Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi eikä välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Saku Koivu ja Antero Mertaranta huusivat samoja ohjeita Raimo Helmiselle, mutta ”Raipe” päätti toisin – Leijonien alkusarjapelistä tuli klassikko: ”Olen ihmetellyt sitä itsekin”

Raimo Helminen muistaa yhä elävästi Saku Koivun huudon, joka kaikui MM-kisojen alkusarjan ottelussa yli kaksikymmentä vuotta sitten. Sen ottelun loppuhetkiä Helminen on saanut selittää lukemattomia kertoja.

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue
Lehtikuva 10.5.2020
Jere Karalahden maali vain kaksi sekuntia ennen varsinaisen peliajan päätöstä on jäänyt monen suomalaisen mieleen. Markku Ulander / Lehtikuva

Suomen piti pelata tänään jääkiekon miesten MM-kisoissa Sveitsiä vastaan, mutta turnaus peruttiin koronaviruspandemian takia. Kiekkonälkää helpottamaan Yle Urheilu julkaisee verkossa Kaikkien aikojen arvokisat -juttusarjan. 10-osaisessa juttusarjassa nostetaan esiin merkittäviä ja merkillisiä hetkiä ja tarinoita Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen historiasta. Lue juttusarjan edellinen osa täältä.

Hohhoijaa. Ensin lätkitään puolitoista viikkoa merkityksettömiä pelejä. Sitten yksi ottelu ratkaisee kaiken.

Näin jääkiekon MM-kisoja kuulee usein parjattavan. Ja kritiikki taitaa olla perusteltua. Ainakin jääkiekon suurmaat voivat kiekkokarnevaalin alussa hioa peliään rauhassa kuntoon, kun vastassa on vaikkapa Japani, Iso-Britannia, Unkari tai Italia.

Ja vaikka Leijonia vastaan pelaisi Ruotsi tai Venäjä, ei alkusarjan kohtaamisilla ole niin suurta merkitystä, ainakaan isossa kuvassa. Kunhan Suomi pääsee omasta lohkostaan jatkoon. Puolivälierä on tunnetusti se ottelu. Kohtalonottelu. Jos Leijonat voittaa sen ja selviytyy mitalipeleihin, valtakunnassa on kaikki hyvin.

Alkusarjapelejä harvemmin muistellaan. Mutta yksi ottelu tekee selvän poikkeuksen. Se jaksaa hämmästyttää Raimo Helmistä vielä tänäkin päivänä, yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

– No niin. Kyä mää tiedän, mitä tarkoitat…

”Raipea” naurattaa. Helminen ei ole koskaan itse tarkoituksella katsonut tuota peliä tai sen jännittävää loppua, mutta ei ole silti voinut välttyä näkemästä sitä.

– Olen sen väkisinkin nähnyt. Aina se ilmestyy jostain, Helminen hymähtää.

Miten ihmeessä tuosta yhdestä alkusarjapelistä on tullut klassikko?

– Olen ihmetellyt sitä itsekin. Emmää tiedä, Helminen sanoo.

"Ammu, ammu!"

– Aikaa on vielä! Painikaa, vääntäkää! Tehkää kaikkea mitä laki sallii!

Pauhu on eetterissä hurjaa. Antero Mertarannan äänihuulet ovat koetuksella. Kotikatsomoissa syke nousee.

Pelikello raksuttaa kiivasta tahtia. Enää kymmenen sekuntia ottelua jäljellä. Leijonat hakee vimmaisesti tasoitusta. Kiekko on Helmisellä. Hän antaa sen Saku Koivulle, joka palauttaa pelivälineen nopeasti takaisin Helmiselle. Viisi sekuntia, neljä...

Mertarannan mylvintä on huumaavaa.

– Lauo, Helminen, lauo!

Helminen kuulee saman käskyn korvissaan.

– Ammu! Ammu!

Nuo sanat sinkoavat täysillä Koivun suusta. Hän tietää Mertarannan tavoin, että kohta summeri soi.

Raipe ei lauo eikä ammu. Tietenkään. Eihän hän muuten olisi lättysyöttöjen kruunattu kuningas. Helminen syöttää. Ja siitä syötöstä Jere Karalahti pyyhkäisee kiekon maaliin.

Pelikello pysähtyy ajassa 59.58. Mertaranta sekoaa.

– Kaksi sekuntia aikaa! Kaksi sekuntia aikaa! Ja Venäjä on lyöty!

”Voi olla, että yritin vilkaista kelloakin”

– Meinasin jo lähteä ampumaan, mutta sitten päätin syöttää. Voi olla, että yritin siinä vilkaista vähän kelloakin, en ole varma, Helminen muistelee ottelun loppuhetkiä.

Niistä hetkistä on kulunut yli kaksikymmentä vuotta. Helminen muistaa silti Koivun äänen kuin eilisen päivän.

– Saku oli siinä viivalla. Se ei saanut kutia aikaan. Syötti sitten mulle. Ja huusi helvetin kovaa, Helminen kertoo.

Maalin tehnyt Karalahti oli jossain ihan muualla kuin missä hänen suunnitelman mukaan piti olla. Niin puolustaja on itsekin muistellut kyseistä tilannetta.

– Karalahti vaan lähti sinne sekaan. Näki kai, että Koivu pelaa viivalla ja päätti nousta maalille. Sieltä se sitten löytyi, Helminen muistaa.

Suomi-Venäjä -kamppailun kertaaminen on Helmiselle tuttua puuhaa. Silti hän ei vieläkään ymmärrä, miten tuo yksi alkusarjan ottelu on jäänyt niin monille ihmisille niin palavasti mieleen. Ja miten Helminen itsekin muistaa yhä tapahtumat niin tarkasti.

– Se taisi olla niin, että jos peli päättyisi tasan tai meidän voittoon, niin meidän ei tarvinnut vaihtaa paikkakuntaa, ei tarvinnut lähteä Osloon. Ja siinähän pelattiin lohkovoitosta, jonka sitten sillä tasapelillä saimme. Sehän oli siis vuosi 1999, Helminen varmistaa.

Oli.

– Noni. Norjan kisat. Aina välillä menee vuodet sekaisin, Helminen nauraa.

Norjassa pelattujen jääkiekon MM-kisojen kaksiosaisen finaalin viimeinen peli päättyi Suomen voittoon Tšekistä. Jatkoajalla Leijonat saivat kuitenkin tyytyä hopeaan.

"Pelattiinko me kaksi kertaa Ruotsia vastaan välierissä?"

– Ysikasi oltiin Sveitsissä, silloinkin finaaleissa, mutta Ruotsi voitti. Tai siis ensin Ruotsi voitti ja sitten pelattiin tasan. Ja Ruotsi oli mestari, Helminen miettii vuotta aiempia kisoja.

Leijonalegenda muistaa oikein. Suomi kohtasi Ruotsin kaksi kertaa vuoden 1998 finaaleissa. Systeemi oli monella tavalla erikoinen, mutta samaa kokeilua jatkettiin seuraavanakin vuonna Norjassa.

Puolivälierää, sitä kuuluisaa kohtalonottelua ei pelattu lainkaan, vaan välieräjoukkueet selvisivät jatkolohkojen perusteella. Ja välierissä joukkueet kohtasivat toisensa finaalin tapaan kahdesti. Kahden ottelun pisteet ratkaisivat, maalierolla ei ollut merkitystä. Jos pisteet olivat tasan, haettiin ratkaisu jatkoerästä.

Vuoden 1999 MM-kisoissa Suomi kukisti välierissä Ruotsin. Ensimmäisen kohtaamisen voitti Tre Kronor, toisen Leijonat. Jatkoerässä sinivalkoisten finaalipaikan ratkaisi maalillaan Marko Tuomainen.

– Pelattiinko me siis silloin kaksi kertaa Ruotsia vastaan välierässä, Helminen kysyy.

Kyllä.

– Oho. En olisi muistanut. Tuomaisen maalin kyllä muistan, mutta ei ole mitään muistikuvaa siitä, että pelattiin kaksi kertaa Ruotsia vastaan.

Helminen pysähtyy miettimään tarkemmin silloista järjestelmää.

– Kovalta tuntuu. Kaksi peliä välierissä ja kaksi vielä finaalissa. Huhhuh. Nykyään se voisi olla vähän liian kova. MM-kisat on sen verran rankka setti, Helminen tuumailee.

Entäs se puolivälierän puuttuminen?

– Silloinhan joka pelillä oli helvetinmoinen merkitys jatkosarjassa. Ja se ehkä sitten kuvastaa sitä alkusarjan pisteen tärkeyttäkin.

Finaaleissa Suomi sai vastaansa Tshekin. Mestaruuden ratkaissut osuma muistuu nopeasti Helmisen mieleen.

– Se saamarin maali… se meni jotenkin Kiprun (maalivahti Miikka Kiprusoff) alta. Se oli katkeraa. Meillä oli niin hyvä porukka niissä kisoissa. Oli se kova pettymys, Helminen sanoo.

Suomi Tshekki
Suomi hävisi kaksiosaisen finaalin Tshekille. Kuvassa maalivahti Miikka Kiprusoff, Aki-Petteri Berg ja Pavel Patera.AOP

Kiekko ei mennyt maaliin Kiprusoffin alta. Suomen veskari onnistui ensin torjumaan Jan Hlavacin yrityksen, mutta irtokiekon Hlavac nosti jäässä maanneen Kiprusoffin yli.

– No jos tämän ikäinen mies muistaa tuonkin verran, niin eikös se ole ihan hyvä, Helminen kuittaa.

Onhan se. Ja parhaiten Helminen, 56, muistaa yhä noiden MM-kisojen maaleista sen alkusarjan Venäjä-pelin tasoitusosuman. Vastaavaa alkusarjaklassikkoa ei taida olla. Vai onko?

– No ei ole. Ei minun uralla ainakaan.

Oslon koneesta kapusi vuonna 1999 väsyneitä, mutta pahimman pettymyksensä jo nielleitä kiekkoilijoita

Lue myös:

Sarajevon olympialaisissa sattui ja tapahtui: Leijonat koki oikeusmurhan, Kalervo Kummola ja Alpo Suhonen yritettiin ryöstää ja teljetä putkaan – "Sanoin Kalelle, että nyt hanskat käteen!"

Kahden ja puolen sekunnin voitontanssista on tullut sanomista jo melkein 30 vuoden ajan – "Leijonien historian huonoin joukkue" teki keväällä 1992 suomalaista jääkiekkohistoriaa

Bobby Orr teki 50 vuotta sitten yhden kiekkohistorian ikonisimmista osumista – valmentaja hehkuttaa edelleen: "Olen muistellut sitä miljoonia kertoja"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat