Suora

  • Kalevan kisat
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Yleisömäärät kasvoivat, palkattua henkilökuntaa on eniten ja liigaseurat toimivat osakeyhtiöinä

Tutkimus kuvaa jääkiekkoa ammattimaistumisen edelläkävijäksi suomalaisessa joukkuepalloilussa.

jääkiekko
SaiPan fanikatsomo.
Kalle Purhonen / Yle

Jääkiekon SM-liiga onnistui yli kolminkertaistamaan katsojamääränsä 30 vuoden aikana, ja jääkiekossa ammattiurheilu on Suomessa eriytynyt selvästi lajin harrastamisen rakenteista. Jääkiekossa on eniten palkattua henkilökuntaa muihin palloilulajeihin verrattuna.

Tiedot selviävät Jyväskylän yliopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (Kihu) tutkimuksesta, joka kuvaa jääkiekkoa suomalaisen joukkueurheilun ammattimaistumisen edelläkävijäksi. Tutkimus vertasi miesten jääkiekon, koripallon, pesäpallon ja salibandyn ammattimaistumisprosesseja vuosina 1975–2018. Tutkittavana oli lajien kansallinen huippu-urheilu eli liigatoiminta, jossa tutkittiin pelaajia, valmentajia sekä johtoa ja organisaatiotasoa.

Monissa Euroopan maissa jalkapallo johtaa ammattimaistumiskehitystä, mutta Suomessa jääkiekko on edelläkävijä tutkimuksen jokaisella tasolla. Jääkiekossa on tutkimuksen lajeista selvästi eniten ammattipelaajia ja valmentajia, Liigan seurat ovat osakeyhtiötä, ja niiden liikevaihto on moninkertainen muiden lajien liigaseuroihin verrattuna.

Jääkiekossa pelataan myös selvästi muita lajeja enemmän. Yli 30 vuoden aikana ottelujen määrä yli kaksinkertaistui, mutta samalla katsojamäärä kolminkertaistui.

Tutkimuksen mukaan muut joukkuelajit eivät Suomessa yllä lähellekään miesten jääkiekon markkinoita.

– Jotta kansallinen urheilu menestyy kilpailussa, tarvitaan systeemistä ammattimaistumista: uusia pelisääntöjä ammattiurheilua toteuttavien tahojen kesken sekä kykyä kestää uudet ja aiempaa suuremmat riskit, sanoo tutkija Jari Lämsä Kihusta tiedotteessa.

Jatkuva näkyvyys lisää markkinoita

Ammattiurheilu on markkinaehtoista, ja jatkuva kilpailutoiminta sekä näkyminen mediassa ovat toiminnan elinehtoja, tutkimuksessa todetaan. Ammattiurheilua paikan päällä seuraavan yleisön määrällä mitattuna jääkiekko on onnistuja.

SM-liigan kokonaisyleisömäärä kolminkertaistui kausien 1975/76–2012/13 aikana 750 000 katsojasta yli 2,4 miljoonaan katsojaan. Myös pelien kokonaismäärä yli kaksinkertaistui 188:sta 463:een. Muissa tutkituissa lajeissa kausittaiset kokonaisyleisömäärät ovat liikkuneet 200 000–400 000 katsojan välillä ja kokonaispelimäärät 200–250 ottelussa.

– Pesäpallolla oli 1980- ja 90-luvuilla vahva kasvukausi, joka kuitenkin päättyi epäonnistuneeseen Helsingin valloitukseen ja sopupeleihin. Koripallon ja salibandyn liigaseuroilta ei ole toistaiseksi löytynyt vahvaa yhteistä näkemystä itsenäisemmän liigan pyörittämisestä. Näissä lajeissa myös sarjatoiminnan hallinnointi kokonaisuutena nähdään vahvana arvona, josta ei haluta luopua, Lämsä toteaa.

Lue myös:

Näin hallituksen koronatuet urheilulle jaetaan – Veikkaus- ja SM-liigaseurat voivat saada maksimissaan 50 000 euroa, osalle ei tukea lainkaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat