Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Elävä arkisto esittää

Kahden ja puolen sekunnin voitontanssista on tullut sanomista jo melkein 30 vuoden ajan – "Leijonien historian huonoin joukkue" teki keväällä 1992 suomalaista jääkiekkohistoriaa

Tshekkoslovakiaan lähti vajaat kolmekymmentä vuotta sitten kaikkien aikojen huonoimmaksi parjattu joukkue, jolta kukaan ei odottanut mitään.

urheilu
Markus Ketterer 1992
Markus Ketterer riemuitsee rangaistuslaukauskilpailun voittoa vuoden 1992 MM-välierässä.Ilkka Ranta / Lehtikuva

Suomen piti pelata tänään jääkiekon miesten MM-kisojen avausottelussa USA:ta vastaan, mutta turnaus peruttiin koronaviruspandemian takia. Kiekkonälkää helpottamaan Yle Urheilu julkaisee verkossa Kaikkien aikojen arvokisat -juttusarjan. 10-osaisessa juttusarjassa nostetaan esiin merkittäviä ja merkillisiä hetkiä ja tarinoita Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen historiasta.

Se voitontanssi. Siitä on tullut sanomista jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Vaikka tanssi kestikin vain kaksi ja puoli sekuntia.

Eikä ihme, sillä tuohon ohikiitävään hetkeen tiivistyi kaikki olennainen: vuosikymmenten tuskan päättyminen, urheiludraaman uskomaton kauneus ja yllätyksellisyys. Samalla syntyi yksi suomalaisen jääkiekkoilun isoista tarinoista.

Tarina, jonka ei pitänyt olla mahdollinen. Tarina, jonka seuraukset tuntuvat vielä tänäkin päivänä.

Voitontanssin esitti maajoukkueen maalivahti Markus Ketterer. Oli monen sattuman summa, että Ketterer ylipäänsä oli tuona toukokuisena päivänä Tshekkoslovakian pääkaupungissa torjuntatöissä. Suomen kiekkohistoria voisi näyttää toisenlaiselta, jos maalivahdin isä ei olisi onnistunut kääntämään poikansa päätä.

Tuulipuvut kassiin ja putoamista välttämään

Huonoin Suomen jääkiekkomaajoukkue kautta aikain. Niin ryhmää luonnehdittiin ennen MM-kisoja. Nuori tähti Teemu Selännekin oli ilmoittanut, väsymykseen vedoten, ettei halua mukaan. Kaikki viittasi siihen, että turnauksen tuliaiset olisivat suomalaisille tuttuja: tappioita ja pettymyksiä.

– Ainoa asia, mitä joukkueelta odotettiin, tuntui olevan se, että Suomi ei tipu pääsarjasta pois, Ketterer muistelee kisojen lähtökohtia.

Tästä kertoi omaa kieltään myös joukkueen matkavaatetus. Jääkiekkoliitto oli vielä vuotta aiemmin ostanut maajoukkueelle MM-kisoihin puvut mahdollisia edustus- tai juhlatilaisuuksia varten. Tshekkoslovakiaan Suomen pelaajille annettiin mukaan tuulipuvut ja pari pikeepaitaa. Juhlapukeutumiselle ei pitänyt olla tarvetta.

– Olisi kiva tietää, mitä liitossa oikein ajateltiin, Ketterer hymähtää.

Jääkiekkoliitossa ajateltiin ainakin Selännettä. Liiton puheenjohtaja Kalervo Kummola onnistui lopulta puhumaan SM-liigan tuoreen supertähden ympäri, mutta maajoukkueen päävalmentaja Pentti Matikainen kieltäytyi ottamasta enää Selännettä mukaan, sillä joukkue oli jo nimetty. Takaportin avaaminen Selänteelle olisi sotinut Matikainen periaatteita vastaan.

Kettererkään ei ollut aluksi kisareissusta erityisen innostunut.

– Sen kauden aikana oli jo pelattu Kanada Cup ja olympialaiset. Vuoden sisään oli vielä ollut kotikisat (1991). Ja tietysti pitkä SM-liigakausi. Ajattelin, että en jaksa enää Tshekkoslovakiaan lähteä, Ketterer muistelee.

Ketterer oli torjunut Jokerit sensaatiomaiseen mestaruuteen ja osasi odottaa puhelua Matikaiselta.

– Pena sitten soitti ja kysyi, että mikäs on tilanne. Vastasin ensin, että saisitko sinne ketään muuta, Ketterer kertoo.

Kummola oli kääntänyt Selänteen pään, mutta liian myöhään. Kettererin patistelijaksi ryhtyi hänen oma isänsä.

– Isä työnsi eteenpäin ja sanoi, että tässä kannattaa olla mukana.

Kiekkopiireissä tunnettiin Taisto Kettererin puhelahjat, sillä hän oli toiminut pitkään Jokerien kotipelien kuuluttajana. Suomen maajoukkueen onneksi Ketterer kuunteli isänsä neuvoja ja vastasi Matikaiselle myöntävästi. Ajoissa.

Kielteinen vastaus olisi saattanut muuttaa sinivalkoisen jääkiekkohistorian kulkua.

Peltomaan maaleilla mitalipeleihin, Levikset jalassa konsulaattiin

Tuulipukujoukkue sai pelata Prahassa ja Bratislavassa täysin ilman paineita ja odotuksia. Kisakatsomot Suomessa olivat harvassa, sillä MM-turnauksen TV-oikeudet oli ostanut PTV, joka näkyi vain kaapeliverkossa. Sellaista ei monessa suomalaiskodissa 90-luvun alussa ollut.

PENTTIMATIKAINEN
Katso Urheiluruudun juttu vuodelta 1992

Nuori ja kokematon joukkue nautti hiljaiselosta ja pani heti tuulemaan. Suomi eteni voitosta voittoon. Ensin kaatui Saksa (6–3), sitten Puola (11–2). Sama tahti jatkui USA:ta (6–1) ja Ruotsia (3–1) vastaan. Alkusarjan päätösottelussa Suomi kukisti Italian (6–1).

– Siellä oli paljon parikymppisiä jätkiä, jotka eivät hirveästi miettineet. He vain pelasivat. Enkä itsekään mikään kovin vanha ollut, vasta 24-vuotias, Ketterer kertoo.

Puolivälierässä vastaan tuli Kanada. Vaahteralehtipaitojen joukkue vilisi nimimiehiä. Vaikka Suomen turnaus oli sujunut hämmästyttävän hyvin, harva uskoi vieläkään menestysmahdollisuuksiin.

– Kun katsoo nimilistaa, niin olihan meillä siellä ihan pelaajiakin. Kride (Christian Ruuttu), Miksa (Mikko Mäkelä), Veikko (Mika Nieminen), (Juha) Riihijärvi… Eli pelaajiakin oli paikalla, Ketterer pohtii.

Ruuttu oli joukkueen ainoa NHL-vahvistus. Ruotsin Elitserienistä ryhmään saapuivat Timo Jutila, Arto Ruotanen ja Hannu Järvenpää. Muu joukkue ponnisti kotoisesta SM-liigasta.

Kanada-ottelussa Suomi sai uuden kiekkosankarin. Pentti Matikainen päästi ylimääräisenä hyökkääjänä pelin aloittaneen Timo Peltomaan irti. Jälki oli mykistävää. Valkeakosken rämäpäinen rymistelijä upotti kolme kertaa kiekon NHL-maalivahti Ron Hextallin selän taakse. Suomi eteni mitalipeleihin 4–3-voitolla.

Huonoimmaksi maajoukkueeksi tituleerattu ryhmä oli tehnyt pienen ihmeen. Suomessakin havahduttiin huomaamaan, että Tshekkoslovakiassa tapahtuu kummia. Siihen asti härmässä ei turnauksesta ollut suurempaa meteliä pidetty.

– Kisat eivät tulleet silloin Yleltä, eikä ollut koko Suomen juttu, Ketterer sanoo.

Kaukalossa nuori ja huoleton joukkue oli vastannut jättiyllätyksistä, mutta puolivälierän jälkeen pelaajat onnistuttiin jään ulkopuolella yllättämään lähes täydellisesti. Tavalla, joka ei ollut arkisesti puetulle joukkueelle kaikin puolin mieluisa.

– Ennen välierää tuli ihan puskista kutsu Suomen konsulaattiin. Vain joillakin meistä oli kauluspaidat mukana. Oltiin sitten melko kasuaaleja… Levikset jalassa ja pikeepaidat päällä, Ketterer nauraa.

"Faneja sai halailla ihan vapaasti"

Samaa kasuaalia tyyliä näkyi yhtäkkiä myös Prahan kaduilla, tosin vappuviuhkoilla, torvilla ja naamareilla höystettynä. Suomalaiset kisaturistit olivat saapuneet kaupunkiin ja erottuivat hyvin katukuvasta. Joukkueelle tilanne oli uusi. Enää he eivät saaneet olla hetkeäkään rauhassa. Se ei pelaajia tuntunut haittaavan.

– Suomalaisia oli Prahassa ihan mukavasti. Kun hallilta tultiin ulos bussiin, niin ei siinä ollut mitään suljettuja alueita, vaan sinivalkoisia faneja sai halailla siellä ihan vapaasti, Ketterer kertoo.

Parjatulla joukkueella riitti nyt kavereita joka puolella. Eikä ihme. Voittamalla välierän Suomi varmistaisi jääkiekkohistoriansa ensimmäisen MM-mitalin miesten tasolla.

Trilleriksi äitynyt ottelu venyi rangaistuslaukauskilpailuun asti. Kotiyleisön mylvintä vihloi korvia, kun kisojen maalikuninkaaksi yllättäen noussut Jarkko Varvio odotti vuoroaan. Varviota ei pauhu hetkauttanut.

– Kyllähän se helpotti paljon, kun Varvio teki heti ekasta rankkarista maalin, Ketterer sanoo.

Markus Ketterer
Markus Ketterer on työskennellyt pelaajauransa jälkeen muun muassa maalivahtivalmentajana.AOP

Suomen joukkuetta helpotti vähintään yhtä paljon se, ettei Ketterer päästänyt yhtään kiekkoa selkänsä taakse. Se ei ollut sattumaa. Siitä Matikaisen luotsaama ryhmä sai kiittää Jokerien pitkittyneitä harjoituksia.

– Harjoittelimme rankkarikisoja sillä kaudella todella paljon, Ketterer kertoo.

Selänteen ja Keijo Säilynojan kanssa käydyt kisat eivät meinanneet päättyä millään. Jos jompikumpi ei onnistunut tekemään maalia, kisaa jatkettiin niin kauan, että tähtihyökkääjät pysyivät tyytyväisinä.

Kettererin torjuntavire oli tuon kauden aikana sen verran kova, että häntä ei helpolla ohitettu. Ei harjoituksissa eikä peleissä. Sen sai huomata Prahan pauhussa myös seurakaveri Otakar Janecky. Ketterer torjui ”Oton” yrityksen helposti.

Kun Varvion lisäksi Säilynojakin onnistui rankkarissaan, lepäsi Tshekkoslovakian viimeinen toivo Tomas Jelinekin harteilla. Kiekko pysähtyi Kettererin oikean jalan patjaan. Sen jälkeen alkoi kaksi ja puoli sekuntia kestänyt voitontanssi. Suomen jääkiekkohistoriaan kirjoitettiin uusi luku: ensimmäinen MM-mitali.

Fanikuva02
Suomalaisia kannattajia jääkiekon MM-kisoissa Prahassa. (11.5.1992)

Kettererin voitontanssista muistutettiin viimeksi tällä viikolla

– Välierä oli päiväpeli, emmekä halunneet olla iltaa hotellilla. Lähdimme kaupungille kiertelemään. Pyöriteltiin siellä Waden kanssa päitämme. Juteltiin, kuinka Jokereissa pärjättiin jo tällä kaudella ihan kivasti. Ja kohta me pelataan MM-finaalissa.

Olo oli epätodellinen. Ketterer ja Waltteri Immonen eivät kunnolla edes tajunneet, mitä juuri oli tapahtunut. Vuosikymmenten unelma oli vihdoin totta. Ja edessä vielä MM-finaali.

Jälkikäteen monet joukkueen pelaajista ovat kertoneet, että turnauksen finaali meni jollain tavalla Suomelta ohi. Mika Nieminen epäili kotiin palattuaan, että joukkueen ”maha oli jo täynnä”. Ruotsi voitti ottelun maalein 5–2.

Peli meni pelaajien tavoin ohi myös lukuisilta kannattajilta.

– Vaimoni oli tuon finaalin aikaan Suomessa hääjuhlassa. Siellä oli alkanut hirveä järjestely, että mistä sen pelin nyt saisi näkyviin. Ymmärtääkseni homma hoidettiin lopulta niin, että juhlasta soiteltiin jollekin, joka katsoi peliä. Hän sitten päivitti, että mikä tilanne on, Ketterer nauraa.

Finaalista ei jäänyt jälkipolville sen ihmeempää kerrottavaa. Ihmeteot oli hoidettu jo sitä ennen.

– En tiedä, miksi Ruotsi ei kaatunut. Pelattiin kyllä tosi hyvä matsi, sen muistan. Olisi ehkä pitänyt itse ottaa pari koppia, Ketterer miettii ja pysähtyy ajattelemaan.

– Sitä ei aina tajua, kuinka ainutkertaisia juttuja nuo ovat.

Pettymys haihtui tuolloin yhdessä yössä. Niin pelaajista kuin faneistakin. Suomen joukkue saapui juhlittuina sankareina Helsinki-Vantaalle. Kansanjuhla järjestettiin myöhemmin jalkapallomaajoukkueen ottelun yhteydessä. Silloin tuulipuvut vaihtuivat jo pukuihin.

– Sen ajan mittapuulla vastaanotto oli ihan merkittävä, Ketterer sanoo.

Jarkko Varvio 1992
Suomalaisia kannattajia jääkiekon MM-kisoissa Prahassa. (11.5.1992)

Kukaan ei muistellut finaalitappiota, vaikka vastassa oli rakas länsinaapuri. Jokainen tajusi, että maajoukkue oli tehnyt historiaa. Vastoin kaikkia odotuksia. Ensimmäisen mestaruuden aika tulisi vielä. Nyt oli otettu jättimäinen askel, joka todisti Suomen pystyvän voittamaan kenet tahansa.

Monille verkkokalvoille oli syöpynyt kuva Kettererin voitontanssista MM-välierässä Tshekkoslovakiaa vastaan. Ainakin niille, jotka olivat paikan päällä tai näkivät pelin PTV:stä. Nykyään sen voi onneksi katsoa Youtubesta (siirryt toiseen palveluun). Vaikka ihmiset tuntuvat muistavan sen kyllä ilmankin. Viimeksi näin kävi tämän viikon keskiviikkona.

– Meidän joukkueen huoltaja muistutti siitä golfkentällä. Ja jos ihmiset välillä kadulla tunnistavat minut, niin aika usein se tulee puheeksi.

Kuuntele Elävästä arkistosta Suomen ja Tshekkoslovakian välisen MM-välierän rangaistuslaukauskisa.

Markus Ketterer ja Mikko Mäkelä 1992
Harva muistaa kisoista finaalitappiota, mutta lähes kaikki kisoja seuranneet muistavat tämän hetken.Ilkka Ranta / Lehtikuva

Lue myös:

Miten jääkiekon MM-kisoista tuli poikkeuksellinen ilmiö Suomessa? ”Olemme todella paljon monipuolisempaa kiekkokansaa kuin mediassa annetaan ymmärtää”

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat