Voiko seksuaalisen häirinnän kitkeä, jos sitä ei mainita erikseen kurinpidon säännöissä? Yle Urheilu selvitti, mitä 20 lajiliitossa ajatellaan eettisen kurinpidon keskittämisestä – näin meille vastattiin

Kukaan Yle Urheilun haastattelupyyntöön vastanneista lajiliitoista ei vastustanut eettisen kurinpidon keskittämistä. Sen sijaan moni pohtii, kuinka rajanveto tehdään ja mihin rooliin asettuu oma, jo toimiva kurinpitokoneisto.

kurinpito
Yleisurheilu, kuvituskuva
Olympiakomitea ja Suek selvittävät, mitä mieltä lajiliitot ovat eettisen kurinpidon keskittämisestä.Tomi Hänninen

Suurin osa lajiliitoista kannattaa yhteen paikkaan keskitettyä urheilun eettisten rikkomusten tutkintaa ja kurinpitoa. Lajiliitot kokevat, että Suomen olympiakomitean ja Suomen urheilun eettisen keskuksen Suekin ajamalle mallille on tarvetta, sillä nykyisellään lajiliittojen eettisissä säännöstöissä ja kurinpitomenetelmissä on runsaasti kirjavuutta.

Yle Urheilu kysyi 20 suurelta ja keskisuurelta lajiliitolta, mitä keskitetystä kurinpidosta ajatellaan ja miten eettinen kurinpito on tällä hetkellä liitossa järjestetty. 17 kommentoi meille kantansa keskitettyyn kurinpitoon ja 19 kertoi oman liittonsa järjestelmästä. Jääkiekkoliitto ei halunnut kommentoida kumpaakaan asiaa.

Keskitetty kurinpito tarkoittaa, että kaikilla olympiakomitean alaisilla lajiliitoilla ja niiden alaisilla seuroilla olisi yhteiset kurinpitosäännökset. Tarve yhteiseen, keskitettyyn kurinpitoon nousi esiin viimeistään alkuvuoden aikana, kun muodostelmaluisteluvalmentaja Mirjami Penttisen epäasiallinen käyttäytyminen valmennettaviaan kohtaan tuli julkisuuteen. Vastaavia tapauksia on viime vuoden aikana noussut urheilussa esiin useita.

Suomessa lajiliittojen dopingrikkomusten kurinpito on jo päätetty keskittää vuoden 2021 alusta lähtien. Nyt on herännyt keskustelua, voisiko samanlainen järjestely toimia eettisten rikkomusten kohdalla.

Näin liitoista vastattiin.

"Kannatettava asia"

Soitimme 20 suureen ja keskisuureen lajiliittoon ja kysyimme, pitäisikö lajiliitoilla olla yhteinen keskitetty kurinpito eettisten rikkomusten käsittelyyn sekä miten kurinpito on tällä hetkellä liitossa hoidettu.

Kukaan 17 vastanneesta lajiliitosta ei ollut keskitettyä kurinpitoa vastaan. Keskisuurissa lajiliitoissa suhtautuminen keskitettyyn kurinpitoon oli keskimäärin myönteisempää, kun taas isoimmat liitot suhtautuivat asiaan useammin varautuneemmin.

Esimerkiksi noin 34 000 jäsenen ampumaurheiluliitossa asiasta on jo keskusteltu hallituksen kokouksessa ja toiminnanjohtaja Anne Lanteen mukaan koko hallitus on keskitetyn kurinpidon kannalla.

– Kyllä ampumaurheiluliitto näkee sen ihan kannatettavana asiana. Se parantaa sekä urheilijoiden että muiden toimijoiden oikeusturvaa, kun saadaan ikään kuin saman prosessin läpi vietyä asiat ja ratkaisut ovat keskenään verrannollisia, Lantee kertoi.

140 000 jäsenen palloliitossa pääsihteeri Marco Casagrande suhtautuu asiaan varovaisemmin. Palloliitossa olemassa oleva kurinpitojärjestelmä on Casagranden mukaan moninainen. Johtaminen tapahtuu nykyisin keskitetysti, mutta alueellisiakin kurinpitoelimiä on hänen mukaansa edelleen.

– Pienimmillä liitoilla on varmaan isompi tarve sellaiselle, isommilla liitoilla on omat isot järjestelmänsä ja ne ovat aika massiivisia. Ja se vaatii tietysti aika paljon spesifiäkin tietoa, Casagrande perustelee.

Jalkapallo, kuvituskuva
Palloliitossa valtakunnallisesti kurinpidossa on noin 70–80 tapausta.Tomi Hänninen

Casagranden mukaan Palloliiton kurinpidossa ratkotaan valtakunnallisesti vuosittain noin 70–80 tapausta. Juuri eettisissä asioissa pääsihteeri kuitenkin näkee, että yhteisen kurinpidon perusteita kannattaa ainakin selvittää. Hän kertoo, että Palloliitto on ensimmäisten joukossa hyödyntänyt Suekin riippumatonta tutkintaa kurinpitotapausten selvittämisessä ja pitää riippumatonta tutkintaa keskitetyn kurinpidon parhaana puolena.

– Eettisiin asioihin liittyvissä tapauksissa, jotka ovat samanlaisia eivätkä liity lajiin, on varmasti hyvä selvittää, että saataisiinko niistä laadullisia hyötyjä ja myös kustannushyötyjä. Pitää kuitenkin aina muistaa kokonaisuus, että toisaalta hallinnon pitää olla hyvä, mutta hallinto ei saa myöskään olla liian raskas tai sen ylläpitäminen maksaa liikaa.

Yhteisestä kurinpidosta jo hyviä kokemuksia

Kamppailulajeissa on ollut yhteinen kurinpito jo muutaman vuoden ajan. Yhteiseen kurinpitoelimeen ja -säännöstöön kuuluvat judo, karate, taekwondo, nyrkkeily, aikido, miekkailu ja nykyaikainen viisiottelu.

– Jos lajissamme tapahtuu jotain, niin sitä käsittelevät ulkopuoliset tahot. Yleensä nämä lajipiirit ovat vähän pieniä, niin ei ole jääviyskysymyksiä ja tällaisia, karateliiton toiminnanjohtaja Anssi Kaltevo kehuu kamppailulajien kurinpitoa.

Juuri puolueettomuus ja toisaalta järkevä resurssien käyttö ovat vaikuttaneet kamppailulajien yhteisen järjestelmän käyttöön. Jaetusta kurinpitojärjestelmästä on ollut hyviä kokemuksia.

Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja Marko Laine kertoo, että kamppailulajien yhteisessä kurinpitovaliokunnassa on jokaisesta mukana olevasta lajiliitosta kaksi edustajaa, joista toisella on oltava lainopillinen koulutus.

– Kurinpidollisissa asioissa täytyy olla lakiasiat kunnossa ja jos yksittäinen pieni lajiliitto perustaa kurinpitovaliokunnan, niin helposti ne päätökset eivät ole pitäviä, jos lähdetään valittamaan eteenpäin. Joitain tapauksia kurinpitoomme on viety ja päätökset ovat olleet pitäviä ja ainakin minun maalaisjärkeen sopivia, Laine sanoo.

Myös hän kehuu kamppailulajien yhteistä kurinpitoa ja kokee, että kaikkien lajiliittojen yhteinen kurinpito on askel oikeaan suuntaan.

– En ehkä hirveästi lähtisi edes niitä huonoja puolia etsimään, sillä niin vahvasti näen sen hyödyt ja edut. Ehkä jonkinnäköinen riski voi olla siinä, miten erilaisten lajien ja lajikulttuurien välillä saadaan rajanveto, että mikä jää kilpailusääntöjen perusteella tehtäviksi kurinpitopäätöksiksi ja mikä muiksi asioiksi, hän summaa.

Marko Laine nyrkkeilyliitto toiminnanjohtaja
Keskitettäminen on toiminnanjohtaja Marko Laineen mielestä hyvä idea.Ghadi Boustani / Yle

Näitä asioita liitot kehuivat

Lähtökohtaisesti mikään lajiliitto ei ollut Yle Urheilun kyselyssä keskitettyä kurinpitoa vastaan. Osa empi vielä eikä halunnut suoraan sanoa kantaansa, koska hallituksessa ei välttämättä ollut keskusteltu asiasta tai asiaan odotettiin tarkempia linjauksia. Tällä hetkellä Olympiakomitea ja Suek vasta selvittävät lajiliitoilta niiden ajatuksia keskitetystä kurinpidosta eikä varsinaista suunnitelmaa tai aikataulua sen toteuttamiseksi vielä ole.

Yle Urheilun kyselykierroksella liittojen edustajat painottivat useammin keskitetyn kurinpidon myönteisiä kuin kielteisiä puolia. Erityisesti korostettiin riippumatonta ja puolueetonta tutkintaa ja päätöksentekoa sekä sen yhtenäisyyttä ja tasapuolisuutta eri lajien välillä. Toisin sanoen samasta rikkeestä rangaistaisiin eri lajien välillä samalla tavalla.

– Ilman muuta sillä olisi lisäarvoa, että olisi yhteneväiset toimintatavat kaikilla urheilussa toimivilla, olivat ne sitten toimihenkilöitä, urheilijoita tai valmentajia. Silloin voitaisiin varmistua, että asioiden tullessa ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti, riippumatta siitä, mistä lajista on kyse, pohtii lentopalloliiton toimitusjohtaja Seppo Siika-aho.

Usein liittojen edustajat mainitsivat myös keskitetyn kurinpidon asiantuntijuuden. Kurinpitoelimessä voisi olla asiansa osaavia lainoppineita, joiden päätökset ovat lain pohjalta perusteltuja ja pitäviä myös mahdollisissa oikeuskäsittelyissä. Samalla kurinpitoelimen osallisten kokemus karttuisi jatkuvasti ja mahdollistaisi entistä asiantuntevamman päätöksenteon.

Yleisurheilu, kuvituskuva
Tasa-arvo, puolueettomuus ja kokemus lisääntyvät keskitetyssä kurinpidossa, arvioivat monet liitot.Janne Isaksson/Yle

Taitoluisteluliiton toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimo vertaa kurinpitoprosessia lääkärillä käymiseen, sillä kumpaakaan ei haluta tehdä usein.

– Mikään liitto ei varmaan toivo, että se olisi jatkuvasti prosessissa, jossa keskustellaan, onko joku asianosainen käyttäytynyt oikein vai väärin. Se on vähän kuin lääkärissä käydessä, että toivotaan, että ei enää ikinä tavata.

Hän muistuttaa, että varsinkin pienemmissä liitoissa, joilla on oma kurinpito, ei kurinpitotapauksia välttämättä ole paljon. Wuorenheimo pitääkin keskitetyn kurinpidon hyvänä puolena sitä, että kokemusta tapauksista on enemmän.

Myös golfliiton toiminnanjohtaja Juha Korhonen korosti kokemuksen ja tehokkuuden tärkeyttä.

– Ymmärrys ja osaaminen ei varmaan ole niin korkealla tasolla kuin olisi tällaisella keskitetyllä toimielimellä, johon voidaan satsata ammattitaitoa ja jonne kertyy kokemusta, Korhonen sanoo.

Lisäksi etuina korostettiin kustannustehokkuutta ja imagoetuja.

Näistä oltiin huolissaan

Yhtä lailla liittojen huolenaiheet olivat hyvin yksimielisiä, jos niitä oli. Lähes jokainen liitto, joka ongelmakohtia nosti esiin, mainitsi rajanvedon hankaluuden. Tällä tarkoitettiin sitä, miten päätetään, milloin voimassa ovat kilpailusäännöt ja milloin kurinpitosäännöt ja toisaalta, miten turvataan tilanne, jossa keskitetyn kurinpidon säännöt eivät ole ristiriidassa kansainvälisen lajiliiton säännöksien kanssa.

– Pitäisi olla selvää, missä menee lajiliittojen kilpailusäännön raja näihin eettisiin tai muihin asioihin. Sellaisia kilpailusääntöjen jatkeita ei ehkä sinne (yhteiseen kurinpitoon) pitäisi viedä. Jos tulee vaikka joku keissi, joka kilpailusäännöin katsotaan epäurheilijamaiseksi käyttäytymiseksi, niin sitä ei kurinpitojuttuihin turhaan viedä, karateliiton toiminnanjohtaja Anssi Kaltevo toteaa.

Olympiakomitea ja Suek ovat kertoneet selvittävänsä keskitetyn kurinpidon yhteydessä myös mahdollisuutta matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen sovittelumenettelyn käyttöönottoon. Tämä tarkoittaa, ettei kaikkein pienimpiä rikkomuksia tarvitsisi viedä kurinpitoon, mikä näyttäisi vastaavan myös lajiliittojen toivetta.

Liittojen edustajat tunnustivat myös, että lajikulttuureissa on eroa. Osan mielestä erot lajikulttuureissa voivat hankaloittaa yhteisten sääntöjen tekemistä ja osan mielestä lajien erityisyys pitää ottaa huomioon nimenomaan kurinpidossa.

– Olisi hyvä, että meillä on selkeät, täsmälliset, yksinkertaiset linjaukset. Mutta voi olla, että lajikirjo hankaloittaa sitä emmekä pääse ihan siihen syvyyteen tai tarkkuuteen, mikä olisi tarkoituksenmukaista. Mutta sen oikeastaan aika näyttää, hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen pohtii.

– Sen olemme todenneet, että näissä keisseissä tarvitaan lajituntemusta. Ei se voi olla ihan sellainenkaan elin, jossa on vain yleistajuisia ihmisiä, vaan monessa keississä lajikulttuurin tuntemus on isossa osassa, sanoo voimisteluliiton pääsihteeri Maria Laakso.

Marco Casagrande
Palloliiton Marco Casagrande pohtii, kenelle mahdollinen lasku menee.AOP

Muutama mainitsi myös huolen siitä, kuka yhteisen kurinpidon maksaa.

– Jos jonnekin tarvitaan lisäresursseja, niin varmaan sinne Suekin puolelle, että siellä olisi useampi henkilö tekemässä tutkintaa. Toki senkin pitää sitten jonkun maksaa ja kuinka paljon lajit ovat valmiita siitä maksamaan, niin se pitää miettiä, palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande pohtii.

Kurinpito nyt

Lajiliittojen eettisten asioiden keskitetty kurinpito on noussut keskusteluun paitsi viime vuoden aikana esiin tulleiden väärinkäytösten, myös liittojen erilaisten kurinpitojärjestelmien takia. Kirjava nykytila kävikin ilmi, kun kysyimme 20 lajiliitolta, miten eettinen kurinpito on seurassa järjestetty sekä tarkastelimme liittojen verkkosivuilla olevia sääntöjä. 19 lajiliittoa vastasi, mutta Jääkiekkoliitto kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

Jaoimme tarkastelumme perusteella liitot neljään eri ryhmään sen perusteella, miten ne ovat eettisen kurinpidon hoitaneet. 15 lajiliitolla oli kurinpitosäännöt, joista seitsemällä suppeammat kuin kahdeksalla muulla, joissa säännöt olivat selvästi yksityiskohtaisemmat. Viidellä liitolla ei ollut kurinpitosääntöjä, mutta kolmella näistä oli säännöt, joissa oli suppeita viittauksia eettisiin asioihin.

Kaikki viisi liittoa, joilla joko ei ollut lainkaan eettisen kurinpidon sääntöjä tai oli vain viittauksia siihen muissa säännöissä, kertoivat eettisen kurinpidon sääntöjen olevan käsittelyssä.

Kurinpitojaottelu
Renja Nurmi / Yle

Tarkemmat säännöt aina paremmat

Urheiluoikeuden professorin ja Urheilun oikeusturvalautakunnan sekä urheiluoikeuden yhdistyksen jäsenen Antti Aineen mukaan erilaiset eettisen kurinpidon järjestelmät voivat toimia kukin yhtä hyvin. Hän kuitenkin myöntää, että mitä tarkemmin termi on säännöstössä tai sen liitteessä määritelty, sitä varmemmin kurinpitoon joutuneen henkilön saama rangaistus on pitävä, jos hän päättää asiasta valittaa.

– Mitä täsmällisempi tuo säännöstö on, sitä vahvempi on päätösten oikeudellinen perusta, Aine sanoo.

Aine kuitenkin muistuttaa, että vaikkapa epäasiallisen käyttäytymisen muotoja on moninaisia eikä listaus voi kaikissa tilanteissa olla tyhjentävä tai yksiselitteinen. Hänen mukaansa säännöstöissä tarvitaan myös joustavuutta.

– Säännöstö voisi rakentua kahdentyyppisistä elementeistä; siitä, mitä kurinpitosäännöissä sanotaan tekojen luokista, seuraamuksista ja menettelyistä sekä toisaalta asianmukaisen toiminnan sisältöä tarkentavista asiakirjoista ja määräyksistä. Siitä kombinaatiosta syntyy monesti se toimivin malli, Aine summaa.

Esimerkiksi golfliiton omat kurinpitosäännöt ovat eettisten asioiden osalta suppeat, mutta liitto on täsmentänyt sopivan käyttäytymisen rajoja muissa ohjeissaan.

Onko seksuaalinen häirintä epäurheilijamaista?

Kahdeksan liittoa oli määritellyt kurinpitosäännöissään tarkasti myös eettisestä näkökulmasta kiellettyjä asioita, kuten seksuaalisen häirinnän tai epäasiallisen käytöksen. Seitsemän liiton säännöissä eettisyyteen viitattiin vain termein epäurheilijamainen tai lainvastainen käytös sekä rasismi. Liittojen näkemyksen mukaan epäurheilijamaisen ja lainvastaisen käytöksen alle voidaan lukea juuri seksuaalinen häirintä tai epäasiallinen käytös. Aine on osittain samaa mieltä.

– Kyllähän epäurheilijamaisella käyttäytymisellä on tiivis yhteys kilpailutilanteisiin, esimerkiksi kanssakilpailijan toimintaan liittyviin epäasiallisiin reagointeihin tai muulla tavoin hyväksyttävän rajat ylittävään menettelyyn kilpailutilanteessa. Haaste on, miten tuota käsitettä sovelletaan kilpailutilanteiden ulkopuolella.

Juniorijääkiekko, kuvituskuva
Epäurheilijamainen käytös liittyy yleensä kiinteästi kilpailutilanteeseen, mutta sen alle voidaan koota muitakin tekoja.Marko Väänänen/Yle

Tärkeää Aineen mukaan on, että kurinpidon kohteena oleva henkilö tietää, mikä luokitellaan liitossa hyväksyttäväksi käyttäytymiseksi ja mikä ei.

– Aika monien urheilujärjestöjen kurinpitosäännöissä on epäurheilijamaista käyttäytymistä koskeva kohta, jonka perusteella voidaan tarkastella erilaisia menettelyitä. Yksittäisten tapausten arvioinnissa onkin kyse siitä, onko olemassa muuta täsmentävää säännöstöä, jossa toiminnan asianmukaista sisältöä on määritelty tai jossa on tuotu esille asiat, jotka ovat epäasiallisen käyttäytymisen puolelle meneviä, Aine selventää.

Tällaisia käyttäytymisen rajoja tarkentavia säännöstöjä voisivat olla esimerkiksi Reilun Pelin säännöt.

Säännöillä on väliä

Urheiluoikeuden professori Antti Aine kertoo, että kurinpidon valitustilanteessa oikeusturvalautakunta arvioi aina paitsi lajiliiton kurinpitosäännöstöä, myös kurinpitoelimen asiantuntijuutta ja jääviyttä. Kurinpitopäätöksen saaneella on oikeus valittaa päätöksestä oikeusturvalautakuntaan.

– Kurinpito- ja menettelysäännöstöt tulevat monesti arvioitaviksi valitusvaiheessa. Useimmiten niin, että kurinpitopäätöksen kohteena oleva henkilö tai seura vetoaa niihin, Aine sanoo.

Haastatelemissamme lajiliitossa useimmilla oli oma eettisestä kurinpidosta päättävä elin, joka oli riippumaton ja liiton hallituksesta erillinen ja joka teki kurinpitopäätökset itse ja itsenäisesti. Näiden kokoonpanot vaihtelivat noin kolmesta hieman alle kymmeneen henkilöön, ja vähintään yhdellä henkilöllä piti olla lainopillista osaamista. Osassa kurinpito oli kuitenkin jaettu eri toimijoille muun muassa rikkeen vakavuuden perusteella ja joissain tapauksissa viimeistä päätösvaltaa käytti liiton hallitus.

– Mitä tulee kurinpidon lajiliittotasoisiin organisointimalleihin, niin olennaista on, että menettely täyttää oikeudelliset perusvaatimukset ja käsittely on tehty ilman jääviysepäilyjä sekä riittävällä asiantuntemuksella.

rytminen voimistelu kuvitus
Kurinpidon pitää täyttää oikeudelliset vaatimukset.EPA / AOP

Mitä seuraavaksi?

Olympiakomitea ja Suek toimittivat kevään aikana kaikille olympiakomitean alaisille lajiliitoille keskitettyä eettistä kurinpitoa koskevan kyselyn, jonka ensimmäisiä tuloksia olympiakomitean hallitus tarkastelee keskiviikkona 17. kesäkuuta. Olympiakomitean toimitusjohtajan Mikko Salosen mukaan seuraavia askeleita voidaan asian tiimoilta ottaa hallituksen vuosikokouksessa marraskuussa, jos kyselyn tulokset siihen kannustavat.

Salonen ei osaa arvioida, milloin keskitetty eettinen kurinpito voisi astua voimaan, sillä suunnitelmat ovat niin alussa. Olympiakomitean erityisasiantuntija Petri Heikkinen kuitenkin arvioi aiemmin STT:lle, että järjestelmä voisi olla voimassa viimeistään 2022.

– Tämä olisi imagollinen asia liikuntajärjestöille. Kaikki voivat rinta rottingilla ja ylpeinä kertoa, että nämä asiat ovat järjestyksessä ja ne on huomioitu, salibandyliiton va. toiminnanjohtaja Jari Kinnunen summaa keskitetyn eettisen kurinpidon hyviä puolia.

Lue myös:

HSK joutuu sittenkin maksamaan takaisin 60 000 euron tukisumman – seuran hallitus arvioi mahdollisia jatkotoimenpiteitä

Seurapomo taustoittaa: Irtisanottu valmentaja myönsi lähettäneensä seksuaalisena häirintänä koetut viestit alaikäiselle jalkapalloilijalle, eivät jakaneet tietoa taustoista uudelle työnantajalle

Ulla Papp näki videolla valmentamassa "kauhean naisen", joka olikin hän itse – taitoluisteluvalmentajan mukaan urheilun varjolla oikeutetaan hirveitä asioita ja sen täytyy muuttua

"Olisi ehkä helpompi, jos sä tappaisit ittes" – entiset valmennettavat kertovat menestyneen suomalaisvalmentajan nöyryyttävästä ja alistavasta käytöksestä sekä vuosia jatkuneesta henkisestä väkivallasta

Seksuaalisesta häirinnästä epäiltyä tennisvalmentajaa vastaan ei nosteta rikossyytettä – Tennisliiton mukaan valmentaja ei ole tällä hetkellä lajin kanssa tekemisissä

“Monella valmentajalla pitää kääntää ajattelu ihan uusiksi” – urheiluvalmentajia kouluttava Pulmu Puonti kannustaa vallasta ja kontrollista luopumiseen

Voimistelun olympia- ja MM-voittajia ohjannut yhdysvaltalaisvalmentaja sai kahdeksan vuoden toimintakiellon epäsopivasta käytöksestä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat