1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. kuntoliikunta

Olympiaurheilija ilmestyi olohuoneeseeni – sitten alkoi treeni, joka muutti luutuneet käsitykseni

Koronapandemia on innostanut huippu-urheilijoita ja valmentajia kehittelemään uusia harjoittelumuotoja, joista osa on tavistenkin ulottuvilla. Toimittaja Jussi Paasi kokeili, miltä tuntuu saada uudessa lajissa opetusta olympiaurheilijalta.

Kuntoliikunta
Anni Vuohijoki opastaa painonnoston saloihin
Anni Vuohijoki opastaa painonnoston saloihin

Enpä olisi ikinä uskonut saavani painonnoston alkeisopetusta suomalaiselta olympiaurheilijalta. Ja vielä omassa olohuoneessani.

Ajatus oli likipitäen mahdoton ensinnäkin siksi, että laji on ollut minulle yhtä läheinen kuin agility kilpikonnalle.

Eikä huippu-urheilijan henkilökohtaista opastusta pitäisi olla tarjolla tällaiselle keskivartalolihavuutta vastaan taistelevalle keski-ikäiselle tavikselle, jonka lajityypillinen liikuntapaikka on sähly- tai sulkapallokenttä. Joskus kuntosali.

Mutta niin siinä vain kävi. Rion olympialaisissa Suomea edustanut, Tokion ensi vuoteen siirrettyihin olympialaisiin tähtäävä Anni Vuohijoki ilmestyi olohuoneeseeni. Idea tästä lähti liikkeelle, kun Vuohijoki oli radio-ohjelmani vieraana ja kertoi lähetyksen jälkeen aloittaneensa nettipunttiksen, johon kuka tahansa voi osallistua. Kiinnostuin asiasta ensin journalistina, sitten kuntoilijana.

Vuohijoki on paitsi huippu-urheilija myös kuntosaliyrittäjä (ja diplomi-insinööri sekä lääketieteen kandidaatti). Oman salin ovet piti koronapandemian seurauksena panna lähes kokonaan säppiin. Ne pidettiin auki vain muutamille maajoukkuetason urheilijoille, joilta Vuohijoki ei halunnut viedä pois toimivia harjoitteluolosuhteita.

Rahaa piti poikkeusoloista huolimatta kehitellä jostain. Kuntosali ei pyöri pelkällä urheiluhengellä. Vuohijoki ei jäänyt voivottelemaan hankalaa tilannetta, vaan päätti kokeilla painonnostoharjoitusten siirtämistä nettiin. Innokkaita oppilaita ilmaantui heti. Päätin olla yksi heistä.

Ennakkoluulot etävalmennuksesta karisivat

Kynnys osallistua nettipunttikseen oli asetettu ihailtavan matalalle. Viiden euron kertamaksu ja harjanvarsi riittivät.

Pientä jännitystä matala kynnys ei silti poistanut. Miltä tuntuisi pyllistellä ja kyykätä puukepin kanssa olohuoneen matolla ja yrittää tehdä liikkeitä, joita ei osaa? Samalla muut punttikoulun oppilaat saisivat ”ihailla” suorituksiani…

Vuohijoen oppiin oli onnekseni ilmoittautunut muitakin vasta-alkajia. Parikymmenpäiseen joukkoon oli jopa yllättävän helppoa hypätä mukaan. Parilla muullakin näytti olevan käsissään painonnostotangon asemesta puinen keppi.

Suurin skeptisyyteni oli ennen tunnin alkua kohdistunut siihen, miten tällainen etävalmennus ylipäänsä toimii. Olin melko varma, että se ei toimi. Ainakaan hyvin. Miten ihmeessä läppärin kuvan välityksellä olisi muka mahdollista saada yksityiskohtaisia neuvoja liikeratoihin ja tekniikkaan?

Mielipiteeni muuttui silmänräpäyksessä. Se johtui pitkälti siitä, että Vuohijoki osoittautui erinomaiseksi valmentajaksi. Suorasanaisten ja selkeiden ohjeiden avulla sai nopeasti käsityksen siitä, miten liikkeet pitäisi tehdä. Ja eritasoisten kuntoilijoiden tekemisiä seuraamalla oppi paljon.

Epäilin aluksi myös sitä, riittäisikö Vuohijoella aikaa kaikkien opastukseen. Nettihän on korona-aikana ollut pullollaan kaikenlaisia jumppa- ja kuntoiluvideoita, mutta henkilökohtaista, reaaliaikaista ohjausta on niukemmin tarjolla.

Tämäkin ennakkoluulo osoittautui turhaksi. Tuntui suorastaan hivelevältä saada yksityiskohtaisia neuvoja huippu-urheilijalta. Sama tunne vaikutti olevan muillakin nettipunttiksen asiakkailla. Parhaiten homma tuntui toimivan niillä, joiden olosuhteet muistuttivat kuntosalia. Monet treenasivat autotallissa tai kotipihalla. Aloittelijalle olohuoneen mattokin toimi silti mainiosti.

Koronapandemia on kurittanut urheilijoita monella tavalla. Vuohijoen esimerkki todistaa kuitenkin, että poikkeusoloissa kekseliäisyydellä voi saada aikaan jotain merkittävää, josta on hyötyä ja iloa myös sitten, kun koronakriisi on ohi.

Henkilökohtaisella tasolla hienointa kokemuksessa oli huomata, että ennakkoluulot etävalmennuksesta karisivat. Ja uskoakseni opin tunnin aikana ripauksen painonnoston tekniikasta. Itselle piti tietysti osata nauraa, sillä alkeiden opettelu ei missään lajissa näytä järin kauniilta.

Kun seuraavan kerran osallistun vastaavaan nettipunttikseen, vaihdan puukepin rautatankoon.

Lue myös:

Kommentti: Suomalaisvoimailijan aikuisiän ihmetemppu hämmästyttää vanhassa olympialajissa – ensimmäinen arvokisamitali on ajan kysymys

Tuntematon suomalainen Tokion olympiaehdokas nostaa rautaa olohuoneessa ja tutun autotallissa – Belgiassa treenaava Marianne Saarhelo on aikuisiän superlupaus

Onko sinua painostettu näkemään kavereita? Arvostellaanko salilla käymistäsi? Kysyimme, vaihteleeko suhtautuminen koronarajoituksiin lukijoiden lähipiirissä

Poikkeusaikana joukkuelajien harjoittelulle on annettu mahdollisuus: ”Kädet on pestävä aina halliin tullessa, harjoituksiin vain omalla kyydillä”

Huippu-urheilijoille on myönnetty erikoislupa harjoitteluun Helsingin suljetuilla liikuntapaikoilla

Korona-ajan ilmiö: Akrobaattinen sirkusesitys toteutuu nyt kotoisassa pihapiirissä