Suunnistajien MM-unelma elää vielä tämän vuoden osalta – Aleksi Niemi hakee sprinttivauhtia ratajuoksusta

Koronaviruspandemia on pyyhkinyt arvokisakalenteria rankalla kädellä, mutta suunnistajille on vielä näillä näkymin tarjolla MM-kilpailut Tanskassa lokakuussa.

suunnistus
Aleksi Niemi.
Maajoukkuesuunnistaja Aleksi Niemi harjoittelee paljon ratajuoksua valmistaakseen itseään kohti nopeavauhtisia MM-sprinttikisoja Tanskassa. Antti Eintola / Yle

Kyötikkälän urheilukeskus Kangasalla. Suunnistaja Aleksi Niemi valmistautuu päivän ensimmäiseen treeniinsä – ja todellakin. Urheilukentällä. Metsät ovat olleet koronarajoitusten aikana täysin avoinna, mutta Niemi on viime aikoina viettänyt eniten aikaa yleisurheiluradalla.

Korona tuli ja sotki luonnollisesti myös suunnistuskalenterit. Kevään ja alkukesän suurviestit Tiomila ja Jukola siirrettiin myöhempäään ajankohtaan. Maastossa käytävät EM-kisat Virossa peruttiin kokonaan. Heinäkuiset sprintin MM-kisat pyritään viemään läpi vielä lokakuussa. Muun muassa Tampereen Pyrintöä edustavat maajoukkuesuunnistajat Venla Harju ja Aleksi Niemi myöntävät, että tilanne on koetellut myös henkisesti.

– Kyllähän tilanne on aika paljon vaikuttanut omaan mielialaan. Epävarmuus stressaa aika paljon, kun ei voikaan toteuttaa suunnitelmiaan niin kuin on suunnitellut. On niin paljon epätietoisuutta ja siihen liittyvää ahdistusta, Harju tunnustaa.

– Siinä vaiheessa kun MM-kisat siirrettiin lokakuulle, tuli muutaman päivän motivaatiomonttu, myöntää puolestaan Niemi.

Suunnistajille huhtikuun puoliväli olisi normaalisti tietänyt kilpailukauden alkua. Nyt maajoukkuesuunnistajat ovat asettaneet päätavoitteet useamman kuukauden päähän suunnitellusta, joten harjoittelussakin ollaan palattu perusharjoitteluun.

– Nyt kun MM-kilpailut ovat vasta lokakuussa, ollaan harjoittelussa palattu siihen, missä yleensä mennään tammikuussa, Harju konkretisoi.

Siinä syy myös siihen, miksi Aleksi Niemi treenaa tällä hetkellä enimmäkseen yleisurheilukentällä. MM-mitaleista taistellaan ensimmäistä kertaa pelkillä sprinttimatkoilla eli kaupunkien kaduilla, ja kun maastossa käytävät suunnistuskisat vähenevät kalenterista, panostaa Niemi enemmän nyt sprintin vaatimuksiin harjoittelussaan.

– Olen omasta mielestäni taidollisesti aika hyvä sprinttisuunnistaja, mutta vauhdin kapasiteetissa on vielä parantamista. Kansainväliset huiput menevät aika kovaa Euroopan mittapuulla jopa juoksukilpailuissa, joten täytyy olla hyvä juoksija myös radalla että pärjää kansainvälisissä sprinttikilpailuissa, Niemi toteaa ja viittaa muun muassa väkivahvaan Sveitsin miesten joukkueeseen.

Myös Tanskan moninkertainen arvokisamitalisti Maja Alm on asettanut uusiksi tavoitteikseen jopa arvokisaedustukset yleisurheilun juoksumatkoilla.

– Yritän saada juoksun taloudellisuutta paremmaksi jotta pystyisin juoksemaan rennommin ja paremmin niitä kovempia vauhteja. Mitä kovempaa pystyn juoksemaan kovalla pinnalla, ruokkii se sprinttiä, mutta myös maastosuunnistuksen perusvauhtia, Niemi uskoo.

Aleksi NIemi vid VM i orientering.
Aleksi Niemi panostaa tällä kaudella ennen kaikkea sprinttisuunnistuksen MM-kisoihin.SSL/TouhoHäkkinen

Sprintin haasteisiin voi valmistautua monin eri tavoin

Kaikki maajoukkuesuunnistajat eivät kuitenkaan ole suunnanneet kulkuaan yleisurheilukentille. Maajoukkueen taitovalmentajan Antti Harjun mukaan osa käy tekemässä enemmän harjoituksia metsässä, osa yleisurheilukentällä, riippuen siitä mitä ennen kaikkea kokee itse eniten tarvitsevansa.

Harjun mukaan metsässä tapahtuva suunnistustreeni palvelee tässä vaiheessa ihan yhtä hyvin kuin sprinttitreenikin. Muun muassa hänen vaimonsa, sprintin MM-pronssimitalisti ja MM-nelonen Venla Harju viettää harjoituksellisesti enemmän aikaa metsässä.

– Esimerkiksi Venlan kanssa ollaan palattu perusasioihin. Ei ole haittaa sprintinkään kannalta että tekee maastosuunnistusta, hankkii sita kauttaa voimaa ja sitkeyttä lihakseen, Antti Harju toteaa.

– Salilla ei ole päässyt käymään, joten voimaharjoittelua on pitänyt tehdä soveltavasti kotona. Onneksi kotoa löytyy esimerkiksi tuollainen 10-kiloinen avuksi, Venla Harju naurahtaa viitaten noin puolitoistavuotiaaseen Hilla-tyttäreensä.

Tampereen seudulla suunnistajille on tarjolla paljonkin mahdollisuuksia itsenäiseen harjoitteluun. Harjoittelupankista urheilijat voivat itse tulostaa kartat ja käydä juoksemassa ratoja. Osa näistä on myös sprinttiratoja. Niemen mukaan vielä ei ole saanut edes pahaa katsetta, jos on päättänyt käydä juoksemassa kaupungilla sprinttitreeniä.

Kaikki maajoukkuesuunnistajat eivät kuitenkaan asu ja treenaa Tampereen seudulla, mutta Antti Harjun mukaan muillakin paikkakunnilla on hyvä tilanne. Monet seurat tarjoavat paljon suunnistusratoja niin harrastajille kuin kilpaurheilijoillekin. Ja jos joku kaipaa jotain erityistä harjoitusta, on Harju valmis sen etänä toteuttamaan.

Sprintissä suunnistajalta vaaditaan nopeampaa päätöksenteossa reitinvalinnoissa kuin mitä maastossa. Välillä on luotettava intuitioon. Sprintti juostaan 1:4000 mittakaavalla, joten kartanlukutaito pitää myös olla nopeampaa. Antti Harjun mukaan paljon voi tehdä sprintin edellyttämiä taitoharjoituksia koronan aikanakin.

– Vaikkapa sellainen, että suunnistaja katsoo kartalta rastiväliä pari kolme sekuntia ja sen jälkeen on mietittävä, miten sen toteuttaisi, Harju listaa.

Sprintin MM-kisojen ohjelmaan kuuluvat normaali sprintti ja sen lisäksi sprinttiviesti ja uutuutena knock out -sprintti. Etenkin kaksi jälkimmäistä kilpailua ovat sellaisia kilpailumuotoja, joissa otetaan mittaa myös toisista.

– Knock out -kilpailussa on kuusi juoksijaa yhdessä erässä, joten taktista pelisilmää ei pääse harjoittelemaan yksin. Kaikkea muuta pystyy. Mutta, kun ei ole kilpatovereita häiritsemässä vierellä, ei pysty taktista pelisilmää harjoittamaan, Aleksi Niemi harmittelee.

Naisten sprinttiviestin lähtö suunnistuksen MM-kilpailuissa Latviassa
Sprinttiviestin ja knock out -sprintin kannalta tärkeää ryhmäharjoittelua ei koronan aikana pysty harjoittelemaan.Touho Häkkinen, Suomen Suunnistusliitto

Epäusko MM-kisojen toteutumiseen suuri

Vaikka lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja kansainvälinen suunnistusliitto IOF on asettanut MM-kisojen varmistuksen takarajaksi vasta heinäkuun, esiintyy ainakin maajoukkueen tamperelaisedustuksessa hienoista skeptisyyttä MM-kisojen toteutumiseen.

Jotta MM-kilpailut voitaisiin Tanskassa lokakuussa järjestää, on maiden sisäisten ja maiden välisten rajojen avauduttava joka tapauksessa hyvissä ajoin, jopa kuukausia ennen kilpailupäiviä. Tällä hetkellä osassa maista ei pääse edes kotoaan ulos, mikä hankaloittaa edes sen kaltaisten suunnistusharjoitusten tekemisen mitä Suomessa pystyy tekemään.

– Ruotsi on ainut missä hommat pyörii normaalisti, seuraharjoituksia voidaan toteuttaa ja olen katsellut, että niitä on tehtykin. Sitten on maita, joissa jotkut eivät pääse kotoaan muualle kuin kauppaan, Antti Harju kertoo.

– Ei se hyvä tilanne ole kun eri maissa on eri tilanne ja viruksen kehittyminen eri vaiheessa. Siksi olen skeptinen sen lokakuunkin suhteen. Jos liian moni maa on sellainen, ettei ole olosuhteita matkustaa, jäävät kisat pitämättä, Harju maalailee.

Sillä myös Tanskaan pitäisi maajoukkueiden päästä leireilemään ja ottamaan tuntumaa tuleviin ympäristöihin ennen varsinaisia MM-kilpailuja.

Venla Harju suunnistaa keskimatkan finaalissa pronssille suunnistuksen MM-kilpailuissa Norjassa 2019
Venla Harju on tottunut viime vuosina menestymään niin maasto- kuin sprinttikisoissakin.Pirjo Valjanen, Suomen Suunnistusliitto

– Jos siellä saisi viettää edes yhden kunnon leirin, jossa saisi tehtyä monta kovakuntoista treeniä, niin saisi sen ympäristön haltuun. Se riittäisi, Harju pohtii.

– Tärkeää olisi päästä näkemään paikan päälle, minkälaista arkkitehtuuri siellä on. Olisi äärimmäisen tärkeää saada ajatuksiin mielikuvat miten siellä suunnistaa ja miten olla valppaana. On se kuitenkin erilaista kuin mitä täällä Tampereella on kerrostalojen pihoissa, Niemi jatkaa.

Mutta vielä Tanskaan pääsyäkin enemmän Venla Harju kaipaisi ylipäätään kilpailukauden alkamista.

– Olisi hyvä saada kilpailuja alle. Vaikka ne olisivatkin sitten vain Suomessa, mutta että pääsisi kilpailemaan tarpeeksi monta kertaa, se olisi tärkeää, Harju jatkaa.

Se, että tästä vuodesta lähtien suunnistuksen MM-kisat on jaettu sprintti- ja maastokisoihin vuorovuosina, näkyy Venla Harjun mukaan varmasti myös tasossa.

– Nyt varmasti useampi siirtää panostusta sprinttiin, joten sitä kautta sinne voi olla suuremmat vaatimukset pärjätä, Venla Harju arvioi.

Lue lisää:

Ruotsin linja koronakriisissä puhuttaa — Göteborgista juuri palannut Anna Närhi kertoo urheiluseuransa toimista: “Mietimme, oliko se riittävää"

Suunnistuksen MM-kisojen siirtyminen on Teinille mieluisa muutos – Euroopan mestari treenaa leikkauksen jälkeen itseään kohti huippukuntoa Keskisalon tsemppauksessa

Suunnistuksen MM-kisat siirtyvät – EM-kisoja ei pidetä tänä vuonna

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat