"Hengästymistä pidetään pelottavana" – Suomessa on synkkä alennustila yleisurheilun rajuimmalla matkalla, juoksijalegendalta kovaa puhetta ongelman todellisista syistä

Suomalaisten yleisurheiluvaikuttajien mielestä muuttunut kilpailujärjestelmä on polkenut 400 metrin tulostasoa alas.

yleisurheilu
Ruotsi-ottelu 4x400m
Tuttu näky Ruotsi-ottelusta: Suomi häviää 4x400 metrin viestin. AOP

Rohkeuslaji, jossa maitohappojen määrät huutavat punaisella. Hapot jylläävät kovempaa kuin missään muussa yleisurheilulajissa. Vaatii kovat fyysiset ominaisuudet, jossa nopeus ja kestävyys pitää yhdistää.

Kuulostaa ihan sellaiselta juoksumatkalta, jossa suomalaisella sisulla pärjäisi ja menestystä tulisi. Mutta näin ei ole.

400 metrin Suomen ennätykset lähenevät jo viittäkymmentä vuotta. 400 metrin aidatulla matkalla arvokisafinaalissa on nähty suomalainen 2010-luvulla, mutta sileällä ratakierroksella menestystarinat ovat olleet harvassa. Lyhyemmillä juoksumatkoilla taso on ollut kovempi ja laajempi.

Miksi 400 metriä ei suju suomalaisilta? Sitä pitää ensin kysyä juoksijalegenda Tuija Helanderilta, 59, joka kellotti 400 metrin sileällä ja aitojen kanssa kansainvälisesti kovia aikoja 80-luvulla.

Helander on seurannut tarkasti 400 metrin synkkää kehitystä Suomessa ja näkee ison ongelman muuttuneessa kilpailujärjestelmässä. Helander kertoo esimerkin.

– Omassa nuoruudessani minulla saattoi olla seitsemän starttia kahden illan aikana. 200 metrin aitojen alkuerä ja finaali olivat samana päivänä, lisäksi kisasin korkeushypyssä. Toisena päivänä oli vuorossa 80 metrin aidat, 300 metrin alkuerä ja loppukilpailu ja vielä kenttälaji, Helander muistelee Yle Urheilulle.

Osallistujamäärät yleisurheilussa ovat näistä päivistä laskeneet Suomessa, minkä takia ratamatkoilla juostaan yleensä päivässä vain yksi startti. Helander haluaisi palata takaisin vanhaan kisajärjestelmään, joka palvelisi paremmin nopeuskestävyyslajeja, etenkin 400 metrin juoksua.

– Olen ehdottanut omille valmennettavilleni samanlaista kisarytmiä, joka minulla aikoinaan oli. Vastaus on ollut, että eihän sellaiseen pysty. Ei sitä silloin pidetty ihmeellisenä, ja sain sieltä hyvät pohjat 400 metriä varten. Nyt tehdään vain suunniteltu harjoittelu ja ollaan kännykän kanssa loppupäivä, Helander sanoo.

Tuija Helander kuvattuna vuonna 1989.
Tuija Helander kuului 80-luvulla Suomen menestyneimpiin ratajuoksijoihin.Pentti Pekkala

"Se ei nykypäivän mentaliteettiin käy"

Helanderin oma 400 metrin ennätys 52,32 kalpenee SE:n rinnalla. Se on Riitta Salinin 50,14, jolla olisi viime syksyn Dohan MM-kisoissa juostu kuudenneksi. Salinin ennätys on juostu vuonna 1974.

Naisissa 400 metrillä on tällä vuosikymmenellä ollut vain muutama piristysruiske. Ella Räsänen juoksi 400 metrillä Suomen ennätyksen hallissa 2010-luvun alussa. Sen jälkeen loukkaantumiset pilasivat Räsäsen uran vuosiksi. Hilla Uusimäki ja Katri Tuorila juoksivat viitisen vuotta sitten 53 sekunnin pintaan.

Miehissä tilanne on ollut huonompi. Markku Kukkoahon SE 45,49 on kaksi vuotta Salinin ennätystä vanhempi, vuodelta 1972 ja vanhin yleisurheilun Suomen ennätys. Kukaan suomalainen miesjuoksija ei ole juossut 46 sekunnilla alkavaa aikaa kymmeneen vuoteen.

400 metriä
Lupaavat ratakierroksen juoksijat ovat keskittyneet mielummin 400 metrin aidatulle matkalle, kuten SE-mies Oskari Mörö (kuvassa).AOP/Juha Metso

Tuija Helander sanoo viettäneensä koko lapsuutensa leikkien ja juosten. Harjoittelun ohella muu aika kului pihaleikkien parissa. Helander näkee yhden ongelman nuorten liikunnassa.

– Koululaiset kauhistuvat, jos heidät laitetaan juoksemaan kaksi kertaa kenttä ympäri. Yleisellä tasolla hengästymistä pidetään pelottavana. 400 metriä ei vaan käy nykypäivän mentaliteettiin. Myös nuoruuden pihapelit ovat selvästi jääneet lapsilla vähemmälle, Helander alleviivaa.

Asiantuntija haluaa elvyttää viestijuoksun

Yle Urheilun asiantuntija Jarkko Finni allekirjoittaa Helanderin väitteen. Finni näkee, että 400 metrin harjoittelu vaatii kovia harjoituspohjia jo nuorella iällä, kuten Helander teki.

– 1970-luvulla 400 metrin juoksijat olivat kovia ja siihen vaikutti lapsuuden ja nuoruuden urheilullisuus. Sieltä saatu kestävyys antoi edellytykset ja harjoituspohjat, mitä 400 metriä vaatii, Finni sanoo.

Finni näkee ongemia Helanderin tavoin myös kilpailujärjestelmässä, mutta enemmän seuratasolla. Finnin mukaan iso ongelma on Suomen viestijuoksukulttuurissa, joka on valahtanut 2000-luvulla pohjamutiin. Esimerkiksi Suomen miehet ovat voittaneet Ruotsi-ottelun 4x400 metrin viestin vain neljä kertaa 2000-luvulla.

Finnin mukaan maat, joissa 400 metriä juostaan kovaa, viestikulttuuri on vahva. 400 metrin viesteissä nähdään yleensä esimerkiksi 200 metrin matkoille keskittyneitä juoksijoita, kun kynnys kisata on matalampi.

– Viestikulttuuri oli Suomessa vielä hengissä 90-luvulla, mutta ei enää. Viestin voimalla rakennettiin juoksun kokonaistasoa paremmaksi. Sen jälkeen se ollut lapsen kengissä ja 400 metrin yhteinen treenaaminen on jäänyt pois. Viestikulttuuri pitäisi saada elvytettyä. Nyt viestejä on todella harvoin.

Finni näkee kehittämisen kohteen myös juoksukulttuurissa. Hän haluaisi, että nuorella iällä juostaisiin monipuolisemmin erilaisia matkoja. Finnin mukaan 200 metrin juoksijat voisivat kokeilla rohkeammin 400 metrin juoksua, jossa menestysmahdollisuudet saattaisivat olla paremmat.

– 21 sekuntiin tai vähän sitä alle 200 metriä juokseva voisi sillä nopeudella juosta jopa 45 sekuntia alkavan ajan. Sillä pääsisi jo arvokisoissa välieriin. 400 metriä ei ole vaan Suomessa trendilaji, ja esikuvat puuttuvat. Media nostaa enemmän esille pikamatkojen juoksijoita. Haluavatko 200 metrin juoksijat hypätä 400 metriin? Finni kysyy.

Ella Räsänen Göteborgin EM-hallikisoissa vuonna 2013
Ella Räsänen juoksi SE:n 52.37 EM-hallikisoissa Ruotsissa vuonna 2013.AOP

"46 sekuntia on kova aika"

30.8.2009. Göteborg, Ruotsi. Matti Välimäki haastaa Ruotsi-ottelussa tosissaan olympiafinalistin Johan Wissmanin ja juoksee ruotsalaisen vanavedessä ennätyksensä 46,69.

Tilastojen valossa Välimäki on poikkeus 400 metrillä Suomessa: hän kellotti kolmena kautena peräkkäin 46 sekuntia alkavan ajan, johon ei ole pystynyt Suomessa kukaan 2000-luvulla.

Välimäen mukaan Suomessa ei osata arvostaa 400 metrin juoksua.

– Jos joku juoksee 46 sekuntia alkavan ajan, ei se kerro suurelle yleisölle mitään. Juoksijana kuitenkin haluat ihmisiltä hyväksyntää ja että tulosta arvostetaan oikeasti. Jos juoksen nyt 46 sekuntiin, se on vain yksi tulos. 46 sekuntia on oikeasti kova aika.

Välimäki kertoo tulleensa varttimaileriksi enemmän kestävyys- kuin nopeuspohjalta. Jo kahdeksannella luokalla Välimäki juoksi Cooperin testissä 3 700 metriä. Välimäki epäilee, että suomalaiset nykyhuiput eivät täysin ymmärrä, miten 400 metriä pitää juosta ja harjoitella.

– 400 metriä vaatii paljon sisäistä tahtoa ja halua juosta kovaa. Minusta tuntuu, että Suomessa juoksijat eivät täysin tiedä, mitä siinä itse juoksussa pitäisi tapahtua. Nopeus on niin supertärkeässä osassa, ja jos tekee liikaa happotreeniä, niin nopeus katoaa. 400 metrin harjoittelu on nopeuden ja kestävyyden kanssa tasapainottelua.

Jos joku juoksee Suomessa 46 sekuntia alkavan ajan, ei se kerro suurelle yleisölle mitään.

Välimäki ymmärtää, että juokseminen ammatikseen ei kuulosta suomalaisille nuorille houkuttelevalta. Välimäki kannustaa silti nuoria kokeilemaan täysipäiväisesti juoksijan elämää.

– Sain rahallista tukea, joilla mahdollistin treenit, mutta kämppää en voinut ostaa. Monet kummastelivat elämääni ja sitä ihmeteltiin, miksi vain juoksen enkä tee mitään muuta. Se oli valintani silloin. 400 metriä on ollut minulle tavallaan elämäntapa.

Lue myös:

pikajuoksija Ella Räsänen valmistautumassa starttiin
Kaiken piti olla pedattuna Räsäsen menestyksekkäälle yleisurheilu-uralle, mutta viisi vuotta sitten vammakierre ja raju alipalautumistila veivät hänet vuosiksi telakalle.

Yle televisioi Lahden yleisurheilukisat kesäkuun alussa – Annimari Korte aloittaa kautensa

Hallituksen koronarajoitukset iskeneet rajusti kotimaisen yleisurheilun klassikkokisaan – kansainvälisten tähtien kukkaroon tuli ammottava lovi

Pukuhuoneiden käyttö kielletty, käsiä pestävä jopa kesken kilpailun, yleisurheilussa tiukka linjaus riskiryhmille – tässä ovat jalkapallon ja yleisurheilun koronaohjeet

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat