Suomen hiihdon kohtalonkysymystä aletaan viimein ratkaista — Reijo Jylhän sanat kertovat kaiken: “Tulevaisuuden kannalta se tärkein asia”

Suomen maastohiihto on isojen kysymysten äärellä.

hiihto
Lauri Lepistö kuului muutama vuosi sitten Suomen kovimpiin hiihtolupauksiin.
Lauri Lepistö, 23, on kuulunut suomalaisen hiihdon kovimpiin lupauksiin. Murtautuminen kansainväliselle huipulle antaa kuitenkin vielä odottaa itseään. Antti Yrjönen/Getty Images

Useat suomalaiset maastohiihtoasiantuntijat ovat nostaneet viime vuosina esiin kylmän realistisen näkemyksen: kotimainen valmennus on jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä.

Kriitikoiden mukaan suomalaisessa hiihtovalmennuksessa on tuijotettu pelkästään kestävyysominaisuuksien kehittämistä samalla kun laji on muuttunut suuntaan, jossa muun muassa nopeuden ja räjähtävyyden merkitys on korostunut.

Ajattelutapa on näkynyt myös viime vuosien kansainvälisessä menestyksessä. Jos laskuista jätetään Suomen kärkinimien Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken suoritukset, kaksikon takana olevat nuoret maajoukkuehiihtäjät ovat onnistuneet uhkaamaan maailman kärkeä harvoin.

Lue myös:

Unohtakaa hetkeksi Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski – Yle Urheilu avaa Suomen hiihdosta hurjia lukuja, jotka herättävät ison joukon kysymyksiä

Kriittisin kysymys koskee nuorten valmennusta, jossa on tehty Ylen maastohiihtoasiantuntijan Sami Jauhojärven mukaan perustavanlaatuisia virheitä.

— Kenttä on ollut vuosikausia hukassa sen suhteen, mitä pitäisi tehdä ja miten tietyissä ikävaiheessa olevia herkkyyskausia voisi hyödyntää, jotta harjoittelu toisi tulevaisuudessa parhaan mahdollisen lopputuloksen, Jauhojärvi sanoo.

Uusi suunta

Suomen hiihtoliitto lähti vastaamaan uudistumistarpeeseen tilaamalla viime vuonna Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskukselta KIHUlta yhtenäisen linjauksen kotimaisen hiihtovalmennuksen suuntaviivoista.

Kyseisen työn helmiä esiteltiin lauantaina liiton etänä järjestämässä valmennusseminaarissa. Suomalainen latu (siirryt toiseen palveluun) -nimellä kulkevassa 80-sivuisessa oppaassa perehdytään muun mussa, millaiseen harjoitteluun tulisi pyrkiä eri ikävaiheissa. Linjaus pohjautuu koti- ja ulkomaisiin valmennustutkimuksiin sekä yli 30 suomalaisvalmentajan näkemyksiin.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen nimesi lauantaina linjauksen päätavoitteeksi menestyvän huippu-urheilun ja elinvoimaisen seuratoiminnan takaamisen.

Yhteislähtökilpailujen merkitys on kasvanut kansainvälisessä huippuhiihdossa.
Yhteislähtökilpailujen merkitys on kasvanut kansainvälisessä huippuhiihdossa. Samalla hiihtäjiltä vaaditaan aiempaa enemmän muun muassa räjähtävyyttä, peesaustaitoa ja taktista pelisilmää. Stanko Gruden/Getty Images

— Suomalaisen hiihtovalmennuksen saama kritiikki on aiheellista, jos katsotaan vaikka kilpailumenestystä. Emme ole Suomessa varmaan koskaan siihen tyytyväisiä, mutta ei voi kieltää, että kehitettävää on, linjausta osana KIHUn asiantuntijaryhmää tehnyt Ville Vesterinen sanoo.

Vesterinen nostaa esiin maastohiihdon kasvaneet kilpailuvauhdit, joiden myötä nopeuden, räjähtävyyden, elastisuuden ja taitotekijöiden merkitys on noussut painavampaan osaan.

— Ne eivät ole olleet suomalaisten vahvuuksia, joten niihin tekijöihin pitää keskittyä harjoittelussa enemmän.

"Lopputulos ei ole kiinni siitä, onko käytössä tietoa, mitä pitäisi tehdä. Ydinkysymys on, miten oppeja sovelletaan käytäntöön."

Reijo Jylhä

Valmennuslinjauksen yhtenä tavoitteena on kehittää junioriharjoittelua, jotta huipulle jalostuisi nykyhiihdon vaatimuksiin vastaavia urheilijoita. Linjauksessa on tuotu näkyvästi esiin muun muassa nopeutta, voimaa ja taitotekijöitä kehittävää harjoittelua.

Vesterinen varoittaa kuitenkin liikkumasta äärimmäisyydestä toiseen.

— Maastohiihto on kestävyyslaji. Maksimaalinen hapenottokyky on edelleen tärkein yksittäinen ominaisuus, joka määrittää aikuisten kestävyyssuorituskykyä. Jos kestävyysominaisuudet eivät ole riittävän hyvät, kehittyneitä nopeusominaisuuksia ei pääse hyödyntämään.

— Kyse on kokonaisuuden hallinnasta.

Vesterinen tunnistaa myös suomalaisen juniorivalmennuksen sudenkuopat.

— Jos huiput julkaisevat esimerkkejä harjoittelustaan, niitä saatetaan kopioida suoraan miettimättä, mikä on urheilijan harjoittelutausta.

— Tämänkin valmennuslinjauksen taustalla on vahvasti ajatus, ettei 10-vuotiaiden tai sitä nuorempien kannata välttämättä harjoitella kilpailutulosta sillä hetkellä parantavia juttuja, vaan asioita, jotka ovat tärkeitä monipuolisen ja pitkäjänteisen kehittymisen kannalta.

Opit ruohonjuuritasolle

Uuden valmennuslinjauksen pääpointteja kuunteli lauantain etätilaisuudessa lähes 300 hiihdon ystävää.

Tärkein kysymys etsii kuitenkin vielä vastaustaan: miten paperilla esitetyt asiat viedään ruohonjuuritasolle eli seuratyöhön?

— Lopputulos ei ole kiinni siitä, onko käytössä tietoa, mitä pitäisi tehdä. Ydinkysymys on, miten oppeja sovelletaan käytäntöön, hiihtomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 2001—2006 ja 2014—2018 toiminut Reijo Jylhä sanoo.

Reijo Jylhä
Hiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja Reijo Jylhä toivoo hiihdon juniorityön kehittyvän uuden valmennuslinjauksen myötä. Jarno Kuusinen / AOP

Aikana, jolloin koronaviruspandemia syö urheilutoiminnan ja yksittäisten ihmisten resursseja, tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo. Suomalaiset hiihtoseurat ovat olleet kovilla jo ennen urheilun pysäyttänyttä virustautia. Vahvoja toimivia hiihtoseuroja on nykyään vähän.

— Iso haaste on, mikä on seuran mahdollisuus ja kyky ottaa uusia valmennusoppeja vastaan. Sen lisäksi, että meillä on harjoituskeskuksia kuten Vuokatti, Rovaniemi ja Vöyri, tarvitsemme perusseuratyötä, josta homma pannaan liikkeelle. Tarvitsemme vanhempia ja alkuvaiheen opastusta. Ilman sitä keskuksiin ei tule urheilijoita.

Ismo Hämäläinen kertoi lauantaina Hiihtoliiton miettivän ja kehittävän konkreettista suunnitelmaa oppien viemisestä seuratasolle. Sen työn onnistuminen ratkaisee paljon.

— Voi sanoa, että tämän projektin onnistuminen on tulevaisuuden kannalta se kaikkein tärkein asia. Jos suomalainen latu saadaan aikaiseksi ja se lähtee toimimaan, se on merkittävää koko lajin säilymisen ja kehittymisen kannalta, Jylhä toteaa.

Lue myös:

Toni Roposesta tuli yhdysvaltalaisyliopiston hiihtovalmentaja – huomasi nopeasti, miksi järjestelmää hehkutetaan: "En yhtään ihmettele, että Suomi vääjäämättä putoaa vauhdista"

Maajoukkuehiihtäjä Lari Lehtonen lopettaa uransa – "Matkaan on sattunut monenlaista mutkaa"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat