Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Elävä arkisto esittää

Veli-Pekka Ketola ei koskaan unohda Leonid Brezhnevin elettä, kun Suomi otti yhden jääkiekkohistoriansa suurimmista voitoista

Suomen jääkiekkomaajoukkue teki historiaa Moskovassa 17. joulukuuta vuonna 1971.

jääkiekko
Vellu Ketola 1970-luvulla
Veli-Pekka Ketola tuulettaa maajoukkuepaidassa 1970-luvulla.Hannu Lindroos / Museovirasto / Lehtikuva

Suomen piti pelata tänään jääkiekon miesten MM-kisoissa Venäjää vastaan, mutta turnaus peruttiin koronaviruspandemian takia. Kiekkonälkää helpottamaan Yle Urheilu julkaisee verkossa Kaikkien aikojen arvokisat -juttusarjan. 10-osaisessa juttusarjassa nostetaan esiin merkittäviä ja merkillisiä hetkiä ja tarinoita Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen historiasta. Lue juttusarjan edellinen osa täältä.

Ihme oli lähellä jo vuoden 1970 MM-kisoissa. Siihen olisi vaadittu vain yksi maali. Ja se osuma näytti tulevan, kun pirueteistaan tavaramerkin tehnyt taituri Matti “Mölli” Keinonen pääsi läpiajoon.

Juuri ennen tuota ottelua Keinonen oli kysellyt pelikavereiltaan, että “arvaatteko mitä teen, jos pääsen yksin läpi?”, johon maajoukkuetoverit olivat tarjonneet vastaukseksi muun muassa erilaisia harhautuksia ja suoraa laukausta. Keinosen vastaus kuului: “Minä teen maalin!”

– No, ei se Mölli sitten tehnytkään maalia, vaikka pääsikin läpiajoon, maajoukkuelegenda Veli-Pekka Ketola nauraa.

– Se oli lähimpänä mihin me siihen mennessä pääsimme. Silloin hävisimme maalein 1–2.

Tasapeli olisi ollut Suomelle voitto. Suoranainen ihme. Vastassa kun oli Neuvostoliiton maajoukkue, Punakone.

Tukholmassa pelatussa MM-turnauksessa kaikki joukkueet kohtasivat toisensa kahdesti. Suomen ja Neuvostoliiton ensimmäinen kamppailu päättyi tuon ajan normaaleihin lukemiin. Punakone voitti 16–1.

Seuraavana vuonna kisat pelattiin Sveitsissä. Riepottelu jatkui. Turpaan tuli ensin 1–10, sitten 1–8. Silloin oli tapana ajatella, että Suomi ei voisi ikinä voittaa Neuvostoliittoa. Ja tuohon aikaan totuttiin myös siihen, että Suomen sijoitus oli MM-kisoissa neljäs.

– Silloin jäätiin aina promillen verran pronssista, Ketola hymähtää.

Ketolan mieleen jäi vuoden 1971 kisoista nelossijan lisäksi yksi Suomen joukkueen jäsenistä, joka esiintyi edukseen.

Ilpo Koskelan osalta nuo kisat olivat merkitykselliset. Hän suorastaan loisti! Koskela oli merkillinen suomalainen puolustaja. Tavallaan kiekollinen, hyvä niissä ominaisuuksissa, mutta erittäin hyvä puolustavana puolustajana, veemäisin jätkä mitä minä vastustajana tiesin, Koskelaa vastaan monta kertaa Suomen pääsarjassa pelannut Ketola kertoo.

Pystyikö Koskela panemaan kampoihin Neuvostoliitollekin?

– Kyllä. Hän oli yksi heistä, jotka Punakoneelle pärjäsivät. Ei niitä montaa ollut. Mutta vaikeaa se oli Koskelallakin, sillä Neuvostoliitto käytti epärehellisiä keinoja!

Millä tavalla epärehellisiä?

– He käyttivät joukkovoimaa. Muilla joukkueilla se ei näyttänyt olevan sallittua. Meillä oli vain se yksilöpuoli, olimme sen verran typeriä, että emme edes yrittäneet käyttää joukkovoimaa, Ketola naurahtaa.

Ketola
Veli-Pekka Ketola voitti maailmanmestaruuden nuorten maajoukkueen joukkueenjohtajana vuonna 2016.Tomi Hänninen

Porilaisen kiekkolegendan mukaan tuon ajan suomalaispelaajat eivät olisi olleet valmiita tiiviiseen viisikkopuolustukseen. Sanaa trap ei kiekkokielessä tunnettu.

– Ei siellä olisi kukaan mennyt kurkiauraan ja suostunut vain puolustamaan. Sen ajan joukkueessa oli niin isoja egoja, että se ei olisi toiminut.

Punakoneessa kaikki toimi. Se oli, kuten tunnettua, täysin ylivoimainen tuon ajan jääkiekossa. Joukkovoimaa rakennettiin systemaattisesti ja valtiojohtoisesti.

– Tänä päivänäkään juuri kukaan ei treenaa sillä tavalla kuin ne pojat silloin. He olivat vuodesta 11 kuukautta yhdessä. Me taas Suomen maajoukkueessa tapasimme kahta päivää ennen turnausta, sitten otettiin pukumittaukset ja lähdettiin kisoihin, Ketola vertailee.

Joukkovoiman ja ylivertaisen yksilötaidon lisäksi Punakoneella oli käytössään myös muita keinoja, jotka pönkittivät jatkuvaa voittamista.

– Faktat on tuotu myöhemmin pöytään. Esimerkiksi Igor Larionov on kertonut, että hän ei suostunut niitä pillereitä syömään. Olihan se aikamoista katsoa, kun syyskuussa joku uusi pelaaja oli tullut Punakoneeseen, ja sitten keväällä hänellä olikin 10 kiloa painoa lisää ja niska alkoi korvista, Ketola sanoo.

Brezhnev veti karvalakkinsa silmille

Izvestija-turnaus ei lukeutunut virallisiin arvokisoihin, mutta sen arvo oli Neuvostoliitolle valtava. Se oli paikka, jossa maan johto seurasi lähietäisyydeltä, kun Punakone teki vastustajista selvää jälkeä.

– Turnaushan oli Neuvostoliiton urheilun yksi suurimmista propagandan välineistä, Ketola sanoo.

Nykyään Moskovassa pelataan joulukuussa EHT-sarjaan kuuluva turnaus, jossa eivät esiinny Venäjän parhaat jääkiekkoilijat, mutta Punakoneen aikaan Izvestijassa pelasivat Neuvostoliiton kaikki tähdet.

17. joulukuuta 1971 Leonid Brezhnev istui taas tutulla paikallaan vaihtoaitioiden takana. Hän oli tullut maan muiden johtohenkilöiden kanssa Izvestija-turnaukseen katsomaan, kun Neuvostoliitto pyyhkii Suomella jäätä. Tunnelma oli Luzhniki-hallissa katossa jo alkuverryttelyn aikana. Kaikki odottivat maalijuhlaa.

– Siellä se shaibu-huuto kaikui kovana, sen muistaa kyllä hyvin, Ketola kertoo.

Pääsihteeri Leonid Brezhnev ja presidentti Gerald Ford
Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev ja Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford tapaamisessaan Etykin huippukokouksessa Helsingissä 1975. Kalle Kultala

Kansa vaati Punakoneelta maaleja, mutta kaikkien hämmästykseksi niistä vastasikin piskuinen altavastaaja. Ensin Juhani Tamminen, sitten Matti Murto.

Murron maalin jälkeen Ketola katsoi Brezhnevin suuntaan. Sitä näkyä hän ei unohda koskaan.

– Siellä se heilui iso karvalakki päässä. Panin merkille, että Brezhnev veti karvalakkia silmille, kun me olimme lyöneet pari maalia tauluun. Sanoin pelikavereillekin, että katsokaapas Brezhneviä, Ketola muistelee.

Brezhnev oli seurueineen niin lähellä pelaajia, että Ketola pystyi näkemään paljon muutakin.

– Isot pojat istuivat siellä arviolta kolmen ja puolen promillen kännissä. Ja yrittivät ottaa vähän happea, kun peli meni miten meni.

Happea tarvittiin lisää, kun Tamminen iski toistamiseen. Suomi johti avauserää jo 3–0. Punakoneen pelaajien oli mahdotonta käsitellä tapahtunutta. Eihän sen nyt näin pitänyt mennä!

– Sovietin poika kun joutui tappiolle, niin sehän sekosi ihan täysin. Ja sitten se kuuluisa joukkovoimakin katosi kokonaan, Ketola sanoo.

Punakoneen peli oli sekaisin, mutta toisessa erässä Suomi oli silti täysi altavastaaja. Neuvostoliiton fyysinen ylivoima alkoi vyöryä. Vastustajan otteista paistoi kuitenkin koko ajan turhautuminen, ehkä pelkokin. Kasvoja ei saisi menettää Brezhnevin valvovan silmän alla.

Sinivalkoisia piti pelissä mukana yksi mies.

– Valtsu seisoi päällään, Ketola selittää.

Jorma “Valtsu” Valtonen torjui kaiken mahdollisen ja mahdottomankin. Koskemattomana Suomen maali ei sentään pysynyt, mutta johtoasema säilyi. Suomi johti kahden erän jälkeen 3–2.

Brezhnev joutui painamaan päänsä lopullisesti karvalakkiinsa, kun Juha Rantasila viimeisteli loppunumeroiksi Suomen 4–2-voiton. Vihellyskonsertti hallissa vihloi korvia. Buuaus jatkui pitkään vielä loppusummerin soituakin.

Ketola katsoi pelin päätyttyä Brezhnevin suuntaan. Karvalakit eivät enää heiluneet.

– Se seurue oli poistunut paikalta ennen ottelun päättymistä.

Säälintunne ei hillinnyt juhlia

Ihme oli tapahtunut. Suomi oli voittanut ensimmäistä kertaa Neuvostoliiton. Härmässä lehtien otsikot suorastaan kirkuivat. "N-liitto shokissa", "sensaatio", "kaikkien aikojen voitto".

– Se oli historiaa. Aikamoinen käännekohta koko suomalaisessa jääkiekossa, Ketola sanoo.

Ketola osasi pian pelin jälkeen yhdistää voiton osaksi suurempaa kokonaisuutta, yksittäisten suurvoittojen putkea.

– 1965 se alkoi, Tampereen kisoista, jossa en tosin ollut mukana. Silloin kaatui Ruotsi. Sitten vuonna -67 Tshekkoslovakia, sen jälkeen vuoden -68 olympialaisissa Kanada. Ja sitten viimeisenä Neuvostoliitto.

Ketola muistaa, että Punakoneen kaataminen tuntui jollain tavalla epätodelliselta.

– Se oli tietysti meille valtava juttu, antoi lisää uskoa. Mutta samaan aikaan vähän jopa säälimme heitä, jotka olivat aamusta iltaan painaneet 11 kuukautta. Heidän tehtävänsä oli voittaa. Ja sitten tulee tällainen, en nyt sano harrastejoukkue, mutta heihin verrattuna ehkä kyllä, ja voittaa.

Ketola ja kaikki Suomen joukkueen pelaajat kuitenkin tiesivät, että voittoputkea ei Neuvostoliittoa vastaan ollut odotettavissa.

– Jos olisi pelattu kymmenen peliä, olisimme hävinneet ainakin yhdeksän.

Ketola Kopissa
Veli-Pekka Ketola pukukopissa sen jälkeen, kun Neuvostoliitto oli kaatunut.Ylen kuvanauha

Sapporon olympialaisissa pari kuukautta myöhemmin Neuvostoliitto voitti Suomen maalein 9–3.

Pieni ohikiitävä säälintunne ei hillinnyt Suomen joukkueen juhlamieltä Moskovassa.

– Me juhlimme sitä samalla tavalla kuin joka ainoaa voittoa silloin juhlittiin. Ja oikestaan joka ainoaa peliä, lopputuloksesta riippumatta. Eli jokusella paukulla, Ketola naurahtaa.

Kiekkolegenda on kertonut lopettaneensa alkoholinkäytön kokonaan vuodenvaihteessa 1992–93. 70-luvulla korkki oli useimmiten auki.

– Turha sitä on kiistää. Olimme amatöörejä. Olimme vapaita tekemään mitä halusimme. Ja silloin meidän piti tietysti juhlia siellä Moskovassa, koska kotona ei oikein voinut juhlia, kun piti mennä töihin.

Miten tuota historiallista voittoa tarkemmin ottaen Moskovassa juhlittiin?

– Perseet olalle, ei sen kummempaa.

Lue myös:

Jere Lehtinen katsoi ensimmäistä kertaa Leijonien katkerasti päättynyttä olympiafinaalia ja hämmästyi: ”Hetkinen… eihän se olekaan Saku!”

Saku Koivu ja Antero Mertaranta huusivat samoja ohjeita Raimo Helmiselle, mutta ”Raipe” päätti toisin – Leijonien alkusarjapelistä tuli klassikko: ”Olen ihmetellyt sitä itsekin”

Sarajevon olympialaisissa sattui ja tapahtui: Leijonat koki oikeusmurhan, Kalervo Kummola ja Alpo Suhonen yritettiin ryöstää ja teljetä putkaan – "Sanoin Kalelle, että nyt hanskat käteen!"

Kahden ja puolen sekunnin voitontanssista on tullut sanomista jo melkein 30 vuoden ajan – "Leijonien historian huonoin joukkue" teki keväällä 1992 suomalaista jääkiekkohistoriaa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat