Koulut avataan, mutta yli miljoona suomalaista odottaa kuumeisesti tätä päätöstä – pääsevätkö lapset ja nuoret urheiluharrastuksiin kesällä?

Moni urheilutoimija ihmettelee, miksi junioriurheilusta ei ole puhuttu poikkeustilan aikana enempää.

liikunta
Junioreita jalkapallokentällä.
Junioriurheiljat toivovat pääsevänsä taas pian harrastustensa pariin.Mårten Lampén / Yle

Suomalaislapset palaavat koulujen penkille kahden viikon kuluttua. Toista arjen kannalta lähes yhtä merkittävää, mutta pienemmälle keskustelulle jäänyttä päätöstä odottaa yli miljoona suomalaista.

Urheilun seuratoiminta on ollut koronavirustilanteen vuoksi keskeytettynä käytännössä täysin nyt noin puolentoista kuukauden ajan. Miesten koripallomaajoukkueen päävalmentajan Henrik Dettmannin mukaan urheilu, liikunta ja seuratoiminta koskettaa yli miljoonaa suomalaista suoraan ja välillisesti vielä useampaa.

Hallitus käsittelee sunnuntaina mahdollista 10 hengen kokoontumisrajoituksen höllentämistä. Koronavirustilanteen keskellä varsinkin junioriurheilun sosiaalinen puoli on jäänyt varjoon. Dettmann kokee, että seuratoiminnan sallimisen tulisi kulkea poikkeustilassa käsi kädessä koulujen avaamisen kanssa.

– Lapset kaipaavat sosiaaliseja kontakteja ja ulkona urheileminen luo niitä, vaikka niitä fyysisiä kontakteja ei aluksi tulisikaan. Sosiaalista yhteisöä ei synny muualla niin luonnollisella tavalla kuin urheiluseurassa syntyy, Dettmann sanoo.

Dettmannin mukaan poikkeustilanteessa juuri lasten ja nuorten pitäminen liikkeellä on arjen kannalta tärkeää. Siksi seuratoiminta on saatava käyntiin mahdollisimman pian.

– Junioriurheilu pitäisi ilman muuta aloittaa taas ja korostaa sitä, että ollaan ulkona. Suurin hyöty olisi arkeen kiinni pääseminen. Lasten liikkumisesta on suuri hyöty. He pysyvät terveinä ja pystyvät pitämään yllä sosiaalisia kontakteja. On tutkittu, että liikkuminen edistää oppimista.

AC Barcan juniorit harjoittelevat Kuopion Riistavedellä Vartialan kentällä
Riistaveteläisen AC Barcan juniorit nauttivat jalkapallosta viime kesänä.Sami Takkinen / Yle

Jos hallitus päättää höllentää kokoontumisrajoituksia, pienryhmäharjoittelun pariin päästään nopeasti ainakin jalkapallossa. Palloliitossa on valmisteltu tällä viikolla ohjeistusta harjoitteluun, joka voisi alkaa jo ensi viikolla.

Myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisiotyön päällikkö Jenni Helenius näkee urheiluharrastusten roolin arjessa merkittävänä. Hän huomauttaa, että koulu on kaikille lapsille lakisääteinen asia. Seuratoiminta on kuitenkin keskeinen osa vapaa-aikaa.

– Luulen, että moni kokee itsensä nyt tosi yksinäiseksi. Urheiluharrastuksissa kaverisuhteilla on ihan valtava merkitys, kun harrastetaan pitkään yhdessä. Treeneissä, leireillä ja matkoilla on syntynyt paljon yhteisiä kokemuksia. Kun nämä jäävät pois, arjessa voi olla yksinäinen olo, Helenius sanoo.

Helenius korostaa Dettmannin tavoin urheiluharrastusten sosiaalista puolta.

– Kehittymisen kannalta ne ovat tarpeellisia paitsi liikunnalisten taitojen, myös sosiaalisten taitojen oppimisen väylänä. Sen takia urheiluseuroilla on ihan valtava merkitys suomalaisten lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä.

Monta uhkakuvaa

Koronavirustilanne aiheuttaa junioriurheiluseuroille ennennäkemättömiä taloushuolia ympäri maan, mutta seuratoimijat ovat huolissaan myös lasten hyvinvoinnista.

– Lasten ja nuorten pääseminen ohjatun toiminnan pariin varmistaisi sen, että mahdollisimman moni liikkuisi ja harrastaisi, pesäpalloseura Porin Pesäkarhujen puheenjohtaja Vesa Saine sanoo.

Jos joukkuetoiminta pysyy pitkään keskeytyksissä, uhkakuvia junioriurheilun kannalta on monenlaisia.

– Helposti tulee mieleen se, että kuinka moni sieltä palaa harrastetoimintaan takaisin. Siinä kohtaa täytyy miettiä, miten lapsia ja perheitä kannustetaan takaisin, Saine toteaa.

Junioripesäpalloa
Pesäpallon juniorileirit ovat monille kesän kohokohta. Kuva Lappeenrannasta vuodelta 2016.Pyry Sarkiola / Yle

Harrastajamäärien radikaalin putoamisen seuraukset olisivat kauaskantoisia koko suomalaisessa urheilussa. Seuratoiminnan laatu ja sen kehittäminen kärsisi väistämättä, kun esimerkiksi päätoimisten valmentajien palkkaaminen olisi vaikeampaa. Samalla harrastamisen hinta saattaisi nousta jo valmiiksi tukalassa taloustilanteessa monelle liian suureksi.

Saine ei näe itse taloudellista puolta suurimpana uhkana, sillä monilla seuroilla on rahastoja ja tapoja tukea taloudellisissa vaikeuksissa painivia vanhempia.

– Näen ongelmana mukavuudenhalun, mikä kasvaa siinä, kun ollaan pitkälti puhelimien ja tietokoneiden ääressä. Moni ei ehkä kaipaakaan harrastusta sillä tavalla, kun huomaa, että omassa huoneessa voi köllötellä ja pitää kavereihin yhteyttä, Saine sanoo.

Harrastustauko monelle kova paikka

Saine painottaa vanhempien aktiivisuuden merkitystä varsinkin nuorimmissa ikäluokissa, jotta lapset pysyvät liikkeessä.

– 20 pojan tai tytön joukkueesta on äkkiä puolet, jotka voivat jättää harrastuksen kesken, jos vanhemmat eivät kannusta lähtemään, Saine arvioi.

MLL:n nuorisotyön päällikkö Jenni Helenius nostaa esiin monelle nuorelle mahdollisen lisähuolen, kun seuratoiminta alkaa uudestaan.

– Muiden tapaaminen voi jännittää. Ovatko kaverit muuttuneet, ovatko he treenanneet paljon, osaanko itse vielä? Voi olla myös huolta siitä, että en kai sairastu, kun osallistun harjoitteluun, Helenius pohtii.

Poikkeusaikana monet seurat ovat tarjonneet lapsille ja nuorille tukea esimerkiksi etävalmennuksen kautta, mutta huoli riittävästä liikunnasta on monessa perheessä aiheellinen. Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan Heleniuksen mukaan vanhemmilta.

– Monissa perheissä on mahdollista, että liikunnan määrä on vähentynyt, kun kukaan ei aktivoi samalla tavalla liikkeelle kuin urheiluseurat normaalisti, Helenius pohtii.

Juniorivoimistelijoita.
Olarin Voimistelijat työn touhussa joukkueharjoituksissa.Petteri Bülow / Yle

Harrastustauko on ollut monelle nuorelle kova paikka. Helenius kertoo, että MLL:n lasten ja nuorten puhelimeen on tullut yleisellä tasolla paljon viestejä yksinäisyydestä, ahdistuksesta ja epävarmuudesta. Helenius on kokenut työssään tilanteita, jotka ovat paljastaneet urheiluharrastusten merkityksellisyyden.

– Eräskin nuori totesi, että ihan kuin kaikki olisi vain laitettu paussille. Kun harrastukset yhtäkkiä loppuivat, niin elämästä hävisi arjen suunnitelmallisuus ihan kokonaan, Helenius kertoo.

Onko junioriurheilusta puhuttu tarpeeksi?

Koulujen avaaminen on hallinnut yhteiskunnallista keskustelua Suomessa viime viikkojen ajan. Junioriurheilun avaamisen suhteen julkinen keskustelu on ollut huomattavasti vähäisempää, vaikka lasten ja nuorten harrastamisen merkitys suomalaisessa arjessa on valtava.

Vesa Saine ihmettelee, miksei junioriurheilu ole noussut poikkeustilan keskellä puheenaiheeksi enempää.

– Olisin olettanut, että se olisi noussut vahvemmin keskusteluun. Lajiliitoissa on tietysti tulipaloja joka puolella, ja se isoin tulipalo on huippu-urheilun päässä. Tarmo on varmaankin mennyt pitkälti huippu-urheilun kuntoon saattamiseen, vaikka junioripuolen pitäisi olla koko toiminnan keskiössä, Saine pohtii.

– Jos junioritoiminta heikkenee merkittävästi, niin meille ei välttämättä tule huippuyksilöitä huippu-urheiluun. Sillä voi olla tosi pitkäkestoiset vaikutukset.

"Liikunta on arkista, ja arkihan on tärkeintä meille jokaiselle"

Henrik Dettmann

Henrik Dettmannilla on oma näkemyksensä siihen, miksi liikunta ja urheilu jäävät yhteiskunnallisessa keskustelussa varjoon.

– Valitettavasti se ei ole poliittisesti seksikästä ja siksi siitä ei puhuta. Vaalikoneet eivät kysyneet viime keväänä ehdokkailta mitenkään, miten he suhtautuvat liikuntaan. Sillä ei saa huomiota, vaikka se on arkista ja arkihan on tärkeintä meille jokaiselle, Dettmann sanoo.

Kritiikistä huolimatta tiede -ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen vakuuttaa, että urheilu ja seuratoiminta ovat olleet läsnä hallituksen keskusteluissa koronavirustilanteen keskellä.

– Ilokseni voin todelta, että tämä pompsahtaa hallituksen neuvotteluissa melkein joka kerta esiin, vaikkei asiasta keskusteltaisikaan. Kyllä tämä mielissä on meillä kaikilla, Kosonen kertoo puhelimitse Yle Urheilulle.

– Toivon todella, että vähitellen kaikki pääsisivät jälleen harrastamaan. Iloa ja riemua arkipäivään, se on suurin lahja, mitä liikunta meille antaa, ministeri lisää.

Lue myös:

Miksi hallituksen koronatukipotista tuetaan ammattilaisurheilua, kun lapsia liikuttavat seurat kaipaavat euroja kipeimmin? Ministeri Kosonen: "Taustalla on tärkeämpi ajatus"

Näin hallituksen koronatuet urheilulle jaetaan – Veikkaus- ja SM-liigaseurat voivat saada maksimissaan 50 000 euroa, osalle ei tukea lainkaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat