Tommi Evilän valmentaja-isää kaihertaa asia, joka jäi huippuvuosina tekemättä – nyt yleisurheilijoilla olisi poikkeuksellinen mahdollisuus toimia eri tavalla

Yleisurheilun suurkesän peruuntuminen aiheutti monelle urheilijalle suuren tyhjiön. Miten nyt pitäisi harjoitella ja kuinka motivoitua arvokisattomaan kesään?

yleisurheilu
Tommi Evilä Saksassa vuonna 2014
Pituushyppääjä Tommi Evilä on miettinyt jälkikäteen, olisiko uran aikana pitänyt pitää yksi välivuosi.AOP

Yleisurheilijoilta vedettiin kevään aikana mattoa jalkojen alta, kun koronaviruspandemian vaikutukset alkoivat ottaa hallintaa monen muun asian tavoin kansainvälisestä kilpailukalenterista.

Ensin siirtyivät vuodella yleisurheilun MM-hallikilpailut, sitten lykkääntyivät Tokion olympialaiset. Lopulta myös Pariisin EM-kisat elokuulta peruttiin kokonaan. Yleisurheilun kisakalenteri latistui hetkessä pannukakuksi, kun koronavirus pyyhki kalenterista kaikki arvokilpailut.

Suomen maajoukkueurheilijoille uutiset olivat suuri pettymys ja itkukin pääsi. Eteen tuli suuri tyhjyys. Mitä varten nyt harjoitella, kun suuret tavoitteet on viety tältä kesältä pois? Kannattaisiko rytmittää kesä uusiksi ja palata kisa-areenoille vasta vuonna 2021? Miten ylläpitää motivaatiota kesällä 2020, kun päätavoitteet hävisivät kalenterista yksi toisensa jälkeen?

Tilanne pakotti kahden arvokisojen kesää varten valmistautuneet urheilijat takaisin suunnittelupöydän ääreen. Osa päätti jatkaa samalla tavalla kuin alun perin oli suunniteltu, toiset päättivät palata vielä hetkeksi perusharjoittelun pariin.

Myös kotimaan kilpailukalenteri oli pitkään epävarma. Siihen saatiin selkeyttä toukokuun alkupuolella, kun hallitus antoi uudet linjauksensa urheilutapahtumista. Pitkään velloneen epätietoisuuden päättyminen on urheilijoille tärkeää, erityisesti henkiseltä kannalta. Kotimainen kisakausi alkoi tällä viikolla ja ensimmäinen suurempi kilpailutapahtuma nähdään viikonloppuna Lahdessa.

Isot muutokset ja epävarma tilanne ovat vaikeuttaneet urheilijoiden kunnon ajoittamista ja harjoittelemisen suunnittelua. Vaikka arvokisojen paineet on karistettu urheilijoiden harteilta, aiheuttaa kisakuntoon pääseminen silti painetta.

Kuntoon täytyisi päästä ja huipputuloksia pitäisi päästä ulosmittaamaan, toteaa Yle Urheilun asiantuntija Jarkko Finni.

– Mitä kauemmin ollaan irti maksimeista, sitä kauemmas tiputaan huippukunnosta, hän toteaa.

Urheilijan kannattaa siis mitata huippukuntonsa myös tänä kesänä. Tavallisesta poikkeava kesä tarjoaa yleisurheilijoille kuitenkin myös mahdollisuuden tehdä asioita eri tavalla.

Topi Raitanen
Topi Raitanen on kilpaillut radoilla yleensä 1 500 metrillä ja 3 000 metrin esteissä. Yle Urheilun asiantuntija Jarkko Finni toivoisi näkevänsä hänet 5 000 metrin starttiviivalla poikkeuskesänä.AOP

Urheilijat voisivat kilpailla muissakin kuin päälajeissaan

Finni uskoo, että poikkeuksellisen tilanteen voi käyttää hyväksi ja tuulettaa tavallista kisakesän kaavaa. Hän toivoo yleisurheilijoilta raikkaita ja rohkeita kokeiluita kesän kilpailuissa. Kun painetta arvokisarajan tekemisestä tai niissä menestymisestä ei ole, urheilijat voisivat Finnin mukaan esimerkiksi kilpailla muissakin kuin päälajissaan.

– Kolmiloikkaajat voisivat hypätä pituutta, 200 metrin juoksijat juosta 400 metriä, aitajuoksijat sileää ja vaikkapa Topi Raitanen voisi kilpailla esimerkiksi 5 000 tai 10 000 metrillä. Toivoisin uusia, raikkaita kokeiluita tälle kaudelle, kun ei tarvitse kytätä suorituskykyä ja viritellä kuntoa arvokisoihin.

Mielenkiintoisia kokeiluja on luvassa jo tällä viikolla, kun Lahdessa miehet kisaavat 200 metrin aitajuoksussa, jota harvoin on kisakalenterissa nähty. Kilpailuun ovat ilmoittautuneet muun muassa 400 metrin aituri Oskari Mörö ja pika-aituri Elmo Lakka.

Uusien kokeiluiden lisäksi Finni toivoisi uutena tapana lähestyä kilpailuita valmistautua tulevaan arvokisakauteen.

– Voidaan harjoitella esimerkiksi tulevia arvokisoja varten selviämistä karsinnasta tai alkueristä ja lyhyitä välejä kilpailuiden välillä, Finni pohtii.

Yleisurheilijoiden harjoitussuunnitelma tehdään usein vuosisuunnitelmana, joka jaetaan osiin. Finnin mukaan malleja on kolmenlaisia: kahden kilpailukauden malli, yhden kilpailukauden malli ja harvinaisempi, mutta esimerkiksi joidenkin kestävyysjuoksijoiden suosima pitkän kilpailukauden malli, jossa kisakausi voi kestää huhtikuusta lokakuuhun ja välissä harjoitellaan.

Kilpailukausia kohden harjoittelu pilkotaan jaksoihin, jotka kestävät yleensä vähintään neljä viikkoa ja pisimmillään 12 viikkoa. Jaksoilla keskitytään tiettyihin ominaisuuksiin ja yleensä, mitä kauempana kisakaudesta ollaan, sitä enemmän tehdään taustaominaisuuksia vahvistavia harjoituksia.

Suunnittelu lähtee yleensä päätavoitteen merkkaamisesta kalenteriin. Sitten vuosisuunnitelmaan jaetaan peruskuntokausi, kilpailuun valmistava kausi ja kilpailukausi, riippuen siitä, pidetäänkö vuodessa yksi vai kaksi kilpailukautta.

Kaikilla harjoitusjaksoilla on tärkeä merkitys urheilijan kehityksessä ja kunnon ylläpitämisessä, ja näistä kausista pitäisi pystyä Finnin mukaan pitämään kiinni myös poikkeusvuonna.

– Ylivenytetty peruskuntokausi ei tarkoita sitä, että suorituskyky pääsisi paremmalle tasolle. On todella kehittävää mennä kilpailuihin ja tehdä kilpailuun valmistava kausi, Finni kertoo.

Tommi Evilä
Tommi Evilä juhli pituushypyn MM-pronssia Helsingissä vuonna 2005.Getty Images

"Huippu-urheilu ei pelkästään kroppaa rassaa"

Tommi Evilän pituushypyn SE-tulokseen ja MM-pronssiin valmentanut Juhani Evilä näkee, että erityisesti kokeneiden urheilijoiden kohdalla arvokisattoman kauden voisi viedä läpi kevyemmin. Hän ehdottaa heille jopa niin sanottua välivuotta.

– Jos puhutaan meidän kokeneista, yli 30-vuotiaista huipuistamme, joilla on vähänkin terveydellisiä ongelmia, niin nyt on loistava tilanne pistää fyysinen kunto kohdilleen ja hoitaa kaikki pienetkin krempat pois, Evilä toteaa.

Evilä on sitä mieltä, ettei terävintä kisakuntoa tarvitse välttämättä tänä kesänä kaivaa esiin. Arvokisapaineiden poistumisen lisäksi Kansainvälinen yleisurheiluliitto WA on linjannut, ettei tämän kesän tuloksia lasketa ensi kesän olympialaisten tulosnäytöiksi.

Vaikka kilpailukuntoa lähtisi tänä kesänä mittaamaan, ei Evilä suosittele riskinottoa.

– Kilpailla kannattaa maltillisesti ja jaksottaa sitä kunnolla. Ettei rynni pienin välein huonolla palautuksella kisoja läpi. Se ei palvele mitään, hän sanoo.

Evilä muistuttaa erityisesti kansainvälisellä huipulla olevien urheilijoiden henkisestä kuormasta. Huippu-urheilijan arki antaa vähän tilaa muille asioille, ja Evilä on valmennuskokemuksensakin kautta pohtinut henkisen paineen purkamisen tärkeyttä.

– Huippu-urheilu ei pelkästään kroppaa rassaa, vaan se on kova henkinen puristus. Tekee hyvää tuulettaa korvien väliä ja nauttia muistakin asioista kuin pelkästään kovasta tekemisestä, Evilä pohtii.

Tällaista mahdollisuutta kansainvälisen tason huippu-urheilijalle harvoin tulee, sillä korkealla tasolla urheilu on myös ammatti. Toimeentulo vaatii suorituksia ja tuloksia.

– Olemme Tommin kanssa jälkeenpäin puhuneet, että olisi jossain kohtaa uraa ollut järkevää pitää ihan todellinen välivuosi. Olisi saanut ihan todella hengähtää, palautua henkisesti ja ihan tosiaan laittaa fysiikka ja pienet krempat sekä muut asiat kuntoon, Evilä sanoo.

– Mutta se on ammatti, ja se siinä esti sen selvän välivuoden pitämisen. Se on kovaa prässiä, kun ollaan kansainvälisellä huipulla tai pyritään sinne. Ihminen on silloin kovilla.

Maria Huntington Matti Liimatainen
Maria Huntington kertoo saaneensa paljon tukea valmentajaltaan Matti Liimataiselta poikkeusaikoina.Pekka Sipola/AOP

Maria Huntington tekee uusia kokeiluita poikkeuskesänä

Välivuosi voi olla vaihtoehto kokeneemmille urheilijoille, mutta mitä nuoren urheilijan, joka on vasta nousemassa huipulle, kannattaa tehdä?

23-vuotiaan seitsenottelija Maria Huntingtonin harjoitteluun tehtiin pieniä muutoksia, kun pandemia mylläsi kansainvälisen kisakalenterin tyhjäksi. Alun perin ensimmäinen kuntohuippu oli ajoitettu toukokuun loppuun, kun maailman parhaiden moniottelijoiden oli määrä kokoontua kilpailemaan perintekkäiseen Götzisin ottelukilpailuun.

– Nyt olisi jo hirmuinen tsemppi päällä Götzisin kisaan ja siellä suoran olympiarajan tekemiseen. Olisimme jo puhtaasti kilpailuun valmistavalla harjoituskaudella, kertoo Huntingtonin valmentaja Matti Liimatainen toukokuun alkupuolella.

Götzisin kisoja ei kuitenkaan monen muun kilpailun tavoin ole, ja nyt kuntohuippu on ajoitettu niin, että Huntington on parhaassa kunnossa elokuussa Kalevan kisoissa. Tilanne vaikutti Liimataisen mukaan Huntingtonin harjoitteluun hyvin vähän.

– Teimme peruskuntokautta hieman pidemmälle kuin yleensä. Nyt menemme harjoittelussa siinä vaiheessa kuin normaalisti olisimme maalis-huhtikuun vaihteessa, Liimatainen sanoo.

Vaikka Suomessa päästäänkin kisaamaan kesällä ainakin kotimaisten urheilijoiden kesken, uskoo Liimatainen, että arvokisattomuus vaikuttaa tuloksiin.

– Kisakuntoa ei varmaan pysty ulosmittaamaan kunnolla tänä kesänä, mutta se ei ole niin väliksikään nuorella urheilijalla. Jonkinlainen tsekkaus tietenkin pitää saada aikaiseksi, mutta nyt ei ole tarve olla elämänsä kunnossa. Se on sitten tulevina vuosina, Liimatainen toteaa.

Maria Huntington
Seitsenottelija Maria Huntingtonin kauden päätavoite siintää tänä kesänä Kalevan kisoissa.AOP

Huntingtonin harjoituksissa käytetään paljon erilaisia mittareita ja testejä kilpailuiden ulkopuolellakin. Niiden ansiosta Liimataisen mukaan urheilijan kunto on hyvin tiedossa, vaikka kisoja ei olisikaan.

Kisattomuus olisi Liimataisen mielestä kuitenkin erityisesti henkisesti urheilijalle hyvin rankkaa. Niin sanottua ”välivuotta” hän ei siis näe mahdollisuutena erityisesti henkiseltä kannalta, mutta ei myöskään fyysisesti.

– Harjoittelusta ei voi pitää välivuotta ja jonkinlainen kisoihin valmistava kausi kannattaa tehdä, vaikkei kisoja olisi. Se on pitkä aika, jos jätetään vuosi väliin ja tehdään päivästä toiseen duunia, eikä tiedetä, mikä on tuloskunto, Liimatainen pohtii.

Liimatainen ja Huntington aikovat käyttää arvokisattoman kesän hyväkseen ja tehdä harjoituksellisia kokeiluita.

Huntingtonin kilpailuun valmistavissa juoksuharjoituksissa tehdään tälle kesälle hieman muutoksia, joita ei arvokisavuonna uskallettaisi kokeilla. Tarkoitus on arvioida erityisesti, miten muutos vaikuttaa Huntingtonin 800 metrille.

– Juoksun osalta kokeillaan nopeuskestävyydessä maitohapollistakin harjoittelua, mitä Marialla ei normaalisti ole. Kilpailuihin valmistavatkin treenit ovat olleet hirmuisen pieniä määriä hapotettu. Nyt voi ehkä johonki kokeilla ottelun 800 metriä valmistavassa treenissä, että mikä vaikutus sillä on nopeudelle, Liimatainen kertoo.

Lassi Etelätalo
Lassi Etelätalo sijoittui viime syksynä Dohan MM-kilpailuissa neljänneksi.imago sport / AOP

Motivoituminen ja terveenä pysyminen tärkeintä

Keihäsvalmentajat Leo Pusa ja Petteri Piironen ovat myös sitä mieltä, että räjähtävän kunnon mittaaminen kesän aikana on urheilijalle tärkeää.

Muun muassa Toni Kuuselaa valmentava Piironen ei ole tehnyt muutoksia valmennettaviensa harjoitteluun kesän kisakalenterin muutosten jälkeen, vaan sitä on jatkettu syksyllä tehdyn suunnitelman mukaan. Piironen näkee harjoittelun kokonaisvaltaisena jatkumona, ja päätyi siksi ratkaisuun olla muuttamatta harjoittelua.

– Suorituskyvyn nostaminen kilpailutasolle vaatii aikaa. Ei voi yhtäkkiä peruskuntoharjoittelusta hypätä kisakauden harjoitteluun, vaan sitä kohti pitää mennä nousujohteisesti, Piironen toteaa.

Piironen näkee tämän erityisen tärkeänä, sillä keihäänheitossa räjähtävänä lajina loukkaantumisriski nousee, ellei intensiteettiä ja liikenopeutta kasvateta pikkuhiljaa kohti kisakuntoa.

Muun muassa viime syksynä Dohan MM-kisoissa neljänneksi heittäneen Lassi Etelätalon sekä Heidi Nokelaisen valmentaja Leo Pusa puolestaan rauhoitti urheilijoidensa harjoittelua kaikista epävarmimpina aikoina.

Pusan urheilijat ehtivät käydä Etelä-Afrikassa leirillä ennen kuin koronaviruspandemia levisi maailmalla. He saivat sieltä Pusan mukaan hyvän harjoitusjakson, jossa urheilijat pääsivät testaamaan irtiottoaan ja räjähtävyyttään.

Hyvin urheilijansa tunteva valmentaja luottaa siihen, että kokeneilla heittäjillä isku löytyy, vaikka harjoittelua hieman kevennetäänkin.

– On tärkeää antaa keholle ja miehelle rauhaa. Jos pitää iskua päällä koko ajan, niin se syö. Luotan, että urheilijoiltani isku löytyy, Pusa toteaa.

Pusan mukaan hänen urheilijoidensa päätavoite on tänä kesänä Kalevan kisoissa ja Lassi Etelätalon tavoite on myös parantaa kuuden vuoden takaista ennätystä 84,98.

Huntingtonin valmentaja Liimataisen mukaan kaikista tärkeintä arvokisattomalla kaudella on urheilijalle motivaation ylläpitäminen ja terveenä pysyminen. Ne ovat toki tärkeitä arvokisakesinäkin, mutta motivaatiota on silloin helpompi pitää yllä, kun tavoite on selkeä.

– Tällä hetkellä tärkeää on se, että miten paineettomuudesta huolimatta saadaan motivaatio säilymään niin korkealla, että kropasta saadaan kaikki irti, mitä tarvitaan, Liimatainen sanoo.

Liimatainen on pitänyt urheilijoilleen yllä kovaa tsemppiä. Vaikka arvokisattomuus vaikeuttaa motivoitumista, on sitäkin helpottamaan löydetty keinot.

– Kalevan kisoihin mennään sellaisella ajatuksella, että ne ovat arvokisat, Liimatainen toteaa.

Lue myös:

Yle televisioi Lahden yleisurheilukisat kesäkuun alussa – Annimari Korte aloittaa kautensa

Pukuhuoneiden käyttö kielletty, käsiä pestävä jopa kesken kilpailun, yleisurheilussa tiukka linjaus riskiryhmille – tässä ovat jalkapallon ja yleisurheilun koronaohjeet

Olkapääleikkauksessa talvella käynyt keihäänheittäjä Oliver Helander saattaa jättää koko kauden välistä: "Jos olkapää ei tunnu hyvälle, en luultavasti kilpaile"

Antti Ruuskanen kertoi Urheiluluurissa, miksi ei avaa kauttaan vielä Jyväskylässä – avauskisaan löytyy sopiva tavoite: "Ei ainakaan lähdetä liikaa keulimaan"

Suomalaistähti järjesti itselleen vähän erikoisemman kilpailun, kirittäjänä pahin mahdollinen vastustaja – näin Topi Raitasen "kauden avauskisassa" kävi

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat