helsingfors Skridskoklubbissa. Lempeistä valmennusmetodeistaan tunnettu Jakobsson sai luistelijoiltaan lempinimen Täti Jakobsson, jolla häntä myöhemmin luistelupiireissä yleisesti kutsuttiin.

Molemmat jatkoivat taitoluistelun parissa tuomarointitehtävissä ja osallistuivat aktiivisesti lajin kansainvälisiin konferensseihin. Eräällä tällaisella matkalla Walter Jakobsson kuoli yllättäen vuonna 1957 Zürichissä. Ludovika menehtyi 11 vuotta myöhemmin Helsingissä vuonna 1968.

Pari valittiin ensimmäisten joukossa suomalaisen urheilun Hall of Fameen vuonna 2010. Heidät on nimetty myös taitoluistelun kansainväliseen Hall of Fameen vuonna 2013.

Lue myös:

Sadan vuoden urheilu-uutiset – kokosimme itsenäisen Suomen tärkeimpiä urheiluhetkiä yhteen palveluun

Lähteet: Urheilumuseo

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat