Kommentti: Olympialajin suomalainen 44 vuoden edustusputki katkeamassa ­– tuleva tähtisikermä voi silti muuttaa pahaenteisen kierteen

Tokion olympialaisten aiheuttama suomalainen judokuoppa ei ole onneksi järin iso. Nurkan takana väijyy kymmenen nuoren ja lahjakkaan judokan ryhmä, muistuttaa Yle Urheilun Timo Uusitalo.

judo
Or Sasson ja martti Puumalainen
Olympiapronssimitalisti Or Sasson ja judon suomalaislupaus Martti Puumalainen tapasivat Orimattilassa vuonna 2019.Jussi Jäkälä / Yle

Vuodesta 1972 lähtien judo on pysyvästi kuulunut olympiakisojen ohjelmaan. Ja aina siitä lähtien suomalaisia judokoita on osallistunut kaikkiin olympiakisoihin. Simo Akreniuksen Münchenistä aloittama komea, 44 vuotta kestänyt suomalaisten judokoiden olympiaedustusputki päättyy Rio de Janeiroon ja vuoteen 2016, jolloin tatamilla Suomen värejä puolusti Juho Reinvall.

Tokion olympialaisissa ei tämän hetken tiedon mukaan nähdä enää suomalaisia, ellei sitten tapahdu ihmeitä. Tuntuu aika kaukaiselta, kun muistelee, että Barcelonassa vuonna 1992 suomalaisjudokoita oli kisaamassa kesäolympialaisissa peräti seitsemän.

Myös judossa - niin kuin muissakin urheilulajeissa - kevään viimeiset olympianäyttökisat peruuntuivat koronaviruksen takia. Vielä ei ole tehty päätöstä, tuleeko edes korvaavia kisoja vuodelle 2021. Mikäli olympianäytöt jatkuvat ja niistä saa 100 prosentin painotuksella pisteitä, niin suomalaisista käytännössä ainoastaan alle 23-vuotiaiden EM-pronssia vuonna 2019 saavuttaneella Martti Puumalaisella on raskaassa sarjassa kaiken onnistuessa pieni sauma nousta kisaamaan Tokion olympiapaikasta. Tosin sillä edellytyksellä, että hyvävireinen Puumalainen lähtee edes jahtaamaan kaukana olevaa paikkaa.

Muut suomalaiset ovat jo kääntäneet katseet kohti Pariisia ja vuoden 2024 olympialaisia.

Edessä oleva olympiakuoppa herättää tietysti jatkokysymyksiä. Miksi ei enää nähdä suomalaisia ja onko aika ajanut jo lopullisesti suomalaisjudokoiden ohi? Suomen viimeisestä aikuisten arvokisamitalista on kuitenkin vierähtänyt aikaa jo 27 vuotta. Jorma Korhonen oli EM-pronssilla vuonna 1993. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa, vaikka kannattaa muistaa, että nykyinen liiton valmennuspäällikkö Jaana Jokinen (os. Sundberg) ylsi arvokisojen mitalimatsiin peräti viidesti, mutta palkinto jäi hyvistä turnauksista huolimatta aina harmittavan lähelle.

Turpal Djoukaev
Turpal Djoukaev on yksi suomalaisista judon huippulahjakkuuksista.EJU / Emanuele Di Feliciantonio

On tietysti huolestuttavaa, ettei yksikään suomalainen ole juuri nyt edes lähellä olympiapaikkaa. Syy tähän löytyy monesta olympiadin osatekijästä; maajoukkueen sukupolvenvaihdoksesta, huippuyksilöiden vähäisyydestä, itseluottamuksen puutteesta, yksilöiden venymiskyvyn puutteesta, koventuneesta kilpailusta ja liian kovien kisojen valitsemisesta ohjelmaan.

Mutta sitten huomattavasti parempiin uutisiin. Suomen judossa kasvaa uusi ja nälkäinen nuorten sukupolvi, joka ei pröystäile määrällä mutta sitäkin enemmän muutamalla, potentiaalisella yksilöllä. He ovat pääosin syntyneet vuosina 1997-2000 ja yksi judohelmi vuonna 2003. Heillä kaikilla on vielä pitkä ja karikkoinen tie ponnistaa kansainväliselle huipputasolle, mutta mikä tärkeintä, mahdollisuudet ovat olemassa kovan ja oikeanlaisen työn avulla.

Nuorten tai junioreiden arvokisamitalistit Martti Puumalainen, Turpal Djoukaev, Oskari Mäkinen ja Emilia Kanerva sekä junioreiden tai kadettien Euroopan cupissa palkintokorokesijoilla olleet Luukas Saha, Roope Korhonen, Henri Määttä, Valtteri Olin, Eetu Heinonen sekä superlupaus Pihla Salonen ovat kaikki potentiaalisia, voittavia judokoita.

He kaikki ovat ammattitaitoisessa valmennuksessa. Samalla kotisalin arjen laadukkuus, riittävä työmäärä ja kansainväliset leiripäivät, sitkeys, loukkaantumisten välttäminen ja tasokkaat vastukset tuovat unelmaa pikkuhiljaa ja väistämättä entistä lähemmäksi.

Valtteri Olin (sininen puku) ottelemassa Pohjoismaiden mestariksi.
Valtteri Olin (oik.) ottelemassa Pohjoismaiden mestariksi. Tapio Nykänen

Käsitykseni mukaan Judoliitto heittää vähäiset pelimerkit keskelle ja satsaa vahvasti kärkikymmenikköön. Niin tietysti pitääkin, kun hyppysissä on toinen toistaan lupaavampia judokoita. Näin lahjakasta porukkaa ei ole ollut lajin suomalaisessa kentässä ainakaan 15 vuoteen.

Kaikesta huolimatta menestyksen luo viime kädessä urheilija, hänen valmentajansa ja tiiminsä. Suomessa ammattimaisen judouran luominen on – valitettavasti - jonkin asteen taidetta. Harva suomalainen edes oivaltaa, kuinka kilpailtu ja vaativa laji judo on maailmalla. Tie tähtiin aukenee loppupeleissä vain ani harvalle kamppailijalle tässä lajissa.

Silti on helppo povata, että tästä kymmeniköstä jotkut nousevat Pariisin tai Los Angelesin vuoden 2028 olympiakoneeseen. Joku tai jotkut heistä, tulee hyvin todennäköisesti päättämään vähintään EM-kisoissa pitkän aikuisten mitalittoman arvokisaputken.

Lue myös:

Aikuisten tasolla hämmästyttänyt judotalentti leireilee enemmän kuin Suomen maajoukkue – 17-vuotias lupaus opetteli uuden kielen menestyäkseen olympialajissa

Tälle karpaasille olympialaiset ovat helpompi juttu kuin kotimaan mestaruuskilpailut – suomalainen sauna on maailman parhaan judokan rakkain rentoutumiskeino

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat