Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi eikä välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Joni Mäen piti murtautua hiihdon kansainväliselle huipulle – sitten sairastelukierre lähti vyörymään lumipallon lailla: "Ei pysähtynyt kunnolla missään vaiheessa"

Maajoukkuehiihtäjä Joni Mäen kaudesta tuli tuskien taival, vaikka odotukset olivat vielä marraskuussa korkealla.

hiihto
Joni Mäki kuuluu Suomen lupaavimpiin sprinttihiihtäjiin.
Joni Mäki kuuluu Suomen lupaavimpiin sprinttihiihtäjiin. European Pressphoto Agency / All Over Press

Kun hiihdon maailmancupin kautta availtiin Rukalla marraskuussa 2019, Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken takana suomalaisittain kiinnostavimpiin urheilijoihin lukeutui Pohti Ski Teamin Joni Mäki.

Edellisellä kaudella Mäki oli yltänyt maailmancupin sprinteissä neljästi välieriin, joten korkealla odotusarvolla oli myös katetta. Rukan avauksessa kaikki vaikutti olevan edelleen kunnossa, kun Mäki jatkoi siitä, mihin oli jäänyt ja saavutti välieräpaikan perinteisen hiihtotavan sprintissä.

Välieräpaikka oli lähellä myös Planican maailmancupissa joulukuussa, mutta tuolloin vapaalla hiihtotavalla kohtalona oli juuttua puolivälieriin kolme sadasosan erolla.

Seuraavana päivänä marginaalit olivat kuitenkin Mäen puolella, kun hän kukisti seitsemällä sadasosalla Ranskan hiihtotykki Lucas Chanavat'n ja toi Suomen kolmantena maaliin miesten parisprintissä.

Siihen ilonaiheet sitten jäivätkin. Planican jälkeen Mäki ajautui pahaan sairastelukierteeseen, josta ei toennut huippukuntoon enää loppukaudella. Hän arvioi Yle Urheilulle, että syyt saattavat juontaa jo aikaan ennen kauden alkua.

– Harjoituskaudella oli jo paljon hetkiä, jolloin olin tosi kuormittuneessa tilassa. Välillä jouduin heittämään ihan levolle. Varmaan se vaikutti talveenkin, kun treenikausi oli hieman rikkonainen. Kun sairastelukierre lähti liikkeelle, se meni vähän niin kuin lumipallon lailla, ettei se pysähtynyt kunnolla missään vaiheessa, Mäki kertoo.

Vuodenvaihteen jälkeen viikot menivät Mäen mukaan enemmän tai vähemmän sairaana. Valonpilkahdus nähtiin Vöyrin SM-kisoissa, joissa Mäki voitti sprintin Suomen mestaruuden, mutta muuten kisat jäivät ylipäätään vähiin. Niissä harvoissa tulokset olivat kaukana normaalista.

– Kun lähdin harjoittelemaan, en ollut välttämättä aina sataprosenttisen terve. Siinä tuli kuitenkin pieni paine valmistautua päälle puskeviin kisoihin. Maailmancup on kuitenkin sellainen rinki, että sinne ei voi lähteä käsiä heiluttamalla ja että edellisenä päivänä on käynyt vähän kävelemässä.

Kiristi harjoitusruuvia

Vuonna 1995 syntyneelle Mäelle päättynyt kausi oli vasta toinen miesten maajoukkueessa. Koska arvokisoja ei ollut, Mäki ei epäröinyt kiristää harjoitusruuvia.

– Ensimmäinen kausi maajoukkueessa oli harjoituksellisesti aika seifti: ei vedetty hirveän kovatehoisia harjoituksia, vaan ne olivat aika hallittuja. Kuormitus oli helppo pitää hanskassa. Olin koko ajan kartalla, missä mennään.

– Koska oli arvokisaton vuosi, lähdimme (valmentaja Juho Halosen kanssa) kehittämään kilpailuominaisuuksia. Nostimme harjoituksissa intensiteettiä, ja sitä kautta kuormitusta alkoi tulla. Kun on vähän sprintterin luonnetta, tehot tulee helposti tehtyä ylivauhtia siihen verrattuna, mitä ohjelmassa lukee, Mäki myöntää.

Vaikka kausi meni pääosin oppirahojen makseluksi, 25-vuotias Mäki näkee vaikeuksissa valoisatkin puolet. Huippu-urheilun lainalaisuuksista ehkä se tärkein on mennyt jakeluun: menestyksestä on turha haaveilla pelaamalla varman päälle.

– Onneksi tuli pari onnistumista. Ne käänsivät talven kokonaiskuvaa vähän paremmalle puolelle, Mäki sanoo ja viittaa Planican parisprintin palkintosijaan ja Vöyrillä voitettuun sprintin SM-kultaan.

– Jos haluaa ihan kärkeen, omia rajoja pitää kokeilla ja yrittää ajaa itseään eteenpäin. En näe viime harjoituskautta mitenkään sinänsä huonona. Oikeita asioita on tehty, ja niiden ansiosta pystyn lähtemään luottavaisena uuteen harjoituskauteen.

Joni Mäen läpimurtokausi oli 2018–2019, mutta sairastelu sotki hänen viime sesonkinsa.
Joni Mäen läpimurtokausi oli 2018–2019, mutta sairastelu sotki hänen viime sesonkinsa.Vesa Pöppönen / All Over Press

Tulevia vuosia silmällä pitäen oppia kertyi etenkin korkealla harjoittelusta. Sveitsin Davos sijaitsee 1 500 metriä merenpinnan yläpuolella, jonne siirtyminen Vuokatin-kodista ei käy elimistön kannalta käden käänteessä.

– Kun oltiin korkealla ja hiihdettiin todella paljon nousua, se oli tosi kuormittavaa alkusyksystä. Kun tulin takaisin Suomeen, palautuminen ei lähtenyt käyntiin. Oli koko ajan semmoinen väsymystila, ettei oikein tiennyt, saako tehdä mitään. Silloin olisi ehkä pitänyt vähän hengähtää, mutta sitten tuli nopeasti jo rullahiihdon SM-kisat. Heti viikko sen jälkeen pukkasi päälle jo uutta leiriä. Sitten oltiinkin jo sellaisessa tilassa, että oli pakko viheltää peli poikki, Mäki muistelee.

Toinen muistijälki Davosista tuli joulukuussa maailmancupin kisoista. Sitä Mäki pitää vielä edellistä tärkeämpänä, sillä vastaavissa korkeuksissa kisataan olympiamitaleista Pekingissä helmikuussa 2022.

– Kun torstaina tehtiin valmistava harjoitus, tuntui hemmetin hyvälle. Perjantaina olo oli jo huonompi, ja lauantaina olinkin sitten ihan yössä, kun olisi pitänyt hiihtää kilpaa. Korkealla lyö naamaan aika nopeasti, jos innostuu liikaa.

MM-viestimitali mielessä

Kun puhe kääntyy ensi kauteen, Mäki huokaisee. Koronaviruspandemia on syössyt yhteiskunnat taantumaan, ja vaikutukset esimerkiksi urheilujoukkueisiin ja -järjestöihin ovat olleet mittavia. Niin myös maastohiihdossa.

– Aika moni asia on auki kesäharjoittelun suhteen, että milloin alkavat mj-leirit ja milloin pystyy tekemään yhteisharjoittelua, Mäki pohti haastattelua tehtäessä 30. maaliskuuta.

Sittemmin Suomen Hiihtoliitto on muun muassa säästänyt 400 000 euroa, lomauttanut koko henkilöstönsä ja irtisanonut yhden työntekijänsä.

Kun koronaepidemian keskellä Kansainvälinen hiihtoliitto FIS pyrkii kaikessa hiljaisuudessa tuomaan ensi kaudeksi kisoihinsa paljon porua herättänyttä fluorivoidekieltoaan, tilanne saa Mäen puhelimessa hymähtelemään – eikä niin hyvässä mielessä.

– Toivon, että semmoinen tietynlainen järki pidetään päässä ja ajatellaan urheilijoitakin. Ajatella voisi myös vähän tätä maailman tilannetta, että kuinka nopeasti tätä asiaa (fluorikieltoa) ajetaan läpi, Mäki jättää terveiset FIS:n suuntaan.

Mikäli ensi talvena päästään kilpailemaan suunnitellusti, Mäki ilmoittaa tavoitteekseen ehjän kauden. Kuten kantapään kautta on tullut opittua, ilman terveyttä kansainvälisen tason tuloksista on turha haaveilla. Maailmancupin sprintissä finaalipaikka ja kuntopiikin ajoittaminen helmikuulle Oberstdorfin MM-kisoihin, siitä Mäki ammentaa kesälle harjoitusintoa.

Oberstdorfissa silmissä kiiltää myös viestimitali, jota Suomen miehet ovat olleet vailla sitten vuoden 2009 Liberecin MM-pronssin.

– Toivon olevani siinä kunnossa, että pystyisin antamaan oman panokseni siihen hommaan, Mäki linjaa.

Lue lisää:

Suomen hiihtomaajoukkueen koko voidaan joutua puolittamaan, satojentuhansien eurojen neuvottelut jäissä – nyt puhuu toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen

Hiihtoliiton talousvaikeudet iskevät nyt maajoukkueeseen – Kerttu Niskanen latoi suorat sanat viime kausien ydinongelmasta: "Se vaikutti ihan koko joukkueeseen"

Suomalaisen hiihtopomon ja norjalaisen olympiavoittajan toiminnasta kovaa kritiikkiä – Yle Urheilu kertoo nyt, mitä kätkeytyy hiihtopiirejä yli neljä kuukautta repineen kohupäätöksen taakse

Suomen hiihtolupauksia koskevista kuumista kysymyksistä päätetään pian – Harri Hakkarainen varoittaa petollisesta sudenkuopasta: "Ettei vain mentäisi ojasta allikkoon"

Suomen mieshiihtäjät ylsivät aikoihin parhaaseen saavutukseensa, mutta tajusitko, mistä oli oikeasti kyse? Yle Urheilun avaamat luvut herättävät kysymyksiä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat