Sarajevon olympialaisissa sattui ja tapahtui: Leijonat koki oikeusmurhan, Kalervo Kummola ja Alpo Suhonen yritettiin ryöstää ja teljetä putkaan – "Sanoin Kalelle, että nyt hanskat käteen!"

Leijonat oli lähellä päästä mitalipeleihin vuoden 1984 olympialaisissa, mutta menestyshaaveet tyssäsivät puolueelliseen tuomaritoimintaan, väittää tuolloin päävalmentajana toiminut Alpo Suhonen.

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue
Alpo Suhonen
Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Alpo Suhonen muisteli Yle Urheilun haastattelussa vuoden 1984 olympiakisoja.AOP

Suomen piti pelata tänään jääkiekon miesten MM-kisoissa Italiaa vastaan, mutta turnaus peruttiin koronaviruspandemian takia. Kiekkonälkää helpottamaan Yle Urheilu julkaisee verkossa Kaikkien aikojen arvokisat -juttusarjan. 10-osaisessa juttusarjassa nostetaan esiin merkittäviä ja merkillisiä hetkiä ja tarinoita Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen historiasta. Lue juttusarjan edellinen osa täältä.

Eiköhän oteta pari olutta.

Näin ajattelivat Alpo Suhonen ja muutamat muut Suomen maajoukkueen jäsenet Jugoslaviassa, Sarajevon olympiakylässä 17. helmikuuta vuonna 1984.

Kisat olivat Leijonien osalta ohi. Suomi oli hävinnyt Länsi-Saksalle sijoitusottelun, jolla ei ollut sen suurempaa merkitystä. Leijonien sijoitus olympialaisten jääkiekkoturnauksessa oli lopulta kuudes.

Eniten päävalmentaja Suhosta ja koko joukkuetta kismitti alkusarjan tappio Kanadalle. Jos Suomi olisi kukistanut vaahteralehtipaidat, olisi tie mitalipeleihin auennut. Tuosta ottelusta jäi Suhosen johtamalle ryhmälle paljon jossiteltavaa. Mutta palataan siihen myöhemmin.

Suhosen seuraan liittyi myös Suomen delegaatioon Sarajevossa kuulunut Kalervo Kummola. Tunnelman kuitenkin latisti pian koittanut valomerkki.

– Kysyin tarjoilijalta, että onko täällä vielä jossain joku paikka auki, Suhonen kertoo.

Vastaus oli myöntävä. Tuossa ihan lähellä olisi yksi ravintola avoinna.

Suhonen tiedusteli seurueeltaan, kuka jaksaisi lähteä jatkamaan iltaa. Vain Kummola jaksoi. Kaksikon välit olivat jo tuolloin eripuraiset, mutta silti he päättivät lähteä yhdessä jatkopaikkaan.

– Samaan baariin vähän aiemmin tulleet paikalliset äijät lähtivät sitten viemään meitä johonkin ravintolaan. Tai niin me kuvittelimme, Suhonen muistelee.

Kummola ja Suhonen katselivat hämmentyneinä ympärilleen. Heidät tuotiin tavalliselta näyttävän kerrostalon luo.

– Ajattelin heti, että se on joku salakapakka. Hissillä mentiin ylös, ja salakapakkahan sieltä löytyi, Suhonen kertoo nauraen.

Sarajevolaisessa salakapakassa suomalaiskaksikon hymy hyytyi nopeasti.

– Yhtäkkiä ovesta tuli kolme kivitalon kokoista jätkää. He pidättivät meidät. Murisivat, että nyt lähdetään, Suhonen kertoo.

Murisijat veivät Suhosen ja Kummolan hissillä talon kellariin, jossa odotti vielä salakapakkaakin yllättävämpi näky.

– Siellä oli putkat! Muistaakseni kolme tai neljä putkaa.

Raavaat kiekkomiehet päättivät toimia. Heitä ei kalterien taakse pantaisi.

– Sanoin Kalelle, että nyt hanskat käteen, tuonne me ei mennä!

Tunnelma muuttui koko ajan ahdistavammaksi. Korstot yrittivät jo työntää suomalaisia sisälle putkaan.

– Tönäisin yhtä takaisin. Sen verran kovaa, että jätkä lensi onneksi vähän kauemmas, Suhonen kertoo.

Vastustajat olivat kookkaita ja heillä oli miesylivoima, joten Suhonen ja Kummola päättivät kokeilla diplomaattisempaa lähestymistapaa.

– Ota Kale äkkiä akkreditointikortti esiin, olet olympiakomitean vieraana täällä kisoissa, Suhonen huikkasi Kummolalle.

Kalervo Kummola
Suomen jääkiekkoliiton entinen puheenjohtaja Kalervo Kummola on ollut suomalaisen jääkiekon voimahahmoja pitkään.AOP

Diplomatia osoittautui oikeaksi keinoksi. Kalen kisapassi toimi paremmin kuin fyysinen vastarinta.

– Ne jätkät hiljenivät yllättävän nopeasti. Yksi heistä tarttui puhelimeen ja soitti jonnekin.

Puhelu kesti pitkään. Kummola ja Suhonen odottivat jännittyneinä, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Sitten uhkaavalta vaikuttanut tilanne laukesi.

– Kaveri sanoi, että lähtekää pois täältä.

Suomalaiset palasivat majapaikkaansa ehjin nahoin. Omaisuuttakaan ei korstojen matkaan lähtenyt. Seuraavana aamuna Kummola oli saanut kuulla, että juuri tuolla tavalla kisakaupungissa oli ryöstetty satoja ihmisiä.

– Erehtyivät ottamaan väärät tyypit kiinni, Suhonen naurahtaa.

”Se jätkä oli ostettu”

Kummolan ja Suhosen seikkailu päättyi onnellisesti. Leijonille kävi kaukalossa toisin, vaikka Suhosen luotsaama nuori ryhmä olikin lähellä yllätystä. Joukkue oli yltää mitalipeleihin asti. Sellaista ei Leijonilta tuohon aikaan osattu odottaa.

Alkusarjassa Suomi voitti ensin niukasti Itävallan maalein 4–3. Sen jälkeen peli alkoi kulkea. Norja jäi Leijonien jyrän alle. Ottelu päättyi murskalukemiin 16–2. Kaikki näytti hyvältä ennen kivikovan Kanadan kohtaamista. Mainiosti toimineessa ykkösketjussa viilettivät Petri Skriko, Risto Jalo ja Raimo Summanen.

Kanada-ottelu alkoi Suomelta likipitäen täydellisesti. Altavastaajana peliin tullut Suomi johti kamppailua 2–1. Kari Takko oli loistovireessä Leijonien maalilla. Suhonen oli saamassa isoa sulkaa hattuunsa.

– Pelasimme hyvin. Mutta sitten kolmannessa erässä meidän jätkiä alettiin heittää koko ajan jäähylle, Suhonen kertoo.

Tuomarilinja muuttui Suhosen mukaan ottelun lopulla totaalisesti. Kanada käytti ylivoimatilanteet hyväkseen ja voitti päätöserän maalein 3–0. Ottelu päättyi Kanadan 4–2-voittoon. Samalla murskautuivat Suomen haaveet mitalipeleistä.

– Seuraavalla kaudella sen pelin tuominnut amerikkalainen päätuomari olikin sitten yhtäkkiä NHL-tuomari. Se jätkä oli ostettu. Ihan varmasti. Mutta eihän sellaista kukaan pystynyt koskaan todistamaan, Suhonen sanoo.

Suhonen törmäsi samaan päätuomariin myöhemmin urallaan Pohjois-Amerikassa. Suomalaisluotsi toimi kaudella 1988–89 AHL-joukkue Moncton Hawksin päävalmentajana.

– Yhdessä sen kauden pelissä huomasin, että siellähän on sama jätkä tuomarina. Hän ei tervehtinyt, eikä suostunut juttelemaan, vaikka erikseen vielä pyysin.

Suhosen näkemys on, että raitapaitojen otteet eivät olleet tasapuolisia tuon ajan jääkiekon arvokisoissa.

– Tuomaritoiminta oli siihen aikaan joka vuosi Kanadan ja Neuvostoliiton näpeissä, Suhonen väittää.

LEHTIKUVA Sarajevon olympiaturnaus 1984. Kuvassa Raimo Helminen ja Petteri Lehto. Maalissa Jorma Valtonen.
Suomi tositoimissa Tshekkoslovakiaa vastaan vuoden 1984 olympialaisissa. Kuvassa Raimo Helminen ja Petteri Lehto. Maalissa Jorma Valtonen.Ilkka Ranta / Lehtikuva

Matti Nykänen löytyi hotellin aulasta

Leijonat jäi ilman mitalia Jugoslaviassa, mutta olympialaiset olivat Suomelle jättimenestys. Sinivalkoiset urheilijat keräsivät kaikkien aikojen talvikisapotin, peräti 13 mitalia, joista neljä oli kultaisia. Suurin sankari oli kolme kultaa voittanut Marja-Liisa Kirvesniemi (silloinen Hämäläinen).

Suomen neljännen kullan voitti 20-vuotias mäkihyppääjä Matti Nykänen. Alpo Suhonen törmäsi Nykäseen kisojen aikana kerran. Tuon kohtaamisen Suhonen muistaa yhä elävästi.

– Tulimme alkuillasta joukkueen kanssa harjoituksista. Asuimme samassa paikassa Suomen mäkijoukkueen kanssa, Suhonen kertoo.

Leijonien bussi pysähtyi majapaikan oven eteen. Suhonen käveli ensimmäisenä sisälle ja näki heti nuoren mäkisankarin.

– Siinä nojasivat toisiinsa sammuneina Nykänen ja joku toinen mäkimies. Nykäsen kaulassa roikkui kultamitali, Suhonen huokaisee.

Suhonen herätti Nykäsen.

– Matti kysyi heti, että missä on ravintola. Sen jälkeen hän käveli ulos ja törmäsi aitaan.

Suhosen mukaan hyppääjien lisäksi myös mäkimiesten valmentajat olivat samaan aikaan ”enemmän tai vähemmän hartaassa tilassa”. He pitivät omaa kokoustaan tupakansavuisesessa huoneessa. Suhonen kävi kysymässä mäkivalmentajilta, tietävätkö nämä, missä Nykänen parhaillaan on.

– He vastasivat, että ”kai se kännissä on”, Suhonen sanoo.

Suhoselle urheilijoiden alkoholinkäyttö ei ollut mikään uutinen. Hän oli nähnyt siitä karun esimerkin edellisissä jääkiekon arvokisoissa. Länsi-Saksassa vuonna 1983 pelattu turnaus sujui monelta suomalaispelaajalta varsin kosteissa merkeissä.

– Se oli yhtä ryyppäämistä ja sähläämistä, Suhonen tuhahtaa.

Puolustaja Risto Siltanen lähetettiin tuolloin kotiin kesken kisojen ja kohu oli valmis. Mutta se onkin sitten toisen tarinan paikka. Palataan siihen myöhemmin tässä juttusarjassa.

Lue myös:

Kahden ja puolen sekunnin voitontanssista on tullut sanomista jo melkein 30 vuoden ajan – "Leijonien historian huonoin joukkue" teki keväällä 1992 suomalaista jääkiekkohistoriaa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat