Suora

  • Kalevan kisat
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Henrik Dettmannin kolumni: On aika näyttää, että opimme 90-luvun laman virheistä – ratkaisu lasten auttamiseen ja kansanterveyden vaalimiseen löytyy läheltä

Lukuisilla ammattivalmentajilla olisi juuri nyt tarjota taitoa, jota koko kansakunta tarvitsee, kirjoittaa Henrik Dettmann.

Henrik Dettmann
Henrik Dettmann
Henrik DettmannMatti Raivio / AOP

Maanantai 24. helmikuuta. Ensimmäinen karsintaikkuna vuoden 2021 EM-kisoihin on päättynyt. Susijengi on noussut kirivoittoon Sveitsistä Fribourgissa pelatussa ottelussa. Samaan aikaan mediat uutisoivat arvoitukselliseen sävyyn kiinalaisesta mysteeritaudista, joka on levinnyt alkuperäislähteiltään Wuhanista Etelä-Koreaan, Iraniin ja Pohjois-Italian Lombardiaan.

Laskemme tilanteesta puolitosissamme leikkiä Cremonassa pelaavan takamiehemme Topias Palmin kanssa: ”Ai että Lombardiaan olet menossa! Mahdattekohan päästä pelaamaan enää?”

Tuolloin emme osanneet aavistaakaan, että koko Serie A pantaisiin jäihin. Emme voineet kuvitella, että kuusi viikkoa myöhemmin Topias palaisi kotikaupunkiinsa Tampereelle kahden viikon karanteeniin vietettyään edelliset viikot Cremonan asuntoonsa lukittautuneena.

Kun kotimainen Korisliiga keskeytettiin, Salon Seudun Sanomien toimittaja Juha Tuuna kuvaili huippu-urheilua ”maailman tärkeimmäksi turhaksi asiaksi”. Sen osuvammin asiaa ei voi ilmaista. Urheilusarjojen pyöriminen on merkki siitä, että maailma kulkee radallaan. Voin vain kuvitella sen tunnelatauksen määrän, kun joskus – toivottavasti pian, elokuussa, ensi keväänä, ken tietää – pallo suhahtaa verkkoon ja kiekko kolahtaa jäähän.

Parin viikon ajan tuntui, kuin olisimme eläneet liiankin immersiivisessä tieteiselokuvassa. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Moni meistä on ehkä löytänyt pitkään kadoksissa olleen kärsivällisyytensä – olkoonkin, että maailmankuulu koripallovalmentaja Bobby Knight aikanaan ärähti: ”Kärsivällisyydellä ei synny mitään, alkakaa toimia jos haluatte kehittyä!”

Suomalaisilla on tuhansia syitä tyytyväisyyteen

Elämme harvaan asutussa, puhtaassa, korkealaatuisen julkisen terveydenhuollon maassa. Olemme pitäneet muita maita paremmin kiinni vanhanaikaisiksi suomituista rakenteista, kuten huoltovarmuudesta. Meitä Suomen kansalaisia on varjeltu vuosikymmenten ajan turhilta antibioottikuureilta. Olemme terveempiä kuin prosessoidulla lisäaine- ja sokerimössöllä myrkytetyt amerikkalaiset ja britit. Meillä on tuhansia syitä tyytyväisyyteen.

Velkaa taitaa tulla roppakaupalla, mutta voimme aina lohduttautua suomalaisittain: ei ole tärkeää kuinka huonosti itsellä menee, jos muilla menee vielä huonommin. Globaalit velkamäärät paisuvat niin massiivisiksi, että vallitsevan talousjärjestelmän pelastamiseksi sitä tullaan remontoimaan pakon edessä uuteen uskoon. Maailmalta kuuluu jo, kuinka raha-automaatit sylkevät painokoneentuoksuisia sileitä seteleitä kansalaisten käyttöön – saimmehan me sen inflaation, vaikka alkusysäystä ei tehnytkään Japani tai euroalue, vaan kiinalainen lepakko!

Tieteellinen tieto, asiantuntijuus, maltti ja rakentava keskustelu ovat kokeneet renessanssin ja ohittaneet provosoinnin, vihanlietsonnan ja manipuloinnin. Onhan se nyt runollista, kun verovaroin ylläpidetyn lontoolaisen sairaalan teho-osastolta kotiutettu jyrkän linjan populisti Boris Johnson vuodattaa vuolaat kiitokset portugalilaiselle ja uusiseelantilaiselle hoitajalleen henkensä pelastamisesta.

Samalla kansallinen keskustelu on siirtänyt painopistettään koko 2000-luvun jatkuneesta yksilön oikeuksien korostamisesta yksilön velvollisuuksiin. Aikakauden eetos muistuttaa sotien jälkeistä Suomea, jossa ymmärrettiin pienen kansakunnan ainoan mahdollisuuden piilevän siinä, kuinka jokainen kantaa kortensa yhteiseen kekoon parhaan kykynsä mukaan.

Ja yhteisvastuunhan me suomalaiset osaamme. Vastahan saimme kansakuntana kunniaa siitä, kuinka hyvin olemme pesseet käsiämme, karsineet välttämätöntä liikkumista, pitäneet turvavälit, sairastaneet kotioloissa. Sääntöjä kunnioittaen olemme oppineet kaduillakin katsomaan katukivien sijasta toisiamme, jotta turvavälit säilyisivät. Hyvä me!

Päivänselvää on, että monille meistä on kriisissä paikkansa: vanhustenhoitajat, bussikuskit, maanviljelijät, opettajat ja siivoojat pukevat työasun päälleen päivittäin jopa keskellä poikkeustilaa, ja näyttäytyvät nyt muille oikeassa arvossaan.

Ratkaisu lasten auttamiseen ja kansanterveyden vaalimiseen

Tällä samalla kansakunnalla on valtava käyttämätön potentiaali meissä, jotka olemme hyötyneet vuosikymmenten vaurastumisesta ja elinkeinorakenteen muutoksesta niin, että olemme saaneet etuoikeuden ansaita elantomme vaikkapa huippu-urheilun, taiteen, viihteen tai matkailun parissa. Miten me voisimme auttaa kriisitilanteissa?

Viimeisen kuukauden ajan olen seurannut kotonani kahden oppivelvollisen etäkoulua ja esikoulua. Vaikka lähiympäristössäni ja omien lasteni koulussa kaikki on toiminut saumattomasti, fakta on, että kotikouluympäristö ja takapiha eivät korvaa varsinaista koulua, säännöllistä harrastusta ja sosiaalisia kontakteja samanikäisten kanssa.

Sosiaali- ja terveysviranomaiset kantavat syystäkin huolta heistä, joilla ei ole tarvittavia tietoliikenneyhteyksiä, jotka eivät saa kaipaamansa oppimisen tukea erityisolosuhteissa, tai joiden on mahdotonta mukautua etäoppimisympäristöön. Olen antanut kertoa itselleni, että Suomessa tähän ryhmään laskettaisiin jopa 70 000 lasta ja nuorta.

Ratkaisu löytyy lähempää kuin uskomme. Lomautettuja valmentajia voitaisiin nyt käyttää koulujärjestelmän tarpeisiin. Koulutetut suomalaiset valmentajat ovat pedagogeja ja tottuneet näkemään jokaisen yksilön omana ainutlaatuisena persoonanaan. Näiden ”käsityön ammattilaisten” sormet syyhyävät päästä takaisin kutsumuksensa pariin.

Ammattivalmentajat voivat tuoda lisäapua koulun arkeen sommittelemalla yksilöllisempiä tuntikokonaisuuksia yksittäisten aineiden tuutorointikohtaamisista kasvaneeseen liikuntatarpeeseen. Turvavälit noudattavaa pienryhmäharjoittelua on mahdollista vetää jo lähiympäristön pururadoilla ja palloveroilla.

Maailma on täynnä tutkimuksia, jotka osoittavat aukottomasti, että koululaisten oppimistulokset paranevat säännöllisen liikkumisen myötä. Kun aloitamme nyt näiden tutkimusten soveltamisen käytännössä, lupaan, että se näkyy oppimistuloksissa positiivisesti kesälomaan mennessä. Ja kansanterveydessä pitkällä aikajänteellä.

Nyt, jos koskaan, on mahdollisuus tulla ulos omista siiloista ja nähdä joukkuepelin merkitys. Hankkeessa ei olla yksin sosiaali- ja terveyshallinnon tontilla, se ei ole urheiluseurojen vastuulla eikä siinä ratkota kouluhallinnon huolia, vaan kyse on kerrankin yhteisestä projektista; yhdestä silmukasta maailmanlaajuisessa vastavuoroisten vuorovaikutussuhteiden verkossa.

Tätä konkreettisempaa keinoa purkaa jo pitkään yllämme vellonutta miljardien eurojen liikuntapommia ja valjastaa kokonaisen ammattiryhmän taitoja hyötykäyttöön yhteisen hyvän eteen ei ole.

Nyt on aika näyttää, että olemme oppineet 90-luvun laman virheistä. Että olemme valmiita ennaltaehkäisemään ylisukupolvisen syrjäytymisen kierteen. Lukuisilla ammattivalmentajilla olisi juuri nyt tarjota taitoa, jota koko kansakunta tarvitsee.

Kuka kysyisi heitä apuun?

Henrik Dettmann on Susijengin päävalmentaja ja Radio Suomessa kuultavan Urheiluhullut-ohjelman vakiovieras. Kuuntele Urheiluhullut Yle Areenasta.

Lue myös:

Miltä kuulostaisi koulun liikuntatunti Nooralotta Nezirin tai Maria Huntingtonin ohjauksessa? Sotkamolainen opettaja keksi idean, jolla motivoida oppilaita etäliikuntatunneilla

Henrik Dettmannin kolumni: Urheilumogulit haukkuivat kommunistiksi, rautanyrkit ja kovanaamat sulkivat toisinajattelijan pois - joko nyt Suomessa koittaisi uusi aika?

Henrik Dettmannin kolumni: 350 miljoonan euron museomääräraha? Olympiastadionin käyttötavat pitää nyt miettiä uudelleen

Henrik Dettmannin kolumni: Menestymiseen ei Suomessa tarvita sinisiä silmiä, vaaleaa tukkaa ja kirkonkirjoista haettuja sukutauluja

Henrik Dettmannin kolumni: Matkaopas Randy paljasti, miten Kiinasta tulee palloilulajien suurvalta – Suomen vuonna 1975 saama erityiskohtelu ei toistu

Henrik Dettmannin kolumni: Heittäkää roskiin lööpit miljoonista, misseistä ja Maserateista!

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat