Suora

  • Elävä arkisto esittää

Ulla Papp näki videolla valmentamassa "kauhean naisen", joka olikin hän itse – taitoluisteluvalmentajan mukaan urheilun varjolla oikeutetaan hirveitä asioita ja sen täytyy muuttua

Kokkolan taitoluistelijoiden päävalmentaja Ulla Papp teki vuosia sitten täyskäännöksen omassa valmennustavassaan.

taitoluistelu
Ulla Papp mietteliään näköisenä jäähallissa.
Kokkolan taitoluistelijoiden päävalmentaja Ulla Papp on viettänyt korona-aikaa läheistensä luona Vancouverissa. Kuva on otettu harjoituksista helmikuun alussa.Kalle Niskala / Yle

Taitoluisteluvalmentaja Ulla Papp oli pienten lastensa kanssa kotona. Hän oli vähentänyt valmennustuntejaan, jotta voisi viettää aikaa lastensa kanssa.

Papp päätti kuluttaa aikaansa kotona katsomalla hänen pitämistään harjoituksista tehtyjä VHS-ohjausvideoita. Videon alettua Papp joutui hieraisemaan silmiään. Valmentaja nöyryytti luistelijaa ja käyttäytyi kuin urheilija olisi kentällä vain valmentajaa varten.

– Katsoin, että kuka tuo kauhea nainen tuolla jäällä on. Sitten tajusin, että apua, se olen minä, Papp kertoo vuosia myöhemmin Yle Urheilulle.

Papp oli järkyttynyt omasta käytöksestään videolla. Ensimmäisenä pienten lasten äidin mieleen nousi, ettei hän halunnut omille lapsilleen sellaista valmentajaa kuin hän itse oli.

– Siitä paikasta soitin tälle henkilölle, jota tilanteessa valmensin ja pyysin anteeksi.

Siitä paikasta lähti myös Pappin kasvu uudenlaiseksi valmentajaksi.

"Omaa egoani siinä pönkitin"

Oman taitoluistelu-uran päätyttyä Papp halusi jatkaa lajin parissa. Hän haki 1990-luvun alussa Jyväskylän yliopistoon liikuntatieteelliseen ja pääsi opiskelemaan valmennusta. Se oli unelmien täyttymys.

Naisopiskelijoille kerrottiin Pappin mukaan kuitenkin nopeasti, että valmentaminen oli miesten juttu.

– Meille sanottiin, että olemme liian pehmeitä ja kilttejä, ja että naiset eivät tänne sovi. Olin ainoa naisista, joka puri hammasta ja jäi sinne. Minulle sanottiin monesti, että olisit parempi valmentaja, jos olisit vähän kovempi, Papp kertoo.

Sisältä pehmeä ja herkkä Papp halusi palavasti olla valmentaja ja näyttää pystyvänsä siihen. Papp alkoi rakentaa itselleen kovaa valmentajaidentiteettiä, jotta pärjäisi ja olisi uskottava.

– Isot piikit piti itselle kasvattaa, että ulospäin näytti kovalta. Mutta sisällä itketti, Papp kertoo.

Valmentajan uran alkuvuosina Papp ajatteli, että urheilijat ovat harjoituksissa häntä varten. Hän koki urheilijoidensa tekemän tuloksen olevan hänen tulostaan, eikä ajatellut heidän tunteitaan tai mielipiteitään.

– Se oli "my way tai highway". Niin kamalalta, kun se kuulostaakin, niin omaa egoani siinä pönkitin. Että minä saan tulosta, ja urheilijat ovat muovailuvahaa, jotka muovaan huippu-urheilijoiksi, Papp toteaa.

Ulkomaille jo 12-vuotiaana taitoluistelun vuoksi muuttanut Papp kertoo kokeneensa oman luistelu-uransa aikana sekä psyykkistä että fyysistä kurittamista. Se ajoi hänet muun muassa syömishäiriöön.

Papp joutui kokemaan kurjia asioita oman uransa aikana. Hän halusikin alun perin valmentajaksi, jotta voisi tarjota urheilijoille hänelle tärkeän lajin hienoja puolia.

– Halusin alkaa valmentaa rakkaudesta lajiin ja tuoda sen esiin, enkä niitä negatiivisia puolia, joita itsekin jouduin kokemaan. En onnistunut siinä alussa ja kasvoin itsekin ei-kivaksi valmentajaksi.

Vuosien valmentamisen jälkeen ohjausvideon katsominen aiheutti Pappissa suurta häpeää ja syyllisyyttä. Tunteet menivät ihon alle ja vaikka hän pyysi urheilijoiltaan anteeksi, se ei tuntunut aina riittävältä.

– Anteeksi voi pyytää, mutta sanoja tai tekoja ei saa koskaan takaisin, hän sanoo.

– Olen iloinen siitä, että se meni niin ihon alle. Siitä tietää, että on oikeasti ymmärtänyt tehneensä väärin. Se oli minulle iso kasvun paikka.

Ulla Papp taputtaa selälle nuorta taitoluistelijaa.
Taitoluisteluvalmentaja Ulla Pappin mukaan hänelle tärkeintä valmennuksessa eivät ole enää huipputulokset.Kalle Niskala / Yle

"Nuoret ovat nousseet kapinaan"

Alkuvuodesta suomalaisen taitoluistelun valmennuskulttuuri nousi keskustelunaiheeksi, kun entiset urheilijat kertoivat Yle Urheilulle kokemuksiaan muodostelmaluisteluvalmentaja Mirjami Penttisestä.

Urheilijoita nöyryyttänyt Penttinen sai alkuvuodesta Taitoluisteluliitolta vuoden kilpailukiellon epäasiallisen käytöksen vuoksi. Maanantaina Penttinen, hänen seuransa Helsingfors Skridskoklubben ja Taitoluisteluliitto tekivät sovintosopimuksen. Penttinen saa jatkaa valmentamista seurassaan, mutta Taitoluisteluliiton alaisissa kilpailuissa kilpailukielto on yhä voimassa. Penttinen ei ole halunnut kommentoida tilannettaan Yle Urheilulle.

Kokkolan taitoluistelijoiden päävalmentajana toimivan Papp sanoo, että kohussa näkyy taitoluisteluunkin rantautunut valmennuskulttuurin muutos.

– Autoritääristä valmennusta on aiemmin ihannoitu ja sitä kautta näitä ylilyöntejä tulee. Enää niitä ei hyväksytä. Nuoret ovat nousseet kapinaan, että meitä ei näin kohdella. Ja se on tosi hyvä, Papp toteaa.

Papp on kokenut läheltä, kuinka valmentajien kovuutta on aikanaan ihailtu. Vaikka maailma on muuttunut, kaikki valmentajat eivät ole pysyneet kehityksen mukana.

– Täytyy muistaa, että olemme aina omien aikakausiemme näköisiä. Mutta aika muuttaa ihmistä ja pitäisi osata seurata aikaansa, Papp toteaa.

– Valmentajia on aikoinaan koulutettu olemaan autoritäärisiä. Nyt kun nämä valmentajat ovat vanhempia, ei samalla tamalla voi enää toimia ja tulee rangaistuksia.

Kymmeniä vuosia taitoluistelijoita valmentanut Papp muistuttaa valmentajan työn vaikeudesta ja moniulotteisuudesta. Se ei ole pelkästään laji- tai tekniikkatietoutta.

– Valmentajan pitää osata ihan kaikkea, ei pelkästään lajitietoutta. Pitää olla superihminen ja se ei ole aina herkkua. Valmentaja tekee työtään myös avoimesti ja kuka tahansa voi seurata harjoituksia, Papp toteaa.

Hän korostaa myös valmentajan kommunikoinnin tärkeyttä esimerkiksi nuorisourheilijoiden vanhempien kanssa. Myös seuran johdon kanssa toimeen tuleminen on tärkeää.

– Ei riitä, että urheilijan kanssa menee hyvin. Jos joku muu osa-alue pettää, niin se ei voi toimia. Lapsen käytöksestä harjoituksissa huomaa heti, miten valmentajasta kotona puhutaan.

Pappille valmentamisessa tärkeintä eivät ole huipputulokset

Oman valmentajaidentiteetin muutoksensa Papp on kokenut vapauttavaksi kokemukseksi. Hän on kokemuksensa kautta kiinnostunut yhä enemmän urheilun mentaalisesta puolesta. Se sai hänet myös opiskelemaan alaa Kanadassa, jossa hän asui ja valmensi useita vuosia.

Myös omasta psykoterapiasta on tullut tärkeä osa Pappin valmentajaidentiteettiä.

– Psykoterapiassa opin tuntemaan itseäni paremmin. On helpompi olla valmennettaville oikea ja aito ihminen, kun kääntää omat virheet ja puutteet voimavaraksi ja uskaltaa näyttää nuorille, että on ok olla oma itsensä, Papp sanoo.

Muutos omassa valmennusfilosofiassa käänsi uuden sivun Pappin elämässä. Sen avulla hän nauttii ammatistaan aivan uudella tavalla.

– Valmentaminen on nyt ihanaa. Se, että saan olla urheilijan kanssa läheinen, on mahtavaa ja ihmissuhde parhaimmillaan, Papp toteaa.

– On etuoikeus saada valmentaa. Se on tärkeä ammatti, jossa tehdään parempaa huomista. Urheilu on mahtava väline saavuttaa kokonaisvaltaista ihmisen kasvua.

Papp on myös ymmärtänyt, etteivät urheilijoiden saavuttamat huipputulokset ole tärkeintä. Hänelle tärkeä oivallus on ollut se, miten urheilu voi parhaimmillaan antaa ihmiselle eväitä tulevaisuutta ajatellen.

– Kun on urheilun mankelin käynyt läpi, on todella hyvä työntekijä ja veronmaksaja. Uskaltaa mennä, esiintyä ja puhua ja on oppinut itseluottamusta ja tavoitteellisuutta, Papp pohtii.

Papp korostaa nykyisin urheilijoilleen jo pienestä pitäen, että urheilua tehdään itselle – ei valmentajalle, äidille tai isälle.

– Mitä nuorempana ymmärtää, että tekee juttua itselleen ja muut ovat auttamassa siinä, niin sitten tulee itseohjautuvaksi ja ymmärtää mikä on itselle hyväksi. Valmentaja on siinä mentori ja suunnannäyttäjä, Papp pohtii.

Koronaviruspandemia on pakottanut urheilijat harjoittelemaan viime ajat itsenäisesti. Myös Papp on ollut lomautettuna valmennustehtävistään. Hänen mielestään on ollut mielenkiintoista huomata, ketkä urheilijat ovat oikeasti harjoitelleet itseään varten.

– On ollut mielenkiintoista nähdä, keillä on oikeasti se oma sisäinen juttunsa, Papp toteaa.

Ulla Papp hymyilee.
Unelma-ammatissaan taitoluisteluvalmentajana työskentelevän Ulla Pappin mukaan suhde urheilijoiden kanssa on hänelle erityinen.Kalle Niskala / Yle

Menikö nuorilta luotto systeemiin?

Kohun silmässä oleen muodostelmaluisteluvalmentaja Penttisen, seuran ja liiton tekemä sovintosopimus mietityttää Pappia. Hänen ajatuksensa päätöksen jälkeen siirtyivät heti nuoriin.

Iso joukko entisiä muodostelmaluistelijoita kertoi Penttisen alistavasta ja nöyryyttävästä käytöksestä jo yli vuosi sitten. Asia eteni Suomen urheilun eettisen keskuksen selvitettäväksi ja myöhemmin myös Taitoluisteluliiton kurinpitolautakuntaan. Prosessi kesti yli vuoden ja tuli päätökseensä tällä viikolla. Penttinen saa jatkaa valmentamista.

– Mieleeni tuli heti, että miltä näistä nuorista tuntuu, että menikö heiltä nyt luotto systeemiin tai aikuisiin.

Papp sanoo, ettei ole ehtinyt seurata Penttisen tapaukseen liittyviä käänteitä tarkasti. Muistot omista valmennusmetodeista nousivat kuitenkin pintaan kohun tullessa esille.

– Sympatiat sillä tavalla on, kun yhtä valmentajaa on viety noin kovasti roviolle. Jos minua oltaisiin tultu katsomaan 30 vuotta sitten, olin samanlainen, Papp sanoo.

Papp kritisoi ylipäätään ajatusmalleja, joissa urheilulla oikeutetaan tietynlaista käytöstä, jota urheilun ulkopuolella ei kuitenkaan hyväksyttäisi. Hän katsoo asiaa omasta näkökulmastaan jäähalleissa viettämiensä vuosien kautta.

– Urheilija on arvokas ihminen, ei urheilijoille voi sanoa mitä sattuu. Kun jäähalliin mennään sisään, oli laji taitoluistelu, muodostelmaluistelu tai jääkiekko, tuntuu, että normaali käytös voidaan kuitenkin urheilun nimissä unohtaa.

– Aikojen saatossa urheilun nimessä on tehty hirveästi kauheita asioita, ihan kuin urheilu ja kilpailu antaisivat luvan olla törkeä ja käyttäytyä huonosti. Että pelaajia saa hakata jäällä miten vaan, mutta jos jäähallin ulkopuolella tekisi niin, joutuisi vankilaan. Ei urheilu saa olla sellaista, että sen nimissä voi tehdä tuollaisia asioita. Ei se vaan voi olla niin, Papp painottaa.

Papp kertoo, että Kanadan vuosinaan valmentajien tuli läpäistä joka vuosi tiukka eettisten sääntöjen kurssi. Suomeen palatessaan hän olikin yllättänyt, että sellaista ei ollut.

Papp toivoo, että Suomessa eettisiin asioihin keskityttäisiin jatkossa enemmän. Hän haluaisi yhteistä keskustelua aiheen ympärillä ja ihmisyyden korostamista valmennuksessa.

Papp haluaa uskoa, että muodostelmaluistelukohusta voidaan oppia.

– Nyt on alettu herätä siihen, että jotain pitäisi tehdä. Toivotaan, että kaikki kasvettaisiin, opittaisiin ja näytettäisiin nuorille, että asiat menevät oikeasti eteenpäin, Papp toteaa.

Lue myös:

Kiira Korpi uskoo, että luistelijoita nöyryyttänyt menestysvalmentaja pystyy halutessaan muuttumaan – "Uskon siihen, että ihmiset voivat muuttua, kun on aitoa halua ja saa apua"

Minkälaisen viestin Mirjami Penttisen rangaistus antaa epäasiallista käytöstä kokeneille lapsille? Tutkija kritisoi prosessia: "Nyt tarvitaan järeämpiä keinoja"

Ministeri Kosonen ei ota kantaa Mirjami Penttisen tapaukseen, mutta pitää sopua hyvänä asiana: "Toimintakulttuurin pitää muuttua"

Miksi Taitoluisteluliitto teki sovintosopimuksen luistelijoita nöyryyttäneen Mirjami Penttisen kanssa? Puheenjohtaja avaa ratkaisevia syitä

Taitoluisteluliitto, HSK ja Mirjami Penttinen yllättäen sopuun – vuoden kilpailukielto pysyy kuitenkin voimassa

"Olisi ehkä helpompi, jos sä tappaisit ittes" – entiset valmennettavat kertovat menestyneen suomalaisvalmentajan nöyryyttävästä ja alistavasta käytöksestä sekä vuosia jatkuneesta henkisestä väkivallasta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat