Suora

  • Urheiluruutu

HIFK-kannattaja siirtäisi kausikortteja vuodella − SJK-fani pelkää, että vain rikkaat pääsevät katsomoihin: "Osa on ostanut viimeisillä rahoillaan"

Veikkausliigaseurojen kannattajat odottavat epätietoisina päätöstä siitä, ketkä kausikorttilaisista pääsevät katsomoon, kun otteluita pelataan rajatulle yleisömäärälle.

Veikkausliiga
HIFK kannattajat
HIFK:n kannattajapäätyyn on myyty yli 500 kausikorttia.AOP

Jalkapallon Veikkausliigan ottelut alkavat heinäkuun alussa tutulla sarjajärjestelmällä. Kausi alkaa tietyin rajoituksin, sillä urheiluministeri Hanna Kosonen kertoi aiemmin Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että urheilutapahtumissa voi olla kesäkuun alusta lähtien yli 50, mutta alle 500 ihmistä, jos ihmisten terveys ja turvallisuus huomioidaan erityisjärjestelyin.

Tämä mahdollistaa sen, että ainakin osa kannattajista voi päästä heinäkuussa jalkapallokatsomoihin. Seurat kuitenkin joutuvat tekemään kannattajien kannalta ikäviä päätöksiä, sillä useampi seura on myynyt yli 500 kausikorttia.

Suuri osa halukkaista jää varmuudella stadionin ulkopuolelle, sillä liigan katsojakeskiarvo oli viime vuonna yli 2 600 ihmistä.

Yle Urheilun haastattelemat kannattajat ovatkin huolissaan siitä, keillä on oikeus päästä stadionille. Esimerkiksi pelkästään HIFK:n kannattajapäätyyn on myyty yli 500 kausikorttia, kertoo HIFK:n kannattajien puolesta vastannut Teemu Peltonen.

− Näkemykseni on, että kausikortit siirretään ensi vuoteen tai hyvitetään ja tämän kauden ottelut myydään erikseen irtolippuina. Luotan siihen, että IFK:n toimistolla keksitään ratkaisu, joka on reilu kaikille, Peltonen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

SJK:n kannattajapäädyssä jo vuodesta 2008 asti seisonut Lari Paski pitää 500 ihmisen rajoitusta kannattajan näkökulmasta todella huonona asiana. Paskin mukaan esimerkiksi SJK on myynyt yli 2 000 kausikorttia. Näin suuresta joukosta on hyvin hankala karsia otteluun pääsevät katsojat.

Paskia huolettaa ajatus, että seurat myisivät kausikorttien sijasta irtolippuja kovaan hintaan.

− Jalkapallon pitäisi olla laji, jota kaikki pääsevät näkemään. Osa meidänkin kannattajista on ostanut viimeisillä rahoillaan kausikortin. Jos lyödään erikseen lipun hinta, niin se kuulostaa pahalta, Paski sanoo Yle Urheilun puhelinhaastattelussa.

Entä uskollisimmat kannattajat?

Yksi vaihtoehto voisi olla, että kausikorttilaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan kortin hinnan perusteella. Esimerkiksi SJK:n uusitulla stadionilla on jopa parisataa osakkeenomistajaa, joiden pitäisi ainakin teoriassa päästä jokaiseen liigaotteluun.

− Heillä on oma tuoli, jonka he ovat ostaneet aikoinaan. Millä sitten sanot osakkeenomistajalle, ettet pääse peliin, Paski sanoo.

− Olen seurannut keskustelupalstojen keskustelua ja joidenkin seuratoimijoiden ajatus on lyödä peleihin kova lipun hinta. Silloin katsomossa on vain rikkaita. Se on väärä signaali niille ihmisille, jotka ovat olleet aina tukena ja reissanneet joka paikassa, Paski harmittelee.

FC Lahden perässä ympäri Suomea jo vuodesta 2002 kiertänyt Tommi Leirilaakso ei kuitenkaan usko, että seurat päättävät mitätöidä kausikortit ja kääntävät selkänsä pitkäaikaisille kannattajille.

− Tietysti se vaihtoehto pelottaa, mutta en siihen usko, sillä kausikorttilaiset käyvät peleissä uskollisesti. Minkä takia kukaan lähtisi suututtamaan niitä, jotka ovat aina katsomossa, Leirilaakso pohtii.

Jalkapallokannattajat
Kannattajakatsomoissa seistään jatkossa väljemmin. Tomi Hänninen

Tunnelma muuttuu

Hallituksen linjauksen mukaan urheilutapahtumissa on turvattava jatkossa käsienpesu- ja desifiointimahdollisuus sekä pidettävä huolta riittävästä väljyydestä ja turvaväleistä.

Kannattajat toteavat, että turvavälit vaikuttavat varmasti tunnelmaan. HIFK-kannattaja Peltonen kuitenkin kirjoittaa heti perään, että hän on ylipäätään tyytyväinen, että kausi saadaan käyntiin.

Leirilaakso puolestaan pohtii, voisivatko rajoitukset myös muuttaa suomalaista kannatuskulttuuria toisenlaiseen suuntaan. Suomessa kun on totuttu siihen, että fanaattisimmat kannattajat eristetään päätyihin tai kulmauksiin.

− Kun istutaan harvemmin, voisiko se olla myös mahdollisuus, ja yhä useampi lähtisi kannustamaan, kun viereinenkin kannustaa, Leirilaakso pohtii.

Leirilaakso myöntää, että jalkapalloa on kaivattu. Hän tosin sanoo, että kauden aloittamisessa on myös riskinsä.

− Kauden aloittaminen on tietyllä tapaa riski, jos pelaaja sairastuu tai joku yleisössä tartuttaa. Onhan siinä riskinsä, mutta jos tällainen ohjeistus on annettu ja sitä noudatetaan, niin kai se on sen mukaan elettävä, Leirilaakso sanoo.

Jopa yli 500 katsojaa paikalle?

SJK-kannattaja Paski suhtautuu heinäkuussa aloittamiseen iloisesti. Hän jopa pohtii, voisiko maailmantilanne muuttua sillä tavalla, että heinäkuussa katsomoon voisi ottaa enemmänkin kuin 500 ihmistä.

− Hyvällä tuurilla heinäkuussa rajoitukset eivät ole niin tiukat 500 ihmisen suhteen. Toivottavasti heinäkuussa aloittaminen tarkoittaa sitä, että saamme enemmän kuin 500 ihmistä paikalle.

Yle Urheilun tietojen mukaan Palloliitto on ajanut kulisseissa läpi ajatusta, jossa stadionien katsomoja voisi lohkota niin, että jokaisessa osassa olisi enintään 500 ihmistä.

Tämä voisi mahdollistaa sen, että Veikkausliigaa pelattaisiin yli 500 katsojalle jo heinäkuusta alkaen.

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa ei myöntänyt, eikä kieltänyt kyseistä tavoitetta. Hän sanoi, että liiga mukautuu viranomaisten linjauksiin, mutta pyrkii myös saamaan niihin selvennyksiä.

Lue myös:

Palloliitto yrittää ajaa läpi keinoa, jolla katsomoon saisi kerralla yli 500 ihmistä paikalle – näin Veikkausliigan toimitusjohtaja kommentoi

Veikkausliiga käynnistyy heinäkuun alussa – tavoite pelata samoin kuin viime vuonna

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat