Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi eikä välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Toni Roposesta tuli yhdysvaltalaisyliopiston hiihtovalmentaja – huomasi nopeasti, miksi järjestelmää hehkutetaan: "En yhtään ihmettele, että Suomi vääjäämättä putoaa vauhdista"

Toni Roponen on toiminut yhden kauden verran Denverin yliopiston hiihdon päävalmentajana. Koronaviruspandemiasta huolimatta hän on perheensä kanssa nauttinut joka hetkestä.

hiihto
Toni Roponen
Toni Roposen mukaan Yhdysvaltojen yliopistomaailma ja kilpailullinen yhteiskunta olisi hyvä astinlauta monelle nuorelle hiihtäjälle.Lehtikuva / Martti Kainulainen

Toni Roponen pääsi toteuttamaan yhden pitkäaikaisista haaveistaan, kun hänet runsas vuosi sitten valittiin Denverin yliopiston hiihtojoukkueen päävalmentajaksi.

Roposen pitkäaikainen henkilökohtainen valmennettava Matti Heikkinen päätti mittavan uransa juuri tuohon kevääseen 2019 ja kun vaimo Riitta-Liisakin oli unelmoinut Yhdysvalloissa asumisesta ja harjoittelusta, ei esteitä muutolle ollut.

Pohjois-Amerikan valmennuskulttuuri ja elämäntapa olivat Roposelle tuttuja jo ennestään, sillä hän oli toiminut vuosituhannen vaihteessa parin vuoden ajan Kanadan hiihtovalmennuskeskuksen valmentajana Thunder Bayssa. Ensimmäinen vuosi Yhdysvalloissa ei tältä osin tarjonnut yllätyksiä.

– Tavallaan ilmapiiri on ollut vieläkin positiivisempi, mitä ajattelin, Roponen pohti videopuhelun välityksellä kotonaan Denverissä.

Tietokoneesta ja videopuheluista onkin tullut viime viikkoina Roposelle yhä tärkeämpi työkalu, sillä koronaviruspandemian takia yhdysvaltalaiskoulut suljettiin maaliskuun puolivälissä ja Denverin yliopiston noin 12 000 opiskelijaa siirtyi etäopiskeluun.

Valmentajien työt eivät kuitenkaan loppuneet, ja Roponen on viime aikoina muun muassa pitänyt valmennettavilleen luentoja ja valmentajakoulutusta. Lisäksi hänellä on riittänyt kokouksia sekä tulevan kauden ja harjoittelun suunnittelua.

Välillä videopalavereissa on ollut mukana kaikkien yliopistojen hiihtovalmentajat, välillä linjojen päässä on ollut oman yliopiston valmentajia useista lajeista.

Denverin yliopistossa eri lajeja on kymmenen, joista jääkiekolta odotetaan eniten menestystä, mutta hiihto tulee hyvänä kakkosena. Muita lajeja ovat golf, voimistelu, lacrosse, jalkapallo, tennis, lentopallo, koripallo, uinti ja uimahypyt.

– Minulla on täällä yliopistossa yli 100 kollegaa, ja meillä on ollut nyt usein palavereita, joissa on ollut mukana 64 valmentajaa yhtäaikaa. Sitten pienryhmissä keskustellaan, miten tiettyjä asioita ratkaistaan tai ratkotaan ongelmatapauksia omassa joukkueessa.

Ammattivalmentajien määrä ja budjetti huimaavat

Juuri eri lajien valmentajien käytävä keskustelu ja yhteistyön tekeminen on ollut Roposesta mahtavaa, sillä uudet näkökulmat ovat ravistelleet omaa ajatusmaailmaa. Pitkään suomalaisessa urheilussa mukana ollut valmentaja tietää, miten organisaatiot toimivat, mutta yhdysvaltalainen urheilukulttuuri poikkeaa Suomesta etenkin mahdollisuuksiltaan ja resursseiltaan.

Yhdysvalloissa yliopistoja, joissa hiihto on koulun lajina, on 30. Se kuulostaa paljolta, mutta vertailun vuoksi esimerkiksi koripalloon panostavia yliopistoja on noin 400.

Denverin yliopisto on yksityinen koulu, ja se on pieni maan yliopistomaailmassa. Koulun urheilupuolen operatiivinen budjetti on Roposen mukaan 20 miljoonaa vuodessa. Sitä käytetään muun muassa matkustukseen ja välineisiin. Tuo budjetti on kuitenkin taskurahoja verrattuna niihin yliopistoihin, joissa on amerikkalaisen jalkapallon joukkue.

– Silloin puhutaan sadasta miljoonasta. Ne summat tuntuvat hulluilta. Jos jotain haluaisin tuoda täältä Suomeen, niin toisin mielelläni kaikki nämä rahat, Roponen sanoi.

Denverissä, joka on vähän Helsinkiä isompi kaupunki, on päätoimisia valmentajia varmaan tuhat. En yhtään ihmettele, että useissa lajeissa Suomi vääjäämättä putoaa vauhdista.

Roponen on nyt päätoiminen valmentaja ja saa keskittyä yliopistossa tähän työhön. Juuri päätoimisten valmentajien määrä poikkeaa suuresti Suomesta, sillä se on Yhdysvaltoihin verrattuna vain murto-osa. Tällä hetkellä Suomessa ammattivalmentajia on noin parituhatta.

– Meidän yliopistossamme on 64 päätoimista valmentajaa, tuossa viereisessä yliopistossa heitä on noin 150. Sen lisäksi jokaisessa high schoolissa on päätoimisia valmentajia, Roponen kertoi.

– Denverissä, joka on vähän Helsinkiä isompi kaupunki, on päätoimisia valmentajia varmaan tuhat. En yhtään ihmettele, että useissa lajeissa Suomi vääjäämättä putoaa vauhdista.

Roposen Ida-tytär aloittaa syksyllä high schoolin, jossa on tarjolla useita eri urheilulajeja ja valmennusryhmiä sekä ammattivalmentajia.

Mahdollisuuksia on paljon, mutta se myös maksaa. Kalliin yliopiston vuosimaksu on useita kymmeniä tuhansia dollareita. Suomessa yliopistot kustannetaan verorahoilla.

– Se on hieno juttu Suomessa, että kaikilla on mahdollisuus opiskella. Haluaisin kuitenkin tuoda täältä Suomeen sen, mikä mahdollistaa kaiken tämän. Esimerkiksi yksityisen rahoituksen.

Flow vastaan rationaalinen pohtiminen

Aivan kuten monissa amerikkalaisissa televisiosarjoissa, joissa yliopistoissa valmentajilla on omat työhuoneet voittopokaaleineen ja -plakaatteineen, myös Roponen on saanut Denverin yliopistosta oman huoneensa.

– Toki minun ansaitsemia plakaatteja ei ole vielä kovinkaan monta, hän totesi.

Roposen ensimmäisen vuoden aikana yliopisto sai kuitenkin kunniaa muun muassa Kalliovuorten alueen yliopistojen mestaruuskisoista. Tammikuussa ensimmäiset kilpailunsa yliopiston joukkueessa hiihtänyt Eveliina Piippo voitti kisoissa viiden kilometrin vapaan hiihtotavan mestaruuden ja joukkueen itävaltalainen Berhard Flaschberger sijoittui kymmenen kilometrin kisassa kolmanneksi.

Roponen kehottaakin panemaan 23-vuotiaan Flaschbergerin nimen muistiin.

– Hän on täysin samantyyppinen ominaisuuksiltaan kuin Matti Heikkinen, mutta on tässä iässä Mattia jopa edellä.

Roponen on tottunut tekemään töitä huippu-urheilijoiden kanssa, mutta nyt hänellä on valmennettavanaan kaksitoista vasta huipulle pyrkivää urheilijaa. Roponen vakuuttaa nauttivansa tästä haasteesta.

Roponen on pyrkinyt valmentamaan yliopistossa omalla tavallaan ja hyödyntämään 20 vuoden kokemustaan valmentajana. Hän naurahtaakin, että Denverin yliopistossa valmentaudutaan nyt suomalaisittain.

Yhdysvalloissa on hänen mielestään enemmän kovempitasoisia 16–22-vuotiaita urheilijoita kuin Suomessa, mutta yhdysvaltalaisten parhaat tulokset ajoittuvat melkein aina marras-joulukuuhun.

– Heidän tekemisensä perustuu enemmän flow’hun, fiilikseen ja kovaan tekemiseen. Suomessa valmennus perustuu enemmän rationaaliseen pohtimiseen ja sen miettimiseen, mikä on valmennuksessa oikein, Roponen vertasi.

– Mielestäni Suomen malli on suomalaisille toimivampi, koska meillä on niin vähän lahjakkaita urheilijoita. Jos mennään pelkällä flow’lla, niin tulosta on vaikea tehdä, Roponen sanoi.

Suomessa luotetaan valmennuspareihin, kuten Iivo Niskanen ja Olli Ohtonen tai Krista Pärmäkoski ja Matti Haavisto. Näissä pareissa on mietitty hyvinkin analyyttisesti, mitä tehdään ja milloinkin.

Roposen mielestä Norjassakin nojataan enemmän fiilikseen. Se toimii, koska maassa on niin paljon massaa, hiihtäjät voivat tehdä kovia yhteisharjoituksia ja kilpailla keskenään.

– Jos meillä kaikki muut rupeavat kilpailemaan Iivon kanssa, niin he ovat “fried chicken”, ennen kuin lokakuu tulee. Ja tämä on ongelma Suomessa.

Korkeanpaikan peikko kadonnut

Toni Roposen vaimo Riitta-Liisa jättäytyi pois Suomen maajoukkueesta kauden 2018–2019 jälkeen. Hän harjoittelee kuitenkin yhä tiiviisti ja on valmentajanaan toimivan Toni Roposen mielestä kehittynyt edelleen.

Ensi viikolla 42 vuotta täyttävä Riitta-Liisa Roponen oli tuloksellisesti parhaimmillaan vuosina 2007–2009, mutta hän pystyi silti toissa vuonna hiihtämään 20 parhaan joukkoon maailmancupissa kolme kertaa.

– Koko ajan puhutaan, että laji on mennyt valtavasti eteenpäin. Jos se valtavasti on mennyt eteenpäin ja urheilijalle on tullut 15 vuotta ikää lisää, mutta pystyy olemaan hyvin lähellä samoja sijoja, niin sehän tarkoittaa, että silloin väkisinkin tietyt ominaisuudet kehittyvät, Toni Roponen totesi.

Hänen mielestään Riitta-Liisan ylävartalon voimakapasiteetti on kehittynyt valtavasti kymmenessä vuodessa, kuten myös rasva-aineenvaihdunnan toimiminen. Yhä noin 820 tuntia harjoittelevan hiihtäjän lihaksiston suorituskykyominaisuudet ovat iän myötä pudonneet, mutta niitä on pystytty ylläpitämään erilaisilla harjoituksilla.

– Oleellista on se, että pitää rytmittää ja hakea koko ajan uusia ulottuvuuksia harjoitteluun unohtamatta perusasioita. Mielestäni kokeneiden urheilijoiden suurin ongelma on se, että heiltä loppuu se todellinen palo, motivaatio harjoitella ja elää sitä askeettista elämää, jota kestävyysurheilu vaatii. “Ritu” on pystynyt säilyttämään tämän.

Riitta-Liisa Roponen ja Toni Roponen
Riitta-Liisa Roponen ja Toni Roponen olivat aikoinaan tuttu näky Oulun Raksilan jääkiekkokatsomossa. Tänä vuonna he seurasivat tiukasti Colorado Avalenchen ja Joonas Donskoin pelejä.Tomi Hänninen

Erityisesti Denverin “alppiolosuhteet” eli noin 1 600 metrin korkeus merenpinnasta on sopinut Riitta-Liisa Roposelle. Viime talvena hän hiihti yksittäisiä kilpailuja kovempaa kuin oli hiihtänyt moneen vuoteen.

– Hän ei edes huomaa, että olemme korkealla. Jos minulla olisi tämä tieto, mikä minulla on nyt, niin me olisimme olleet 10–12 vuotta sitten vuoden jossakin korkealla. Korkeanpaikan peikko on kadonnut, Toni Roponen totesi.

Riitta-Liisa Roponen ei enää tavoittele maailmancupin menestystä, mutta hän saavutti viime kautena pari tavoitettaan: hän pääsi hiihtämään Yhdysvaltojen mestaruuskisoissa ja Amerikan Birkebeinerissa eli 50 kilometrin massahiihtokilpailussa. Mestaruuskisoissa Roponen voitti 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kisan ja tuli 20 kilometrin perinteisen yhteislähtökisassa kolmanneksi. Massahiihtokisassa hän oli toinen.

Ensi kaudelle Riitta-Liisa Roponen on ottanut tavoitteekseen auttaa Denverin yliopistossa opiskelevaa Eveliina Piippoa maailman huipulle.

– Hän pitää itsensä niin hyvässä kunnossa, että hän aikoo voittaa Even ensi talvena, Toni Roponen sanoi, mutta kertoi Riitta-Liisan kipuilevan tulevaisuudestaan.

– Hän on elänyt tavoitteellista elämää koko ajan ja haluaa yhä harjoitella sekä kovaa että motivoituneesti. Syksyn aikana sitten näkee, minkälainen kilpailukalenteri maastohiihtoon ylipäätään ensi talvena tulee ja minkälaiset asiat ovat niitä tavoiteltavia asioita.

Karanteeniaikaa jo 20 vuotta

Koronaviruspandemia on vaikuttanut vain vähän Roposten elämään Denverissä, sillä huippu-urheilijana Riitta-Liisa ja muukin perhe on elänyt omanlaisessa karanteenissa melkein 20 vuotta. Tosin pandemia sotki sen verran heidän suunnitelmiaan, etteivät suunnitellut Los Angelesin ja Floridan matkat ja NHL-otteluiden seuraaminen onnistuneetkaan.

Myös paikallisten ruokapaikkojen sulkeutuminen on harmittanut, mutta Roposet ovat pystyneet asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen. He ovat keskittyneet nauttimaan hetkestä.

– Ne ovat hyvin vähäisiä juttuja, ja ongelmahan on maailmanlaajuinen. Olemme päättäneet, että treenaamme hyvin huippuolosuhteissa ja lämpimässä ilmassa, Toni Roponen sanoi.

– Ritu harjoittelee tällä hetkellä 3–4 tuntia päivässä ja pitää yhden lepopäivän viikossa. Hän voi huilata sitten, kun tulemme Suomeen. Eihän se kroppa niin tarkasti tiedä, milloin se ylimenokausi pidetään.

Roposet ovat suunnitelleet tulevansa Suomeen touko-kesäkuun vaihteessa. Mutta ennen kuin he lähtevät Suomeen, he haluavat olla varmoja siitä, että he myös pääsevät takaisin Denveriin.

Toni Roponen vakuuttaa, ettei hän ole hermoillut Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin viimeaikaisista ulostuloista, joissa hän on muun muassa sanonut keskeyttävänsä maahanmuuton toistaiseksi.

– Trumpiin pitää osata suhtautua oikealla tavalla, kun miettii niitä kaikkia twiittejä, joita hän viimeisen neljän vuoden aikana kirjoittanut, Roponen hymähti.

– Uskon, että työviisumilla pääsee takaisin, oli tilanne sitten mikä tahansa. Enkä usko, että maailman talous kestää sitä, että ovet ovat kiinni elokuulle asti.

Lue myös:

Ikionnellinen Riitta-Liisa Roponen palasi kotimaan laduille Yhdysvaltojen mestarina: "Asiat eivät voisi olla paremmin"

Eveliina Piippo oli kadottanut tekemisestään ilon, kun viesti Yhdysvalloista muutti suunnan – "Minun reittini ja kisakauteni ovat erilaisia"

Hiihtoliiton pomo myöntää, että Suomi on tippunut pois kärkimaiden kelkasta: "Nopeus- ja voimaominaisuudet ovat meille haaste"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat