Suora

  • Monte Carlo, live EK 1
  • Naisten normaalimatka, Anterselva

Yli 1 000 junioripelaajaa hävisi HJK:n harjoituksista koronaviruksen takia – urheiluseuroista katoaa lapsia, mutta tutkijan mielestä todellinen ongelma on jossain muualla

Etäharjoitukset eivät innosta kaikkia lapsia ja nuoria, ja moni onkin tippunut urheiluseuran viestien kantamattomiin. Nuorisotutkija muistuttaa, että koronavirusaika voi jopa lisätä terveysliikuntaa.

Urheilupolitiikka
Okko Andelin Käpylän Pallo treenaa etänä
Etätreenit kiinnostavat eniten kilpasarjoissa pelaavia lapsia ja nuoria. Muiden tavoittaminen on hankalampaa.Kimmo Hiltunen / Yle

Puhelin kilahtaa ja videosovellukset laulavat, kun jalkapallojuniori saa etäharjoitusohjeet kotiinsa. Olohuoneen kalustuskin saattaa tällöin olla uhattuna, mutta terveyttä ei vaaranneta: treenit on rajattu tiukasti yksilöharjoitteluun. Kaikkia etätreenaaminen ei kuitenkaan innosta.

HJK:n juniorien toiminnanjohtaja Timo Muurinen on huolissaan, sillä kato on ollut kova. Viikkotasolla helsinkiläisseuran junioritoiminnassa on tavallisesti mukana noin 3 500 lasta ja nuorta. Viestien ja etätreenien kantamattomiin on koronaviruspandemian takia kadonnut hänen mukaansa yli tuhat seuran harrastajaa. He eivät ole reagoineet valmentajien viesteihin, soittoihin tai etävalmennuksiin.

– Tavoitamme arviolta reilut kaksi kolmesta pelaajastamme tällä hetkellä. Ne, jotka ovat innokkaita, haluavat tästä ammatin ja tekevät tätä kilpatasolla, tekevät harjoitteita koko ajan innoissaan. Mutta meillä on huoli niistä, joita emme tällä hetkellä tavoita. Meillä on hyvin erilaisissa asemissa olevia lapsia ja nuoria mukana toiminnassa, Muurinen kertoo Yle Urheilulle.

Huoli lasten ja nuorten terveydestä on kova.

– Ehkä nämä jalkapalloharjoitukset ovat ainoa tapa, jolloin lapsi liikkuu viikon aikana ja kynnys tulla kavereiden kanssa liikkumaan on paljon pienempi kuin lähteä yksin lenkkipoluille, Muurinen pohtii.

HJK ei ole ainoa urheiluseura, jonka toiminnasta on kadonnut koronaviruspandemian aikana merkittävä määrä lapsia. Esimerkiksi jalkapalloseura FC Kontu ja Suomen suurin pesäpalloseura Porin Pesäkarhut ovat kertoneet Yle Urheilulle samasta ilmiöstä.

Timo Muurinen HJK juniorit toiminnanjohtaja
Timo Muurinen toivoo, että juniorijoukkueet voisivat pian palata joukkueharjoituksiin. HJK:n edustusjoukkue aloitti jo pienryhmäharjoittelun.Esa Fills / Yle

Seuraurheilu liikuttaa riittävästi vain harvoja

Nuorten liikkuminen on Valtion liikuntaneuvoston lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistutkimuksen mukaan ollut hienoisesti nousussa tutkimuksen kaksivuotisjakson aikana. Maailman terveysjärjestö WHO:n suositteleman päivittäisen tunnin liikuntamäärän sai tutkimuksen perusteella keväällä 2018 täyteen reilu kolmannes 9–15-vuotiaista. Kaksi vuotta aiemmin määrä oli 31 prosenttia.

Nuorisotutkimusverkoston nuorisotutkija Mikko Salasuo ei potentiaalisesta muutaman kuukauden seuraurheilutauosta olekaan huolissaan.

– Urheiluseuratoiminnan häiriintyminen nyt koronan aikana ei ole kansanterveydellinen ongelma, sillä lasten ja nuorten liikkuminen ei ole sidottu urheiluseuraharrastamiseen, niin kuin se ei ole viruksettomanakaan aikana. Lapset liikkuvat oman terveytensä kannalta olennaisimman määrän omaehtoisesti, Salasuo muistuttaa.

Salasuo kertoo, että kaikista päivittäin terveyden kannalta riittävästi liikkuvista lapsista vain 20 prosenttia tekee sen urheiluseurassa. Peräti 80 prosenttia riittävästi liikkuvista nuorista tekee sen omaehtoisesti. Tämä pätee tutkijan mukaan pienistä lapsista nuoriin aina 29 ikävuoteen asti, ja omatoimisen harrastamisen määrä kasvaa iän myötä. Urheiluseuraharrastus puolestaan lopetetaan keskimäärin 10–11 ikävuoden välissä. Se on tutkijan mukaan pahin mahdollinen ikä.

– Ennen 10–12 ikävuotta lapset liikkuvat oman terveytensä kannalta riittävästi, olivat he urheiluseurassa tai eivät. Tilanne on paradoksaalinen, sillä seuroissa harrastetaan eniten siinä vaiheessa, kun liikuntaa on muutenkin riittävästi. Kansanterveyden näkökulmasta urheiluseuratoiminta olisi parhaimmillaan, jos siihen aktivoiduttaisiin kymmenen ikävuoden jälkeen.

Urheiluseuratoiminnan häiriintyminen nyt koronan aikana ei ole kansanterveydellinen ongelma, sillä lasten ja nuorten liikkuminen ei ole sidottu urheiluseuraharrastamiseen. Lapset liikkuvat oman terveytensä kannalta olennaisimman määrän omaehtoisesti.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo

Koronaviruspandemia kurittaa urheiluseurojen toimintaa rajoitusten aikana, mutta on pandemiassa myönteisiäkin puolia. Salasuon mukaan se avaa mahdollisuuksia juuri sille liikunnalle, joka turvaa terveyttä.

– Jos haluaa lapselle liikunnallisen elämäntavan, niin varmin tapa ei ole laittaa häntä yksinomaan urheiluseuraan, vaan ennen kaikkea lapsen kanssa yhdessä liikkua, pyöräillä, käydä kävelyllä ja luoda liikunnallista elämäntapaa, nuorisotutkija linjaa.

Viestit eivät tehoa ja mielenkiinto on muualla

Yksi syy liikuntaharrastuksien lopettamiseen alakoulun viimeisten vuosien aikana on Salasuon mukaan muu vapaa-ajan tekeminen. Nuorisotutkimusverkoston julkaiseman tuoreimman Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan aikaa lasten ja nuorten arjessa vievät aiempaa enemmän esimerkiksi tietokone- ja konsolipelit sekä muut urheiluun liittymättömät harrastukset. Myös harrastusten kustannukset tavallisesti nousevat Salasuon mukaan noin kymmenen ikävuoden jälkeen.

Nyt koronaviruspandemian aikana HJK:ssa on huomattu, että juuri teini-ikää hipovissa nuorissa eli yli 13-vuotiaissa on eniten niitä, jotka eivät osallistu etäharjoituksiin. Tyttöjen ja poikien välillä ei sen sijaan ole ollut aktiivisuudessa eroa. Muurinen myöntääkin, että seuroilla ei välttämättä ole oikeita keinoja nuorten tavoittamiseen.

– Haasteena on ollut, että viesti ei välttämättä mene perille. Totta kai se on lapsen ja perheen omasta aktiivisuudestakin kiinni, mutta todellisuudessa meidän kaikki kanavat, välineet ja tavat eivät ole niin hyviä, että tavoittaisimme kaikki lapset ja nuoret, Muurinen sanoo.

Ne, jotka ovat innokkaita, haluavat tästä ammatin ja tekevät tätä kilpatasolla, tekevät harjoitteita koko ajan innoissaan. Mutta meillä on huoli niistä, joita emme tällä hetkellä tavoita.

HJK:n juniorien toiminnanjohtaja Timo Muurinen

Samanlainen tilanne vaivaa osin koulumaailmaakin, kun kaikkia lapsia ei tavoiteta.

Helsingin Kontulassa sijaitseva jalkapalloseura FC Kontu ja seuran toimiston vieressä sijaitseva Vesalan peruskoulu ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä muun muassa iltapäivä- ja harrastekerhojen merkeissä. Nyt koronaviruksen aikana yhteistyöhön on löytynyt vielä yksi ulottuvuus, kun seuran ja koulun työntekijät vinkkailevat toisilleen kateissa olevista lapsista.

Harvimmin harrastavat tippuvat kyydistä

FC Kontussa yksittäisten joukkueiden pelaajista on pahimmillaan poissa parisenkymmentä prosenttia. Yli 1 100 lisenssipelaajan seurassa poissaolevien kokonaismäärä ylittää sata pelaajaa. Eniten poissaolijoita on poikajoukkueissa, sillä tytöt ovat niin koronaviruksen kuin normitilanteenkin aikaan tunnollisempia harrastajia. Ikäluokittain suurin kato on nappulaikäisissä eli noin 6–7-vuotiaissa harrastajissa. He ovat niitä, jotka ovat seuraan yhteydessä vanhempiensa kautta.

– Ehkä vanhemmilla ei ole riittänyt tässä tilanteessa aikaa ja energiaa panostaa omatoimiharjoitteisiin. Isommat pelaajat, jotka itse jo käyttävät näitä välineitä, niin he ovat olleet ihan kivasti mukana, seuran toiminnanjohtaja Maria Virolainen kertoo Yle Urheilulle.

Maria Virolainen FC Kontu toiminnanjohtaja
Toiminnanjohtaja Maria Virolainen kertoo, että FC Kontussa pelaajia on monista taustoista. Noin 65 prosenttia etäharjoittelun piiristä pudonneista lapsista tulee kodeista, joissa kotikieli ei ole suomi.Esa Fills / Yle

Kontussa etäharjoitukset ovat pyörineet heti koronarajoitusten alusta lähtien aktiivisesti. Ensin seura julkaisi haastevideoita Instagram- ja Facebook-sivuilleen, ja sen jälkeen valmentajat ovat tehneet ikäluokille sopivia harjoitteita aina kirjallisista ohjeista videotreeneihin. Välillä yhteisen sävelen löytäminen etäyhteydellä voi olla vaikeaa, sillä Kontussa on paljon pelaajia, joiden kotikieli ei ole suomi.

– Noin 65 prosenttia niistä, joihin emme ole nyt poikkeustilan aikana saaneet kontaktia, ovat muita kuin suomen kieltä puhuvia. Kielikirjo on tosi iso, meidänkin seurassa puhutaan useampaa kymmentä kieltä. Meillä on kulttuuritulkkeja, mutta ei se kata kaikkia kieliryhmiä, Virolainen kertoo.

Virolaisen mukaan nyt poissaolevista lapsista moni on sellainen, joka normaalitilanteessakin käy treeneissä vain kerran tai kahdesti viikossa. Valmentajia on kuitenkin ohjattu olemaan entistä aktiivisemmin yhteydessä pelaajiinsa, jotta yhteys löytyisi.

– Lähettäisivät vaikka jonkin whatsapp-viestin perheelle ja kyselisivät, että mitä kuuluu ja miten menee, että saisimme jonkin kontaktin ja pystyisimme näyttämään, että me välitämme teistä ja pysykää mukana, Virolainen sanoo.

Opettaisiko koronaviruksen aika meille, että luomme malleja, joihin kaikki pääsevät tavalla tai toisella mukaan? On tilaa niille, jotka haluavat harrastaa kevyemmin ja niille, jotka haluavat kilpailla.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo

Satojen lasten katoaminen voi kurittaa taloudellisesti

Hallitus on kertonut, että se alkaa purkaa koronarajoituksia alkuun niin, että koululaiset palaavat koulutyön pariin asteittain 14. toukokuuta alkaen. Palloliitto päätti aiemmin, että jos hallitus höllentää kymmenen hengen kokoontumisrajoituksia, se toimittaa seuroille uudet ohjeistukset yhteisharjoittelusta. Ammattilaisseuroissa joukkueharjoitteluun voitaisiin päästä jo touko- tai viimeistään kesäkuun aikana. HJK:n Timo Muurinen on toiveikas, sillä kouluihin palaaminen saattaisi hänen mukaansa mahdollistaa myös juniorien joukkueharjoittelun aloittamisen.

Samaan hengenvetoon hän kuitenkin toteaa, että hallituksen lopullisia päätöksiä toki odotetaan, vaikka hinku harjoitteluiden pariin on niin valmentajilla kuin pelaajillakin kova. Kieltää ei voi sitäkään, että jos yli tuhat nyt harjoituksista tippunutta ei palaa seuraa, voivat taloudelliset vaikutukset olla isojakin.

– Sillä olisi tietysti iso vaikutus meidän seuran joukkuetoimintaan. Vasta toiminnan jatkuessa näemme, kuinka moni on jäänyt pois, mutta toivomme, että mahdollisimman moni palaa takaisin, toiminnanjohtaja Muurinen sanoo.

Kontussa on jo suunniteltu tehostettua viestintää hetkeen, jolloin rajoitukset puretaan. Tarkoituksena on saada mahdollisimman moni takaisin seuraan. Talouden näkökulmasta hätää ei vielä kuitenkaan ole.

– Tämän vuoden osalta meillä on sillä tavalla hyvä tilanne, että seuramaksuja on hyvin maksettu enkä usko, että joudumme pulaan loppukauden aikana. Mutta jos syksyllä tulee iso pudotus, niin täytyy tietenkin miettiä, että joutuuko ensi kaudelle tekemään joitain muutoksia toimintaan, Virolainen puolestaan arvelee.

Seura on erittäin tärkeä lapsille ja nuorille. Se on olennainen osa kotoutumista ja koulun lisäksi toinen paikka, jossa pääsee kavereiden kanssa puuhaamaan.

FC Kontun toiminnanjohtaja Maria Virolainen

Yhtä lailla haastava taloustilanne voi vaikuttaa perheiden intoon lähettää lapsi takaisin harrastuksen pariin. Seurojen toiminnanjohtajat arvelevat, että mahdolliset koronaviruspandemian aiheuttamat vanhempien lomautukset voivat olla isku lapsen harrastukselle. Myös ruokakulut ovat voineet kasvaa, kun jälkikasvu on koulunkäynnin sijaan jatkuvasti kotona. Kontussa toimintamaksuja on kevään osalta puolitettu ja HJK:ssakin maksettavaa summaa on viilattu alaspäin.

"Harrastuksiin palataan massoittain"

Tutkija Mikko Salasuon viesti seuratoimijoiden suuntaan on toivoa antava. Hän uskoo, että tauon jälkeen lapset ja nuoret itse asiassa palaavat entistä kovemmalla innolla harrastusten pariin.

– Ennakointini on, että tulee ryntäys harrastuksiin ja lapset ja nuoret palaavat harrastuksiin massamittaisesti, jopa laajemmin kuin aikaisemmin. Vanhemmat ajattelevat tahoillaan, että koronaviruksen aika on ehkä passivoinut lapsia, ja pikemminkin halutaan aktivoida heitä. En olisi urheiluseurojen näkökulmasta sillä tavalla huolissani ajasta koronaviruksen jälkeen.

Mikko Salasuo tutkija Nuorisotutkimusverkosto
Nuorisotutkija Mikko Salasuo pitää urheiluseuroja lasten liikunnan kannalta hyvänä lisänä, mutta kansanterveyden kannalta tärkein liikkuminen tapahtuu omatoimisesti.Esa Fills / Yle

Koronaviruspandemia voi Salasuon mukaan tarjota suomalaiselle urheiluseuratoiminnalle myös hyvän itsetutkiskelun mahdollisuuden. Hän kysyy, voiko suuntaus olla oikea, jos urheiluharrastus lopetetaan keskimäärin alle 11 vuoden iässä ja kustannukset jatkavat nousuaan. Tutkija muistuttaa, että urheiluseurojen ensisijainen toiminnan motiivi ei ole kansanterveys.

– Opettaisiko koronaviruksen aika meille, että luomme malleja, joihin kaikki pääsevät tavalla tai toisella mukaan? On tilaa niille, jotka haluavat harrastaa kevyemmin ja niille, jotka haluavat kilpailla.

Vaikka urheiluseuraharrastaminen ei tutkimusten mukaan ole kansanterveyden kannalta olennaisin tapa liikkua, ovat seurojen toiminnanjohtajat ja nuorisotutkija yhtä mieltä siitä, että harrastamisen sosiaalinen merkitys on mittava. Kontussa ja HJK:ssakin eri taustoista tuleville nuorille urheiluseura on hyväksymisen ja huomatuksi tulemisen paikka.

– Näen, että seura on erittäin tärkeä lapsille ja nuorille. Se on olennainen osa kotoutumista ja koulun lisäksi toinen paikka, jossa pääsee kavereiden kanssa puuhaamaan, toiminnanjohtaja Virolainen sanoo.

– Urheiluseuratoiminnan häiriintyminen aiheuttaa lapsille pysyvyyden, tiettyjen käytänteiden, arkisten rutiinien ja sosiaalisten asioiden häiriintymistä. Ne saattavat haitata lasten hyvinvointia, tutkija Salasuo myöntää.

Lue myös:

Koulut avataan, mutta yli miljoona suomalaista odottaa kuumeisesti tätä päätöstä – pääsevätkö lapset ja nuoret urheiluharrastuksiin kesällä?

Miksi hallituksen koronatukipotista tuetaan ammattilaisurheilua, kun lapsia liikuttavat seurat kaipaavat euroja kipeimmin? Ministeri Kosonen: "Taustalla on tärkeämpi ajatus"

Näin hallituksen koronatuet urheilulle jaetaan – Veikkaus- ja SM-liigaseurat voivat saada maksimissaan 50 000 euroa, osalle ei tukea lainkaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat