Suora

  • Ei nainen eikä mies - voimanostaja Emmeth Törrönen piti hylkäämisen pelossa sukupuoli-identiteettinsä salassa vuosia
  • Urheiluruutu

Pekka Honkanen pelasti Matti Nykäsen arvokisamitalit Urheilumuseon vitriiniin ja on nyt valmis eläkkeelle: ”Toivon, että Urheilumuseo olisi koko kansan kokoontumispaikka”

30 vuotta Urheilumuseota johtanut Pekka Honkanen jäi eläkkeelle kesäkuun alussa.

Muu urheilu
Pekka Honkanen
Pekka Honkanen sai Elämänura-palkinnon Urheilugaalassa tammikuussa 2020.Tomi Hänninen

Suomen Urheilumuseo on ollut jo pidemmän aikaa väistötiloissa Helsingin Pitäjänmäessä ja pääsee muuttamaan takaisin uudistetun Olympiastadionin tiloihin vasta elokuussa. Urheilumuseon pitkäaikainen johtaja, 30 vuotta laitoksen ohjaimissa näkyvästi ollut Pekka Honkanen vietti työuransa viimeisiä päiviä juuri Pitäjänmäen väistötilojen uumenissa.

Urheilumuseon arvokas irtaimisto mitaleineen, urheiluvälineineen, pelipaitoineen jne. on siirretty Olympiastadionin remontin tieltä muiden museoiden varastoihin. Väistötiloissa säilytetään sentään mittavaa kirjastoa eri harvinaisuuksineen. Honkanen esitteleekin hartaudella Suomen Urheilulehden historiallista, ensimmäistä vuosikertaa vuodelta 1898.

– Ja olympiavuonna 1952 Urheilulehti ilmestyi joka päivä Helsingin kisojen kunniaksi, eläkkeelle siirtyvä museonjohtaja Pekka Honkanen tarkentaa.

Kun urheilukärpänen pistää, saattaa juuri tuo pisto viedä entistä syvemmälle urheilun positiivisiin pyörteisiin. Juuri näin kävi aikanaan syntyperäiselle helsinkiläiselle Honkaselle. Pihapeleistä siirryttiin jossakin vaiheessa luontevasti urheilukatsomoihin löytämään pikkupojan suuria idoleja.

– Vuonna 1965 Olympiastadionilla pidettiin yleisurheilun Maailmankisat, jonne isä minut vei 10-vuotiaana. Siellä juoksi silloin kuuluisa erämaan pikajuna, australialainen Ron Clarke. Juuri tuo on ensimmäinen selkeä muistoni urheilukilpailusta, Honkanen muistelee.

– Yleisurheilu iski heti ja lajihan oli 60- ja 70-luvuilla todella suosittua Suomessa. Yleisurheilu oli minulle juuri tuolloin yksi mieluisimpia urheilumuotoja, jota seurasin.

Arkeologiksi Helsingin yliopistosta valmistunut Honkanen otti ensiaskeleen elämänuralleen Urheilumuseossa opintojensa lomassa.

– Vuonna 1982 serkkuni näki Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jossa haettiin amanuenssia Urheilumuseoon. Hän sanoi minulle, että juuri tämä voisi olla minun paikkani. Totesin siihen, että niinhän se voisi olla, hän muistelee naurahtaen.

Urheilu – olennainen osa koko suomalaista kulttuuria

Pekka Honkasen aikana Urheilumuseon tunnettuus on noussut merkittävästi. Museo onkin olennaisen tärkeä osa koko Olympiastadionia ja sen pitkää historiaa. Valtiovallan puolelta Urheilumuseolle on annettu erityinen tunnustus.

– Urheilumuseo nimettiin jo 1990-luvun alussa maamme erikoismuseoiden joukkoon ensimmäisten joukossa. Museomme on ollut muutenkin heti alusta lähtien tunnustettu valtiovallankin taholta, Pekka Honkanen sanoo.

– Museomme poikkeaa muista siinä, että rahoituksemme koostuu sekä kulttuurin että liikunnan rahoituksesta eli siinä mielessä olemme hieman poikkeuksellinen kulttuurilaitos, hän jatkaa.

Tehtävänsä muille jättävä Honkanen painottaa, etteivät urheilukulttuuri tai niin kutsuttu korkeakulttuuri ole lainkaan toistensa vastakohtia. Vastakkainasettelu on turhaa.

Pekka Honkanen ja Jukka-Pekka Vuori
Pekka Honkanen ja Urheilumuseon uusi johtaja Jukka-Pekka Vuori.Lehtikuva / Mikko Stig

– Kulttuurin määritelmä yleensäkin on hyvin laaja eli sitä ei pidä nähdä lainkaan kapea-alaisena. Kulttuuri on kaikkea sitä mitä me teemme ja mitä me ympärillämme näemme. Siinä mielessä urheilu on osa koko suomalaista kulttuuria.

Kulttuuri-termin alle voidaan huoletta sisällyttää erityisesti perinteiden kunnioittaminen, historian ja ”hengen” vaaliminen. Tämä pätee myös urheilun omaan kulttuuriin.

– Urheiluperinteiden vaaliminen on kehittynyt maassamme viime vuosina huimasti. Suomessa on nostettu esiin urheilun respect -tyyliset palkitsemiset eri lajiliitoissa. Se ei silti ole välttämättä niin vahvalla ja näkyvällä tasolla kuin muualla maailmassa, Pekka Honkanen muistuttaa.

Entä mietityttääkö pitkäaikaista Urheilumuseon johtajaa tulevien sukupolvien halu vaalia suomalaisen urheilun rikkaita perinteitä ja rikasta kulttuuria?

– Jokainen sukupolvi löytää oman tapansa vaalia urheilun perinteitä. Voisin kuvitella, että juuri respect- tyylinen palkitsemiskulttuuri kehittyy ja laajenee entisestään. Se voi näyttää 20–25 vuoden päästä hyvin erilaiselta kuin tällä hetkellä, Urheilugaalassa Elämänura -palkinnollakin muistettu Honkanen aprikoi.

Tapaus Matin mitalit

Pekka Honkanen on saanut olla uransa aikana monessa mukana. Yksi erikoisimmista episodeista liittyy edesmenneen mäkihyppääjä -legendan Matti Nykäsen arvokisamitaleihin. 1990-luvun puolessa välissä Nykäsen arvokisamitalit olivat velkojen panttina, mutta Urheilumuseo järjesti kansalaiskeräyksen, jonka avulla mitalikokoelma saatiin pelastettua koko kansan nähtäville.

– Mitalien kohtalosta käytiin aikanaan oikeutta Vaasan hovioikeudessa. Lopputuloksena hovioikeus päätti, että mitalikokoelma kuuluu Urheilumuseolle, Honkanen sanoo.

Nykänen halusi myöhemmin, keväällä 2017 lunastaa mitalit vielä kerran itselleen, mutta laihoin tuloksin.

– Se oli mahdotonta, koska ne kuuluivat jo siinä vaiheessa museomme kansalliskokoelmaan. Meidän puoleltamme keskustelu Matin kanssa päättyi hyvin nopeasti, eikä Matistakaan kuulunut asian tiimoilta enää mitään, Honkanen muistelee.

Urheiluhistorioitsija Honkanen nimeää pienen mietinnän jälkeen suomalaisen urheiluhistorian kolme merkittävintä tapahtumaa.

– Jos kronologisesti mennään, niin yksi merkittävimmistä on Paavo Nurmen kaksi olympiavoittoa (1500 ja 5000 metrin juoksut) alle kahden tunnin sisällä Pariisin kisoissa 1924.

– Vuoden 1952 olympiakisat Helsingissä on suomalaisen urheilukulttuurin merkkitapahtuma, johon liittyy monta seikkaa jotka jäävät usein huomioimatta. Esimerkiksi se, että sodasta oli kulunut todella vähän aikaa (kahdeksan vuotta).

– Henkilökohtaisesti Lasse Virenin kultamitalijuoksut Münchenissä ja Montrealissa ovat mieluisimpia, Honkanen hehkuttaa nostalgisesti.

Urheilu ei unohdu eläkkeelläkään

Pekka Honkanen voi siirtyä 30 vuoden Urheilumuseo -uransa jälkeen hieman muillekin elämänalueille, joihin kuuluu ainakin kalastus ja vanhojen rahojen keräily. Urheilumiehen tavoitteena on katsoa paikan päällä tottakai Huuhkajien otteluja jalkapallon EM-kisoissa kesällä 2021.

Urheilumuseo ei poistu kuitenkaan mielistä, päinvastoin.

– Toivoisin, että Urheilumuseosta tulisi 20 vuoden kuluessa enemmän suuren yleisön kohtaamispaikka sekä paikka jonne halutaan tulla aina uudestaan. Toivoisin, että museon palveluja käytettäisiin enemmän verkossa ja digitaalisesti, Honkanen toteaa.

– Urheilumuseon kaltaisessa erikoismuseossa substanssiosaaminen on välttämätöntä. Toivottavasti se pysyy jatkossakin samalla tasolla, mitä se nyt on, hän päättää.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat