Suora

  • Kalevan kisat
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Palloilulajien valmentajat kertovat, mitä koronavirus pakotti heidät oivaltamaan – osa lapsista alkoi liikkua enemmän kuin aikaisemmin

Koronavirus mullisti joukkuelajien valmennuksen. Urheilujoukkueet ovat palaamassa ryhmäharjoituksiin, mutta poikkeusaika opetti valmentajille paljon.

urheilu
Okko Andelin Käpylän Pallo etäharjoitukset
Okko Andelin harjoitteli kotipihallaan Käpylän Pallon liveharjoituksissa.Kimmo Hiltunen/Yle

Video käynnistyy. Ruudulla näkyy, kuinka Lapuan Virkiän Emma Kiviniemi nostelee hiekalla täytettyjä ämpäreitä eri liikesarjoilla. Toisella videolla Janette Lepistö paiskoo urheilukentällä heinäpaaleja. Kaisa Perä-Aho puolestaan tekee keskivartalokääntöjä tukinpätkällä.

Videoita katsoo kotonaan naisten Superpesis-joukkueen fysiikan vastuuvalmentaja Niina Sippola. Valmentaja antaa pelaajille yksilöllisesti palautetta etäharjoituksista.

– On tässä joutunut ottamaan vähän mielikuvitusta lisää mukaan. Olen pyrkinyt pitämään asiat yksinkertaisena, Sippola kertoo videohaastattelun välityksellä Lapualta.

Pohjanmaalla on harjoiteltu muun muassa heinäpaaleilla kuntosalien ollessa suljettuna.
Pohjanmaalla on harjoiteltu muun muassa heinäpaaleilla kuntosalien ollessa suljettuna.Lapuan Virkiä

Naisten Superpesiksessä on talvisin valmennettu muilla paikkakunnilla työskenteleviä ja opiskelevia pelaajia ennenkin etänä, mutta mittakaava ja olosuhteet ovat uudet. Perusasiatkin ovat mullistuneet koronaviruspandemian takia.

– Varsinkin siinä alussa muuttui paljon. Aika paljon suorituspaikkoja on kiinni, eikä ole päässyt esimerkiksi punttisalille. Silloin alussa oli ulkona vielä kylmäkin, Sippola naurahtaa.

Valmentajat ovat olleet erityisesti palloilulajeissa uudessa tilanteessa. Yksilölajeissa etävalmennus on ollut jo pitkään ahkerassa arkikäytössä. Joukkuelajien valmentajilta on kuitenkin viety merkittävä keino toteuttaa omaa ydinosaamistaan kentällä. Yhteisiä treenejä ei ole ollut, vaan kaikki ovat harjoitelleet omissa oloissaan. Kollektiivia on valmennettu poikkeusaikana yksilöiden kautta.

Ryhmädynamiikan kehittäminen etänä on huomattavasti vaikeampaa kuin fyysisissä harjoitteissa opastaminen. Siksi monessa joukkueessa, kuten Lapuan Virkiässä koronakevään etäharjoittelun pääpaino on ollut fysiikan kehittämisessä. Kaikille on tehty yksilöllinen suunnitelma. Nyt on ollut aikaa keskittyä yksilöllisesti myös sellaisiin osa-alueisiin, joihin ei pelikauden aikana välttämättä ole ollut aikaa.

Idän kakkospelinjohtaja Niina Sippola
Virkiän vastuuvalmentaja Niina Sippola (vas.) on joutunut käyttämään mielikuvitustaan korona-arjen keskellä.Tomi Hänninen

Joukkuelajeissa pelin kehittämistä ei kuitenkaan voi unohtaa. Peliä virkiäläiset ovat harjoitelleet vanhoja pelejä katsomalla. Pelaajat ovat saaneet tehtäväkseen analysoida omaa pelaamistaan eri tilanteissa.

– Mitkä asiat ovat vaikuttaneet omiin valintoihin? Oliko vaikka jotain fyysisiä puutteita? He ovat saaneet pohtia, miten asioita pystyisi yksilötasolla ja joukkuekuvassa kehittämään, Sippola selittää.

Sippola on ennekin ollut poikkeuksellisissa tilanteissa. Hän on toiminut Sotkamon Jymyn miesten Superpesis-joukkueen fysiikkavalmentajana. Naisvalmentaja miesten palloilulajissa on edelleen harvinaisuus. Korona-ajan valmentaminenkin on ollut Sippolalle paikka oppia uutta.

– Ihan mukavasti tämä on toiminut, kun selvisimme alkujärkytyksestä. Tässä on oppinut, miten monella tavalla asioita voi tehdä. Ajatustenvaihto kollegoiden kanssa on myös lisääntynyt, enemmän kysellään ja yritetään keksiä yhdessä ratkaisuja.

Harjoittelussa ollaan hiljalleen palaamassa ryhmäharjoitteluun ympäri Suomen, mutta etävalmennusaika on opettanut valmentajille paljon.

"Tilanne vaatii uudenlaista osaamista"

Kansallisessa liigassa eli jalkapallon naisten pääsarjassa etävalmennus ei ole ollut yhtä tuttua kuin pesäpallon puolella. Esimerkiksi FC Hongassa on jouduttu hyppäämään etävalmennukseen kertaloikalla.

Myös espoolaisten harjoittelun pääpaino on ollut fyysisten ominaisuuksien kehityksessä. Hongan pelin peruskonsepteja on harjoiteltu videoiden avulla etäyhteyksillä, sekä yksilöllisesti että pienryhmissä.

– Olemme jakaneet joukkueen ryhmiin pelipaikkakohtaisesti: on puolustuslinja ja maalivahdit, keskikentän pelaajat ja hyökkäävät pelaajat. Käymme läpi, missä olemme olleet talvikaudella hyviä ja mitkä ovat kehityksen kohteita, FC Hongan liigajoukkueen päävalmentaja Rosa Lappi-Seppälä kertoo.

Rosa Lappi-Seppälä FC Honka
FC Hongan päävalmentaja Rosa-Lappi Seppälä on oppinut paljon uutta valmentamisesta korona-aikana.Yle

Joukkueen valmentaminen etänä yksilöiden ja yksiköiden kautta on täysin erilaista kuin harjoitusten johtaminen kentällä. Se on ollut ammatillisen kehittymisen paikka myös valmentajille.

– Se vaatii itseltä uudenlaista osaamista. Valmentajan pitäisi olla nyt enemmän mentori, joka ohjaa urheilijaa ja opettaa häntä olemaan valmentaja itsellensä, Lappi-Seppälä sanoo.

– Siihen kuuluu myös sisäisen motivaation tukeminen. Vastuu kehittymisestä on entistä enemmän pelaajalla itsellään. Joukkueurheilija on tottunut, että tekeminen tapahtuu joukkueen rytmissä.

Vuorovaikutus korostuu

Lappi-Seppälä on entinen maajoukkuepelaaja, joka pelasi komean kansainvälisen uran muun muassa Italian pääsarjassa. Läpi 2010-luvun valmentajana toiminut helsinkiläinen on toiminut Hongan päävalmentajana vuoden 2019 alusta lähtien. Joukkuevalmennuksen puuttuessa Lappi-Seppälä on päässyt tutustumaan pelaajiinsa entistä yksilöllisemmin. Se on tärkeää, vaikka valmennetaankin joukkuetta.

– Vuorovaikutuksen pitää olla erilaista eri yksilöiden kanssa. Mitä paremmin tuntee urheilijan, sitä helpompi on itse lähestyä ja tehdä vuorovaikutusta, päävalmentaja selittää.

Yhteisöllisyys on joukkueurheilun kulmakiviä. Korona-aikana yhteisöllisyyden vaaliminen on muuttunut entistä tärkeämmäksi, koska etänä fyysinen yhdessäolo puuttuu kokonaan. Päävalmentajan mielestä tilanne on ollut monelle vaikea, sillä joukkue on monelle pelaajalle kuin toinen perhe.

FC Honka naiset
FC Hongan pelaajat ovat pitäneet korona-aikana toisiinsa yhteyttä etänä.Tomi Hänninen

– On pyritty pitämään yhteyttä joukkueen kesken myös rennosti, että aina ei olisi sellaista että käydään läpi taktisia asioita tai harjoitteita. Yhteiset somekampanjat ja muu toiminta lisäävät myös yhteisöllisyyttä, Lappi-Seppälä sanoo.

Pelaajien fyysistä ja henkistä kuormitusta seurataan päivittäin sovelluksen kautta. Jaksamista seurataan jatkuvasti, ja sen mukaan säädetään myös harjoittelua. Teknisten apuvälineiden osalta tilanne ei korona-aikana Hongassa ole valtavasti muuttunut.

– Teknisyys on tullut jalkapalloon jo kauan sitten. Vaikka kausi alkaisi, ei varmaan mennä pitkään aikaan takaisin vanhaan. Videopalaverien ja etäyhteyksien käyttäminen voi vakiintua arkeen pidemmäksikin aikaa. Pedagogisia taitoja joita on tässä ajassa oppinut, voi varmasti käyttää jatkossa hyödyksi.

Lappi-Seppälän haastattelu on tehty ennen tietoa Kansallisen liigan jatkumisesta. Kansallinen liiga aloittaa pelit 13. kesäkuuta. Tämän hetken tiedon mukaan normaaliin ryhmäharjoitteluun palaaminen onnistuu vasta kesäkuun alussa, joten harjoitusjakso koko joukkueella jää lyhyeksi.

Pihapelien uusi nousu?

Pelaajien oma vastuu korostuu myös juniorien urheilussa. Käpylän Pallo järjestää säännöllisesti pelaajille liveharjoituksia netissä. Lisäksi seura on tarjonnut erilaisia etävalmennusmateriaaleja ja haasteita. Palautetta on annettu etänä.

– Liveharjoituksissa on näytetty erilaisia kehonhallinta-, tasapaino- tai pallonkäsittelyliikkeitä, joita voi tehdä kotona, puistossa, kentällä. Harjoitusta on voinut seurata kännykältä tai muulta laitteelta, Käpylän Pallon valmennuspäällikkö Jussi-Pekka Savolainen sanoo.

Okko Andelin Käpylän Pallo etäharjoitukset pihalla
Kimmo Hiltunen/Yle

Savolaisen mukaan nuoret ovat innostuneet etäharjoitteluun innokkaasti. Kaikkia etätreenaaminen ei kuitenkaan ole innostanut. Esimerkiksi HJK:n harjoituksista hävisi koronaviruksen vuoksi 1000 junioria.

Tilanteella voi kuitenkin olla myös myönteisiä vaikutuksia nuorten liikkumiseen. Jussi Paasin Urheiluhullut-radio-ohjelmassa vieraillut etävalmennusyrityksessä työskentelevä, entinen jääkiekkoilija ja nykyinen juniorivalmentaja Kimmo Koskenkorva kertoo, että osalla nuorista omatoimisen harjoittelun määrä on kasvanut korona-aikana.

– Olen huomannut omassa joukkueessa ja vanhempien kanssa keskustellessa, että osa pelureista on korona-aikana liikkunut jopa enemmän kuin normaalien arjen harjoitusten pyöriessä, Koskenkorva kertoo.

– On ollut sellaista mentaliteettia, että säästellään illan harjoituksia varten. Tiedetään, että on tulossa fyysinen suoritus, joten esimerkiksi koulupäivän jälkeen ei välttämättä lähdetä niin hanakasti liikkumaan.

Myös Käpylän Pallon Jussi-Pekka Savolainen sanoo, että tässä tilanteessa nuoret ovat voineet oppia juuri omaehtoista ja omatoimista tekemistä.

– On hyvin tärkeää, että nuoret oppivat sellaista. Että se [harjoittelu] ei ole niin rakenteellista ja ylhäältä ohjattua. Tämä on pistänyt pohtimaan paljon, miten voi auttaa omatoimisessa harjoittelussa, Savolainen sanoo.

Hallituksen asettamat koronarajoitukset höllentyvät asteittain kesää kohti mentäessä. Palloliitto on jo antanut ohjeet pienryhmäharjoitteluun.

Harjoituksissa palataan hiljalleen kohti normaaliolosuhteita, mutta jotakin korona-ajasta voi myös jäädä. Valmentajat ovat oppineet uudenlaisia viestintä- ja toimintatapoja. Moni nuori on oivaltanut, että harjoitella voi myös itsekseen. Kenties harjoittelua tukevien omatoimisten harjoitteiden ja pihapelien määrä nousee tulevaisuudessa.

– En usko isoon mullistukseen, mutta pieniä tukevia juttuja saattaa jäädä. Joukkueena tätä kuitenkin harjoitellaan yhdessä, Savolainen sanoo.

Korjattu 18.48: Tarkennettu Niina Sippola titteliä.

Lue myös:

Jalkapallon Kansallinen liiga käynnistyy 13. kesäkuuta, ylä- ja alaloppusarjat jäävät pois: "Jos joukkueessa on koronatartunta, peli siirretään varaviikonlopuille"

Palloliitto ohjeisti seuroja pienryhmäharjoitteluun: "Palloja käsitellään lähtökohtaisesti vain jaloin"

11-vuotias Jere Turunen näkee kohta pelikaverinsa – jalkapalloseurat odottavat lupaa aloittaa yhteisiä treenejä jo ensi viikolla

Urheiluministeri Hanna Kosonen: yleisöä saa päästää urheilutapahtumiin kesäkuun alusta alkaen – "Yleisötapahtumissa voi olla paikalla enemmän kuin 50 ihmistä"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat