Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi eikä välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Kaikki tietävät, mitä Marko Anttila teki vuosi sitten – mutta missä "Mörkö" löi sisään toukokuussa 1995, ja miksi hän oli yksin Turussa Leijonien toisen MM-kullan aikaan

Marko Anttila haaveili maajoukkueessa pelaamisesta vuodesta 1993 lähtien.

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkue
Marko Anttila
Viime kevään Leijonien MM-sankari Marko Anttila avaa Yle Urheilulle kokemuksiaan aikaisemmista mestaruusjuhlista 1995 ja 2011.Tomi Hänninen

Tänään piti pelata jääkiekon miesten MM-kisojen loppuottelu, mutta turnaus peruttiin koronaviruspandemian vuoksi. Kiekkonälkää helpottamaan Yle Urheilu julkaisee verkossa Kaikkien aikojen arvokisat -juttusarjan. 10-osaisessa juttusarjassa nostetaan esiin merkittäviä ja merkillisiä hetkiä ja tarinoita Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen historiasta. Juttusarja päättyy tähän.

7. toukokuuta 1995.

Viialassa tunnelma tiivistyy. Kohta pääsee mummolan takapihan nurmelle pelaamaan MM-finaalia. Mutta ensin pitää katsoa, keitä kaikkia erätauolla ulkona matkitaan.

Marko, 9, ja Jukka, 7, tapittavat silmä kovana televisiota mummolan takkahuoneessa. Mummoa ei peli oikein jaksa kiinnostaa. Hän miettii enemmänkin sitä, kuinka nurmikko kestää kohta alkavan finaaliottelun. Poikien vanhemmat sen sijaan ovat erittäin kiinnostuneita ottelusta. Nyt se unelma voisi vihdoin toteutua.

Ja sieltä se helpottava avausmaali tulee: Ville Peltonen iskee! Anttilan perhe tuulettaa. Lisämaaleja ei ensimmäisessä erässä nähdä. Pelikello soi, Suomi johtaa Ruotsia vastaan 1-0. Marko ja Jukka syöksyvät ulos.

Markon idoli löytyy Tupu-Hupu-Lupu -ketjusta, tietenkin. Ja valinta Peltosen, Saku Koivun ja Jere Lehtisen välillä on helppo, sillä Lehtinen ampuu Markon tavoin oikealta. Roolit ovat veljesten kesken selvät. Jukka menee maaliin.

“Viialan Jere Lehtinen” ei meinaa millään saada pelivälinettä velipojan selän taakse. Erätauko-ottelua jatketaan niin pitkään kunnes maalinteko onnistuu.

Mummolan nurmikko ei näytä kestävän MM-finaalia, vaikka vasta ensimmäinen erätauko on takana. Se ei veljeksiä haittaa. Pääasia on, että maalia muistuttava rautakehikko pysyy pystyssä. Kiekon virkaa toimittaa tennispallo. Maalivahdin varusteiksi riittävät kypärä ja pesäpalloräpylä.

Toinen erä Tukholmassa alkaa. Takkahuoneessa riemu yltyy, kun Peltonen jatkaa siitä mihin ensimmäisessä erässä jäi. Hän viimeistelee kaksi komeaa maalia. Marko myhäilee, kun Lehtinen saa syöttöpisteen kolmanteen osumaan. Peltosen maaleja mennään imitoimaan taas tauon ajaksi takapihalle. Nurmikon kestävyys on taas kovalla koetuksella.

Kolmannessa erässä Marko ja Jukka näkevät televisiossa tuuletuksen, joka pitää ottaa heti haltuun. Timo Jutila vie Leijonat jo neljän maalin johtoon ja suorittaa ikonisen tuuletuksensa. Klassikon tyylikkyys ja arvo ymmärretään Viialassakin. Toinen polvi jäähän, liuku eteenpäin, molemmilla käsillä hurjaa pumppausliikettä. Myöhemmin leijonakapteenin tuuletus saa nimen, joka takaa ikuisen tuotesuojan: Jutipumppu.

Ottelu päättyy, Leijonat tekee historiaa. Ensimmäinen maailmanmestaruus! Mummokin taitaa hiukan tuulettaa. Marko ja Jukka tietävät, miten tätä pitää juhlia.

MM 95 Leijonat
Katso kooste vuoden 1995 MM-finaalin tapahtumista!

"Se sai liekin roihuamaan"

– Viiala-95 nevöfoget! Tai sehän on nykyään Akaan kaupunkia, Marko Anttila naurahtaa.

Hän muistaa yhä erityisen hyvin tuon mummolan takapihan MM-finaalin. Ja pitkään jatkuneet juhlat.

– Juhlittiin tietysti voittoa pelaamalla. Eihän silloin 9-vuotiaana minnekään torille voinut lähteä.

Ne jotka pystyivät lähtemään torille, lähtivät. Härmässä juhlittiin kuin viimeistä päivää. Anttiloille ja koko Suomen kansalle tuo mestaruus oli käänteentekevä. Sen merkitys näkyi yhteiskunnassa hämmentävän laajasti. 90-luvun laman on sanottu taittuneen lopullisesti MM-kullan siivittämänä. 9-vuotiaalle Markolle mestaruus tarkoitti sitoutumista jääkiekkoon vielä kovemmalla palolla.

– Se oli sellainen hetki, joka sai liekin roihuamaan lätkää kohtaan entistä kovemmin. Esikuvat olivat silloin pienenä poikana niin iso juttu, Anttila kertoo.

Leijonat MM 95 torijuhlat

Marko oli jo mielessään valinnut tulevan ammattinsa, eikä sitä olisi edes Leijonien tappio muuttanut.

– Jos Ruotsi olisi sen finaalin voittanut, niin pihapeleihin olisi saattanut tulla pieni tauko, hän naurahtaa.

Maajoukkue oli Anttilalle lapsuudessa se kaikkein merkittävin juttu jääkiekossa.

– Silloin ei änäripelejä telkkarissa nähnyt. Eikä SM-liigaakaan liiemmin. Maajoukkuetta ihailin, Anttila sanoo.

– Ollaan veljen kanssa muisteltu noita mummolan pihapelejä. Hauskaa siinä oli jälkikäteen ajatellen myös se, että pelipaikat muotoutuivat jo silloin. Jukastahan tuli Mestiksen maalivahti.

Entäs se mummolan takapihan nurmikko, mihin kuntoon se jäi?

– Hahhah! Nurmikko ei tykännyt niistä peleistä yhtä paljon kuin me, Anttila nauraa.

Yhden miehen kisakatsomo

15. toukokuuta 2011.

Turun keskustassa ravintolat pullistelevat väkeä, huuto kuuluu joka paikasta. Kaikki odottavat malttamattomina MM-finaalin alkua.

Marko Anttila istuu kotonaan yhden miehen kisakatsomossa. Baarit olisivat ihan tuossa vieressä, mutta sinne ei ole nyt mahdollista lähteä peliä katsomaan, sillä huomenna on aikainen herätys. Harjoitukset alkavat aamuyhdeksältä.

Tyttöystäväkin on lähtenyt Turusta Helsinkiin kyläilemään. Mutta käyhän tämä näinkin. Televisiossa näkyy kohta paljon tuttuja. Anttila miettii, että tuolla sitä olisi hienoa nyt olla, Bratislavassa. Pelaamassa maailmanmestaruudesta. Ajatus MM-kisoissa pelaamisesta on toistunut Anttilan mielessä joka kevät vuodesta 1993 lähtien.

No, kenties vielä jonain päivänä.

Ilveksestä Turun Palloseuraan liigakauden päättymisen jälkeen siirtynyt hyökkääjä on päättänyt ottaa urallaan seuraavan askeleen. Tampereella siihen asti kiekkoilut Anttila ajattelee, että jos kaikki sujuu Tepsissä hyvin, saattaa ovi maajoukkueeseen aueta jo ensi kaudella.

Huudot Turun kaduilla ja kuppiloissa yltyvät. Trilleri alkaa. Jääkiekon MM-kisojen unelmafinaali Suomi-Ruotsi. Anttilan mieleen kumpuavat kauniit muistot kuudentoista vuoden takaa Tukholmasta ja erityisesti mummolan takapihan raadellulta nurmikolta.

Toisen erän loppuhetkille asti näyttää siltä, että yhden miehen kisakatsomossakaan ei Jutipumppua pääse kokeilemaan. Leijonat joutuu lähtemään päätöserään takaa-ajajana. Eikä se tiedä hyvää Ruotsia vastaan. Tre Kronor johtaa Magnus Pääjärven osumalla 1-0. Mutta vain seitsemän sekuntia ennen erätaukoa Jarkko Immonen tasoittaa pelin.

Kolmas erä onkin sitten hurjaa ilotulitusta. Leijonat liitää vastustamattomasti toiseen maailmanmestaruuteen.

Turussa torvet soivat. Kansa pakkautuu kaduille. Torilla tavataan! Anttilan tyttöystävä (tuleva vaimo Heidi) lähtee Helsingissä torille. Tuore TPS:n hyökkääjä katselee vähän aikaa tuttujen pelimiesten juhlintaa Slovakiassa. Sitten hän menee kiltisti nukkumaan.

Leijonat 2011
Katso kohokohdat Leijonien MM-finaalista 2011

"Ajelin pyörällä torille"

– Silloin oli Turussa muutama päivä aikamoista meininkiä, Anttila muistelee.

Turun oma poika Mikko Koivu oli Leijonien mestarijoukkueen kapteeni. Koivun johdolla kaupungissa vietettiin viikko finaalin jälkeen torijuhlaa. Niihin kekkereihin Anttilakin päätti osallistua, tosin melko maltillisesti.

– Ajelin pyörällä sinne torille vähän katselemaan. Olihan sitä hauskaa seurata.

Anttila muistaa vaikuttuneensa, kun hän katseli pokaalia nostelevaa Koivua ja villisti juhlivaa fanilaumaa.

– Kun kansa ja pelaajat pääsevät juhlimaan, niin sillä on aina valtava vaikutus ihmisiin. Ja erityisesti junioreihin, ihan niinkuin itseenikin silloin lapsena.

Leijonien toinen maailmanmestaruus antoi lisäpuhtia myös jääkiekkoammattilaisiin. Ainakin Anttilaan.

– Se antoi virtaa peleihin samalla tavalla kuin vuoden 1995 mestaruus mummolan pihapeleihin, Anttila naurahtaa.

TPS:n pelikaverien kesken Anttila kävi monta kertaa läpi MM-finaalin seikkaperäisiä hetkiä.

– Sehän oli pitkään todella tasainen peli. Siis paljon tasaisempi kuin loppunumerot näyttävät, Anttila muistelee Suomen 6-1-voittoon päättynyttä ottelua.

Mikko Koivu 2011
Katso pätkä Turun torijuhlista!

Toinen asia, josta Tepsin ryhmässä puhuttiin paljon, oli Helsinki-Vantaalla nähty “ilmaveivi”. Valmennusryhmään kuuluneet Petri Matikainen ja Pasi Nurminen suorittivat ikimuistoisen kotiinpaluun MM-pystin kanssa.

– Sille vähän hymähdeltiin. No, rapatessa välillä roiskuu. Ja ehkä se oli jatkoa ajatellen hyvä, kun kaikki vähän viisastuivat siitä. Mutta en minä siinä vieläkään mitään niin erityisen pahaa näe.

MM-kulta muistutti vuonna 2011 Anttilaa siitä haaveesta, joka oli syntynyt Anttilan päässä jo pari vuotta ennen Viialan MM-kultajuhlia.

– Kun siirryin Tepsiin, niin oma tavoitteeni oli päästä maajoukkueeseen. Mutta en silti keväällä 2011 olisi voinut millään kuvitella, että jonain päivänä itse kuskaisi tuota pokaalia ympäri Suomea…

Anttila valittiin ensimmäisellä TPS-kaudellaan Leijoniin.

Uusi kansallissankari

26. toukokuuta 2019.

Marko Anttila nostaa MM-pokaalin suorille käsille Bratislavassa. Leijonat voittaa kolmannen kerran maailmanmestaruuden.

“Mörkö” on lyönyt sisään. Suomi on saanut uuden kansallissankarin.

Marko Anttila
EPA-EFE/CHRI​STIAN BRUNA

Lue kaikki Kaikkien aikojen arvokisat -sarjan jutut:

Jukka Jalonen lukittautui 10-vuotiaana vessaan mököttämään, kun sukulaismies kritisoi Jukan idolia – Jalonen kertoo Yle Urheilulle rakkaimmat ja kitkerimmät muistonsa Leijonista

Leijonat lähti ratkaisupeliin "kahden maalin tappioasemasta" vuonna 2004, mutta venyi sensaatioon – "Joku unitutkija voisi sanoa, että tuo on laitonta"

Leijonien ensimmäistä mitalia edelsi jäätävä selkkaus – Hannu Jortikan raivoisa purkaus kertoi kaiken: "Pena sanoi, että sä olet ihan hullu!"

"Ne kisat olivat viimeiset, joissa läträttiin" – Leijonien historiasta löytyy monta viinanhuuruista tarinaa, joiden viimeinen luku kirjoitettiin vuonna 2000

Veli-Pekka Ketola ei koskaan unohda Leonid Brezhnevin elettä, kun Suomi otti yhden jääkiekkohistoriansa suurimmista voitoista

Jere Lehtinen katsoi ensimmäistä kertaa Leijonien katkerasti päättynyttä olympiafinaalia ja hämmästyi: ”Hetkinen… eihän se olekaan Saku!”

Saku Koivu ja Antero Mertaranta huusivat samoja ohjeita Raimo Helmiselle, mutta ”Raipe” päätti toisin – Leijonien alkusarjapelistä tuli klassikko: ”Olen ihmetellyt sitä itsekin”

Sarajevon olympialaisissa sattui ja tapahtui: Leijonat koki oikeusmurhan, Kalervo Kummola ja Alpo Suhonen yritettiin ryöstää ja teljetä putkaan – "Sanoin Kalelle, että nyt hanskat käteen!"

Kahden ja puolen sekunnin voitontanssista on tullut sanomista jo melkein 30 vuoden ajan – "Leijonien historian huonoin joukkue" teki keväällä 1992 suomalaista jääkiekkohistoriaa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat