Tero Seppälä ei ole vielä ottanut maajoukkuepaikkaa vastaan – päävalmentaja Kähkösen mukaan kyse ei ole tyytymättömyydestä valmennukseen

Päävalmentaja Jonne Kähkönen pohtii yhteistyötä muiden suksilajien kanssa.

Ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentaja Jonne Kähkönen toivoo yhteistyötä muun muassa ampujien kanssa. Kuva: Tomi Hänninen

Suomen ampumahiihtoliitto julkaisi maajoukkueryhmät perjantaina. Kokenut Mari Eder jatkaa edelleen uraansa, mutta miesten valopilkkua Tero Seppälää ei listalta löydy.

– Tero ei ole vielä ottanut maajoukkuepaikkaa vastaan. Mitä eilen viimeksi Teron kanssa juttelin niin hän on valmennukseen tyytyväinen. Semmoisista asioista ei ole kyse. Muuten Tero kertoo itse, päävalmentaja Jonne Kähkönen kommentoi.

Tero Seppälä kertoo Yle Urheilulle, että hänen tulevaisuudensuunnitelmansa ovat vielä auki koronavirustilanteen aiheuttamista syistä. Seppälä, 24, ei löydä kritisoitavaa maajoukkueen valmennuksesta, vaan syy maajoukkuepaikan lykkäämiseen on muualla. Ampumahiihtoa hän ei ole missään nimessä jättämässä.

– Oli ajatuksena, että hakisin myös ulkomailta näkemystä ja uusia vinkkejä omaan harjoitteluun. Kun on muutaman vuoden maailmancupia pyörinyt, on kaverisuhteitakin pystynyt luomaan.

Seppälän mukaan hänen päätökseensä vaikuttavat myös raha-asiat. Joensuussa asuva urheilija kertoo, että neuvottelut taloudellisesta tuesta ovat sujuneet liiton kanssa hyvässä hengessä.

– Tavallaan aika yhtäkkiä tuli tämä liiton leirityshomma, joka on rahatilanteesta johtuen vähän suppeampi kuin edellisinä vuosina. Tulee eteen kustannuspuoli, kun itsekin toimin rajallisella budjetilla. Haluan hyödyntää sen rahan mahdollisimman hyvin, että olisin mahdollisimman kovassa kunnossa.

Lisävoimia maajoukkueen valmennusrinkiin

Mari Ederin jatkosta päävalmentaja Jonne Kähkönen on tyytyväinen. Hän pitää tärkeänä, että maajoukkueessa on edelleen kokeneita urheilijoita näyttämässä esimerkkiä nuoremmille.

Jonne Kähkösen tueksi maajoukkuevalmennukseen tulee Aku Moilanen, joka on tällä hetkellä nuorten olympiavalmentajana Kontiolahdella. Kähkönen itse kaipaa, että valmennustiimi pystyy monialaisesti tekemään töitä urheilijoiden kanssa: antamaan apua penkalla, hiihtotekniikassa, harjoittelun rytmityksessä ja palautumisen kontrolloinnissa.

– Akulla on nämä kaikki osa-alueet olemassa. Kun meidän joukkueen tämänhetkistä kokoonpanoa ja rakennetta miettii, niin iso osa joukkueesta asuu Joensuussa. Me saadaan Aku tiimiin ja auttamaan erityisesti näin koronarajoitusten aikana paikallisessa harjoittelussa. Se on iso apu päivittäiseen tekemiseen, Kähkönen luettelee ja arvelee myös viime talven ampumavalmentajalle, Juha Papinsaarelle,löytyvän sopiva paikka ampumahiihtoliiton valmennusjärjestelmässä.

Tero Seppälä oli viime kaudella miesten maajoukkueen ykkösnimi. Kuva: Tomi Hänninen

Viime kauden aikana urheilijoilta tuli kritiikkiä Suomen valmennusta kohtaan, etenkin MM-kisojen aikana. Kaksi vuotta päävalmentajana tällä erää ollut Kähkönen tietää, että urheilijat miettivät asioita aina kriittisesti, mutta toivoo, että urheilijat näkevät pitkäjänteisyyden toiminnassa.

Kähkösen valmennusfilosofiaan kuuluu myös yhteydenpito ja ajatusten vaihto muiden maiden joukkueiden kanssa. Myös kotimaasta päävalmentaja löytää yhteistyömahdollisuuksia.

– Suomessa esimerkiksi maastohiihto on samassa tilanteessa kuin me. Nyt pitää miettiä mitä yhteistyötä voidaan tehdä muiden pikkusuksilajien kanssa. Lisäksi meillä on alkuvaiheessa isompi projekti, että miten voidaan tehdä yhteistyötä ampujien kanssa. Ehkä isommassa kuvassa yritetään jalkauttaa ammunnan filosofiaa seuraväelle, että voidaan toteuttaa yhtenäistä, liittojohtoista valmennuslinjaa joka tasolla.

Korkean paikan harjoittelu puuttunee

Koronaviruskriisin takia myös ampumahiihtomaajoukkue joutuu sopeutumaan harjoituskaudella muuttuneeseen tilanteeseen. Iso juttu on korkean paikan leirien puuttuminen. Pahimmassa tapauksessa korkealla harjoittelu puuttuu kokonaan.

Lisäksi korkean paikan harjoittelu on isossa roolissa myös odottavaa olympiakautta ajatellen. Kisataanhan Pekingin 2022 olympiakisojen ampumahiihto poikkeuksellisen korkealla, 1800 metrissä.

Kähkönen pitää korkean paikan leirien puuttumista ehdottomasti haasteena. Suomalaisvalmentaja on pohtinut asiaa myös ruotsalaisten kanssa. Molempien maiden maajoukkueet elättelevät vielä tässä vaiheessa, että loppukesästä tai syksyllä olisi mahdollista leireillä Keski-Euroopassa.

Suunnitelmissa on alppimajojen käyttö kotimaassa, jos matkustaminen on mahdotonta. Suomalaiset leireilivät viime kaudella korkeammalla enemmän kuin aiemmin, joten tilastotietoa ja urheilijoiden kokemuksia on tallessa olympiakisoja ajatellen.

– Tärkeintä tässä tilanteessa on kuitenkin se, että harjoittelu jatkuu. Ei voi jäädä ihmettelemään. Jos tilanne ja suunnitelmat muuttuvat kesällä, syksyllä tai jopa talvella, niin ne otetaan vastaan sitten. Nyt täytyy tehdä hyvä suunnitelma, mutta täytyy varautua muuttamaan sitä.

Lue lisää: