Suora

  • "Äiti, anna mä menen": Mikael Hagelstam muutti 13-vuotiaana ulkomaille tanssin vuoksi eikä välitä, kun virolaisvalmentajat huutavat hänen tuhlaavan vanhempiensa rahoja
  • Urheiluruutu

Rok Draksic paljastaa judovihkonsa menestysopit Suomen maajoukkueelle – hyvästit urheilijoiden mukavuusalueelle: "Olen tatamilla oikea pitbull"

Rok Draksic yllättyi, kuinka hänen puhelimensa ja sosiaalinen media täyttyi satamäärin onnittelijoista ympäri maailman, kun Suomi julkisti pidetyn judon Euroopan mestarin päävalmentajapostin tiistaina.

urheilu
Rok Draksic
Rok DraksicJudoliitto

Köyhän maanviljelijän perheeseen syntynyt Rok Draksic aloitti judon 7–vuotiaana pikkunaskalina pienessä 50 000 asukkaan – Porvoon tai Salon kokoluokan – Celjessä. Balkanin niemimaalla Etelä-Euroopassa sijaitsevassa Sloveniassa asukkaita on kaikkiaan vain yli kaksi miljoonaa. Pääkaupunki Ljubljana on monille matkailun ystäville tai sitten koripallosta ja jalkapallosta kiinnostuneille tuttu paikka ainakin nimenä.

Vuosi ennen Draksicin kouluun menoa ja judoinnostuksen alkusiementä Jorma Korhonen oli saavuttanut judossa viimeisimmän aikuisten arvokisamitalin, EM-pronssin Suomelle vuonna 1993. Tätä pitkää ja kuivaa aikuisjudokoiden matalaliitoa Draksic lähtee katkaisemaan Suomen päävalmentajana syyskuusta alkaen.

– Isäni ei ollut aluksi innoissaan judon aloittamisesta, vaan halusi minun auttavan maanviljelyksessä. Olin kuulemma liian nuori judoon ja toisekseen perheellä ei ollut rahaa harrastukseen. Niinpä aloitin judon ilman vanhempien lupaa.

– Kolmen kuukauden jälkeen menin isäni luokse ja sanoin, että hänen pitää ostaa minulle judogi, koska minulla on kilpailut edessä. Isäni ei hennonnut siinä vaiheessa sanoa minulle enää eitä, ja sillä tiellä olen tavallaan yhä edelleen, 33–vuotias Draksic toteaa.

Joutui ottamaan "ranttua" naisten kanssa

Rok Draksic piti luonnollisesti judosta, mutta ylivoimaisesti kaikkein kivointa oli se, että pääsi "kamppailemaan" toisten kanssa ja heittämään kavereita selälleen. Kun liikkuvainen, nuori poika pystyi kanavoimaan energiansa tatamille, niin laji istui hänelle heti kuin nenä päähän. Voitot ruokkivat toisiaan ja kotimaassa täysin lyömätön Draksic kaivoi tarvittaessa lisää sisua ajatellessaan itseään "köyhän perheen" judokana.

Teini-ikäisenä, noin 15-vuotiaana Draksic päätti antaa kaikkensa lajille. Silloin hän sementoi ajatuksen tasolla, että hän saavuttaa vielä jotain suurta judossa. Maan huippuseura Sankaku Celjessä ja taidokkaan valmentaja Marjan Fabjanin alaisuudessa äärimmäisen päättäväinen judoka otti tarvittavat kehitysaskeleet yhden kerrallaan saavuttaen nuorissa ja junioreissa arvokisamitaleita, joista makeimpana junioreiden MM-pronssi vuonna 2006.

Rok Draksic
Rok Draksic Judoliitto

– Minulla ei ollut läheskään aina Sloveniassa riittäviä harjoitusvastustajia, ei edes siirryttäessä aikuisiin. Minun piti ottaa välillä tai toisinaan jopa usein tyttöjen ja naisten kanssa randoria (harjoitusmatsia). Olihan se vaikeaa valmentautua sillä tavoin kisoihin. Minun piti siksi harjoitella ekstapaljon fysiikkaa ja olla kaksin verroin kovempi kuin kaikki muut.

Harjoitusvastustajia Draksic sai sentään toisinaan istuessaan bussin kyytiin ja hurauttaessaan lähellä sijaitseviin naapurimaihin Kroatiaan, Italiaan, Itävaltaan tai sitten Saksaan. Logistisesti Slovenia sijaitsee judokaa ajatellen loistopaikassa.

– En ollut kilpailijana koskaan tyytyväinen sen hetkisiin saavutuksiin, vaan halusin saavuttaa aina vaan enemmän. Enkä koskaan antanut periksi missään tilanteessa. Minulla oli onnea matkassa, että vältyin isoimmilta loukkaantumisilta. Fokus oli aina harjoituksissa ja sen laadussa. Vasta tämän jälkeen ajattelin kisoja.

Lempiliike vietiin, Rio pettymys

Muitakin haasteita Draksicin urheilu-uralle mahtui. Judosääntöjä sorvattiin uuteen uskoon vuonna 2010, ja ennen kaikkea japanilaisten toiveesta jalkoihin tarttumiset kiellettiin. Samalla Draksicin lempiliikkeet menivät uusiksi, kun kata-guruma–liikkeen mestari menetti yhdessä yössä paraatiheittonsa.

Siihen aikaan varsinkin moni itäblokin judoka tipahti korkealta. Mutta ei 23–vuotias Draksic. Hän oli harjoitellut onnekseen nuorena sen verran monipuolisesti, että judomenestys lähti itse asiassa uuteen nousuun muutettuaan ottelutyyliä.

Loppu on slovenialaisen judokan menestyskertomus; Euroopan mestaruus miesten 73-kiloisissa vuonna 2013 kaikkiaan peräti kuuden EM-mitalin kruununa ja mukaan mahtuu 14 IJF:n World Tourin mitalia. Oikeastaan vain yksi asia tai kilpailu jäi urheilu-uralla kaivertamaan.

– Epäonnistuin Rion olympialaisissa 2016. Henkilökohtaiset menestyspaineet olivat silloin valtavat niskassasi ja halusin sitä mitalia niin kovasti. Harjoittelu meni minulla ihan överiksi.

– Harjoittelin viimeisten kymmenen päivän aikana vielä kolme kertaa päivässä. Sitten kilpailupäivänä en ollutkaan fyysisesti niin raikas kuin olisi pitänyt olla. Toisekseen onnikaan ei ollut silloin matkassa, sillä hävisin ottelun yhdellä varoituksella. Kukaan ei tiennyt, mistä se varoitus edes annettiin minulle, Draksic muisteli vielä tuskanhetkiään olympialaisissa.

Poliisin kirjoilla menestysvuosina

Urheilu-uran aikana Draksic oli vuodesta 2010 lähtien kirjoilla ja "töissä" poliisivoimissa. Tällaisilla nimityksillä moni Keski-Euroopan maa turvaa huippujudokoille mahdollisuuden ammattiurheiluun ilman taloudellista painetta.

– Sloveniassa ainakin homma toimii niin, että kun judoka saavuttaa IJF-tourilla joko Grand Prix– tai Grand Slam–mitalin, niin siinä vaiheessa saa toimen joko poliisissa, armeijassa tai rajavartiolaitoksessa. Mutta kun kilpaura päättyy, niin täytyy lähteä työnhakuun. Ei mikään helppo homma aloittaa ihan uusi ura jossain muualla, myöntää Draksic.

Rok Draksic
Rok Draksic Judoliitto

Siirtyminen urheilijasta valmentajaksi kävi luontevasti vuonna 2017. Ainoastaan kasvattiseuran vaihtuminen toiseksi sattui sydämeen. Draksic oli jo kilpailijana poikkeuksellisen analyyttinen ja kirjasi vihkoonsa oleelliset tiedot eri valmentajien parhaista metodeista ja vastustajien tempuista.

Slovenian olympiakomitea otti sosiaalisen ja pidetyn urheilijan siipiensä suojaan ja tarjosi heti saman tien valmennuspestiä. Lisäksi Rok on maan urheilukomitean jäsen ja viimeistelee Bachelor -tason valmentajatutkintoa Mariborin yliopistossa.

Täydellinen ajoitus

Judoliitto tiedotti viime joulukuussa pestaavansa Suomen judolle menestystä päävalmentajana 1980– ja 1990–luvulla hankkineen Seppo Myllylän uudeksi piiskuriksi. Huhtikuun jatkokeskusteluissa osapuolilta ei kuitenkaan löytynyt yhteisymmärrystä toiminnan ja uudelleenjärjestelyjen yksityiskohdista, joten päävalmentajan toimi vapautui yllättäen.

– Vierailin valmentajaseminaarissa vuonna 2018 Varalassa, Tampereella. Siellä loimme tavallaan alkusysäyksen yhteiselle polulle. Vaikka otimme vasta viime kuussa puheeksi päävalmentajan pestin, niin ajoitus oli kummallekin osapuolelle täydellinen.

Draksic kertoo, ettei ollut oikein edes ennen ymmärtänyt, kuinka paljon hänellä on judotuttuja. Hän yllättyi siitä onnittelijoiden tulvasta, jonka sai ympäri maailman, kun Suomi julkisti uuden päävalmentajansa.

– Minulle päävalmentajan tehtävä Suomessa on iso haaste ja samalla mahdollisuus. Haluan näyttää, että pystymme yhdessä tekemään jopa pienemmän maan unelmista totta. Olen koko urani ajan tykännyt kunnon haasteista. Paljon helpompi olisi mennä valmentamaan "valmista" judomaata ja sen urheilijoita kuin aloittaa pienen judomaan luotsina, myöntää Draksic.

Valmentajana jo Euroopan mestaruus

Draksic on valmentanut viime vuodet maansa parhaimmistoa ja lisäksi myös nuoria ennen Suomen pestiään. Adrian Combocin hän johti 66 kilon sarjassa valmentajana Euroopan mestariksi vuonna 2018.

Rok Draksic (valkoinen judogi)
Rok Draksic (valkoinen judogi) tuo voittamisen kulttuuria Suomelle. Getty Images

Draksic paljastaa, että Comboc reissasi Slovenian toiselta laidalta hänen luokseen saadakseen varteenotettavan treenikaverin. Yhteistyö tapahtui käytännössä tatamilla ja kaksikko poimi hedelmät, kun Comboc nousi korkeimmalle korokkeelle. Se oli ensimmäinen – eikä varmasti viimeinen – sulka Draksicin valmennushattuun.

– Judovalmentamisessa on käsittämättömän paljon eri tekijöitä, mitä pitää samanaikaisesti huomioida. Varsinkin pienemmissä judomaissa, kuten Sloveniassa, Kosovossa tai Suomessa, valmentajan pitää tietää paljon niin henkisen puolen asioista kuin fyysisestä vaatimustasosta.

– Itse judon lisäksi valmentajan tulee ymmärtää urheilijan kokonaisuus ja siihen kuuluu niin paljon pienempiä, tärkeitä juttuja, mitkä muodostavat kokonaisuuden. Judoka on kamppailija, ja se pitää aina muistaa viime kädessä.

Lahjakkuutta on - "En olisi muuten tullut valmentajaksi"

Draksic ei hyppää suinkaan tuntemattoman junan kyytiin saapuessaan syksyllä uudelle pääkallopaikalleen Helsinkiin. Hän listaa puhelimessa heittämällä kymmenkunta suomalaista kärkijudokaa nimeltä, mutta nauraa hekottaa sen päälle, ettei muista vielä kaikkien Suomen judojohtajien nimiä.

– Katson videoilta kaiken mahdollisen judosta ja olen nähnyt luonnollisesti suomalaistenkin ottelemista. En hyppää tuntemattomaan, tiedän jo nyt, mitä minua odottaa. Työmaata riittää, se on selvä. Onhan tämä koko judourani haastavin homma, toinen oli kotiseurasta lähteminen aikoinaan.

Ihan helpolla Draksic ei pääse, sillä hän joutuu Suomessa koulimaan myös yli 20–vuotiaita judolupauksia. Helpompaa olisi vaikuttaa vaikkapa 15–vuotiaiden suuntaviivoihin.

Rok muistuttaa, että judossa pärjää vallan hyvin vielä vaikka 27–vuotiaana. Aikaa on kaikilla. Edelletyksenä on kuitenkin, että aikuisikään ehtineet suomalaiset ovat valmiita muuntautumaan ja muuttamaan perustekemisen sille vaatimustasolle, jolla mennään ihan kansainväliselle tasolle asti.

– Uskon pystyväni muuttamaan suomalaista judosysteemiä entistä paremmaksi. Jotta Suomeen saadaan menestystä, tulee ensiksi löytää henkinen lujuus ja heti perään nostaa fyysistä osaamista. Mentaalipuoli paranee, kun uudistamme hieman harjoitustapoja.

Rok Draksic
Rok DraksicGetty Images

– Luotan, että tulevalla judopolulla otamme joukkueena sen askeleen tai kaksi eteenpäin jopa varsin nopeasti. Suomen kärkiottelijoilla riittää lahjakkuutta. En minä olisi muuten tulossa valmentajaksi, muistuttaa Rok.

Tatamilla eri ihminen

Vaikka slovenialainen on miellyttävä, hymyilevä ja sosiaalinen persoona tatamin ulkopuolella, niin yksi asia muuttuu isosti harjoituksissa, kun Mäkelänrinteen tatamitilat saadaan ranttukuntoon syksyllä.

Rok Draksic vie suomalaishuiput ulos mukavuusalueelta ja näyttää, miten harjoitella kohti menestystä. Pöytä on korea muutaman kuukauden päästä. Loppu on enää kiinni siitä, ostaako Suomen kärkikymmenikkö ja heidän henkilökohtaiset valmentajansa slovenialaisen tarjoamat arkitekemisen opit.

Draksic itse harjoitteli tavallisesti 12 kertaa viikossa, kahdesti päivässä ja yhdellä lepopäivällä. Hän heräsi aina jo klo 5.00, jotta oli valmis treenaamaan kello 6. Jälkimmäinen harjoitus oli illalla klo 19. Siinä välissä hän ehti auttaa isäänsä farmilla ja veti omalla, pienellä dojolla omaa pikkukivaa treeniä, jota ei laskettu harjoitteluksi.

– Valmentajana en päästä ketään helpolla. Koiraihmiset kuvaisivat tatamilla ehkä minua "pitbulliksi". Tulen Suomeen osaltaan sen vuoksi, että haluan tehdä judosta isomman lajin, mitä se on nyt Suomessa. Tiedän, että ilman menestystä se ei ole mitenkään mahdollista.

Pitkän 2+2–vuotisen kontrahdin solminut slovenialainen on innoissaan kuin pikkupoika judon lilliputtimaan ohjaamisesta. Jos ja toivottavasti kun judovalmentajan uralleen vauhtia Suomesta hakeva Draksic menestyy, niin hänen palkkatoiveensa tuplaantuu helposti. Tätä ei kannata vielä murehtia. Judoliitto saattoi iskeä kultasuoneen, kun ajoitus oli kohdillaan.

– Tavoitteeseen voi mennä jonkin verran aikaa, mutta hyvää kannattaa odottaa. Minä unelmoin tässä vaiheessa, että saan valmentaa seuraavaksi judokan olympiakorokkeelle, mihin en itse koskaan yltänyt. Sitä ennen pitää hankkia kuitenkin IJF-tourilta mitaleita, linjaa slovenian lisäksi englantia, saksaa ja venäjää puhuva Rok Draksic.

Lue myös:

EM-kultaa voittanut slovenialainen judoliiton päävalmentajaksi

Kommentti: Olympialajin suomalainen 44 vuoden edustusputki katkeamassa ­– tuleva tähtisikermä voi silti muuttaa pahaenteisen kierteen

Aikuisten tasolla hämmästyttänyt judotalentti leireilee enemmän kuin Suomen maajoukkue – 17-vuotias lupaus opetteli uuden kielen menestyäkseen olympialajissa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat