1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. voimanosto

"Maalahden härkä" nosti ensimmäisenä maailmassa 400 kiloa penkistä – haamunosto oli kuitenkin lopun alkua: "Minusta tuli julkkis yhdessä yössä"

Fredrik Smulterin uskomaton penkkipunnerruksen maailmanennätys vei lopulta ilon urheilusta. En nauttinut enää, hän kertoo Ylen Sportliv-sarjassa. Nyt "Superhurri" kuuluu maailman parhaisiin täysin uudessa lajissa – ja haaveilee pestistä jääkiekon SM-liigassa.

Fredrik Smulterin 400 kilon haamunosto oli alkusysäys uran loppumiselle
Fredrik Smulterin 400 kilon haamunosto oli alkusysäys uran loppumiselle

Peltoja silmin kantamattomiin. Vaasan eteläpuolella sijaitsevaa Maalahtea lähestyttäessä lakeaa maisemaa rikkovat vain tien molemmin puolin kohoavat harmaat heinäladot.

Juuri lanattu hiekkatie kiemurtelee peltojen halki. Pellot kellertävät kuten Maalahden komea maamerkki, keltavalkoinen vanha puukirkko.

Tien päässä asuu yksi maailman vahvimmista miehistä, jonka Sportliv tapaa pari vuotta uran loppumisesta. Loppu, jonka alkusoitto kuultiin uran suurimman saavutuksen jälkeen.

Kuntosali sikalassa

Pighouse gym on voimailupiireissä jo lähes instituutio. Maatilan vanhassa sikalassa sijaitseva sali on saanut todistaa Fredrik Smulterin matkaa kohti yhä hurjempia ennätyksiä.

Matala, sisustukseltaan karu huone on tungettu täyteen voimailuvälineitä. Hieman epätasaista betonilattiaa peittävät vanhat räsymatot. Tänne ollaan tultu harjoittelemaan – ei nauttimaan ylellisyydestä.

Keskellä lattiaa seisovalla penkillä "Maalahden häräksi" kutsuttu voimamies punnertaa helponnäköisesti kymmenen toistoa. Tangossa on 150 kiloa.

– Tämä on vielä lämmittelyä, hän sanoo eikä tunnu edes hengästyvän.

Vaikka urheilu-ura on jo ohi, Smulter kävelee yhä joka päivä pihan poikki punttisaliinsa. Sikala oli kovimpina harjoitusjaksoina melkein kuin koti.

– Tykkään nostamisesta niin paljon, etten voi olla tulematta tänne. Täällä oli aikoinaan yli sata porsasta, joten ennen kuin muutin tämän saliksi, olen lapioinut jonkun verran paskaa. Siitä se perusvoima ehkä on lähtöisin.

Fredrik Smulter on nelinkertainen maailmanmestari. Kuva: Yle/Magnus Eklöv

Näiden vaaleanvihreiden seinien sisällä Fredrik Smulterista on valettu yksi maailman väkevimmistä voimapesistä.

Täällä hänestä kehittyi nelinkertainen maailmanmestari ja maailman ensimmäinen dopingtestattu urheilija, joka nosti penkistä 400 kiloa.

– Tiesin heti, että tämä on minun juttu.

Historianopettajan haaveet jäivät

Fredrik Smulterista ei pitänyt tulla voimanostajaa. Jalkapallo ja jääkiekko kiinnostivat nuorukaista enemmän. Mutta ensimmäinen vierailu punttisalilla 14-vuotiaana muutti kaiken.

Vahvimmat kaverit nostivat 60–70 kiloa, Smulter saman tien 105. Hän innostui voimanostosta – ja historianopettajan ura jäi. Suunnitelmat olivat jo valmiina.

– Ahdas opiskelijaboksi ja nuudeleita, niillä eväillä ei rakenneta penkkipunnerruksen maailmanmestaria.

Opettajanviran sijaan Smulter on lähes koko uransa ajan työskennellyt vanginvartijana. Vain MM-kisoja varten hän on ottanut virkavapaata pystyäkseen valmistautumaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Älyttömiä treenimääriä

Alkuvuosina kehitys oli huimaa. 200 kiloa penkistä nousi jo 17-vuotiaana vuonna 2000. Kuudessa vuodessa ennätys kohosi 300:aan ja vuonna 2009 hän voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa.

Harjoittelu oli tähän asti kuitenkin ollut kaikkea muuta kuin järjestelmällistä.

– Olin kuin mikäkin amatööri. Harjoittelin kovaa mutta keräsin vaikutteita sieltä sun täältä mitä kummallisimmista nettisivuilta. Vasta MM-kullan jälkeen harjoitteluun tuli jonkinlaista systemaattisuutta.

Maailmanmestaruuden jälkeen kuvaan astui kaksi ruotsalaista valmentajaa, Patrik Hedqvist ja Patrik Andersson. Heidän oppien kautta harjoittelu muuttui järjestelmälliseksi ja tähtäin asetettiin ennätysten rikkomiseen.

– Harjoittelu oli äärimmäisen kovaa. Viikossa oli 20 tuntia punttia ja sen päälle vielä aerobista treeniä. Määrät olivat ihan älyttömät, jos miettii millä painoilla ne tehtiin. Silloin voimailusta tuli elämäntapa.

Fredrik Smulter on ensimmäinen dopingtestattu urheilija, joka nosti penkistä 400 kiloa. Kuva: Yle/Juho Karlsson

Äärimmäisen kova harjoittelu tuotti myös tulosta. Ennätys parani 50 kilolla 350 kiloon. Unelma 400 kilon haamurajasta syttyi.

Kilpajuoksu kohti 400 kiloa

Takaisin sikalaan. Fredrik Smulter lisää painoja tankoon ja laitettuaan pari isoa levyä molemmille puolille hän valmistautuu jo punnertamaan 220 kiloa.

Tämän noston hän kuvaa puhelimellaan. "Superhurrin" Instagram-tilillä on rutkasti videoita. 220 kiloa nousee tällä kertaa 12 kertaa.

Muutaman puuskutuksen saattelemana hän nousee naama punertavana takaisin istumaan. Tanko lepää notkuen kannattimillaan. Tanko kestää, se on kestänyt paljon enemmänkin.

Fredrik Smulter on yksi maailman vahvimmista miehistä. Kuva: Yle/Magnus Eklöv

Vuosikymmenen vaihtuessa penkkipunnerruksen sääntöihin tuli ratkaiseva muutos, joka johti ennätysten hurjaan nousuun. Tankoa sai alkaa viedä lähemmäs vatsaa, jolloin nostettava matka lyheni huomattavasti.

Smulter, ruotsalainen Fredrik Svensson ja amerikkalainen Jonathan Leo omaksuivat nopeasti uuden tekniikan ja 360 kiloa rikkoutui melkein heti. Kolmikon kesken syntyi kilpavarustelu kohti 400 kiloa.

– Ei niitä rajoja mieti tai hae aktiivisesti. Oma kehittyminen oli motivoiva tekijä ennätysten synnyssä. Mutta kun se raja lähestyi, niin kyllä siitä rupesi haaveileemaan.

Yleinen arvio oli, että joku kolmikosta saavuttaa 400 kiloa vuonna 2016 tai 2017. Kukaan ei uskonut sen olevan mahdollista jo 2014.

Käsittämätön hirmunosto

Vuoden 2014 Tanskan MM-kisoihin lähdettäessä maailmanennätystä piti hallussaan Jonathan Leo tuloksella 375 kiloa. Siitä ennätyksestä ei olisi jäljellä murustakaan kisojen jälkeen.

– Iho on vieläkin kananlihalla kun ajattelen sitä kilpailua. Sitä tunnetta en ole koskaan aikaisemmin kokenut, enkä sen jälkeenkään.

Iso mies ravistelee kehoaan samalla kun hän jatkaa kertomista. Muutenkin suupalttina tunnettu Smulter lisää kierroksia entisestään ja sanat vyöryvät suusta.

Fredrik Smulterista tuli julkkis yhdessä yössä. Kuva: Vbl/Mikael Nybacka

Jo toisessa nostossaan Smulter paranteli ennätyslukemia 377,5 kiloon. Hetken ME:n menettänyt Leo vastasi nostamalla 380. Smulterin oli kolmannessa ja viimeisessä yrityksessään pistettävä taululle sellaiset lukemat, ettei amerikkalainen pystyisi vastaamaan.

– Valmentajani Tommi Paavilainen kysyi että paljonko laitetaan? Vastasin vähän leikisti että korkeintaan 400 kiloa. Palattuaan hän sanoi: "Freddi, laitoin 400, nyt mennään!".

Kun Smulter saapui lavalle, koko yleisö oli noussut seisomaan. Tunnelma oli käsinkosketeltava. Tunne oli niin ainutlaatuinen ettei edes muuten sanavalmis Smulter pysty sitä kuvailemaan.

– Kaikki nostajat olivat paikalla, he elivät täysillä mukana, heidän jännityksensä pystyi aistimaan. Itse ajattelin vain, että kokeillaan ja koitetaan selvitä hengissä. Mutta kun menin penkille ja tunsin sen sähköisen tunnelman, aloin uskoa itseni. Ja sitten se tunne kun tanko nousi…

Smulter hiljentyy, ensimmäisen kerran haastattelun aikana. Päässä pyörii muistikuvat maagisesta hetkestä. Pitkän hiljaisuuden jälkeen hän saa sanotuksi:

– Tuli tehtyä historiaa.

"400 kiloa on hurjin juttu, mitä olen ikinä tehnyt. Mutta samalla se oli uran lopun alkua."

Maalahden härkä oli viimeisellä nostollaan parantanut maailmanennätystä 20 kilolla. Siihen ei Leo pystynyt mitenkään vastaamaan. Smulterista tuli ensimmäinen 400 kilon haamurajan rikkonut dopingtestattu urheilija.

– Tunne oli aivan uskomaton, tunsin uskomatonta mielihyvää. Kaikki paikallaolijat ryntäsivät onnittelemaan ja halaamaan. Se oli urani suurin hetki.

Hän miettii hetken, ja jatkaa.

– 400 kiloa on hurjin juttu, mitä olen ikinä tehnyt. Mutta samalla se oli uran lopun alkua.

Julkisuus vei ilon kilpailemisesta

Nosto muutti Fredrik Smulterin elämän. Pienen lajin tuntemattomasta harrastajasta tuli yhtäkkiä koko kansan julkkis. "Superhurri" komeili lehtien kansissa ja sai maistaa julkisuutta.

– Minusta tuli julkkis yhdessä yössä. Sinä vuonna olin varmaan iltapäivälehtien eniten palstatilaa saanut urheilija. Siltä ainakin tuntui. Joka viikko oli jotain uutta.

Julkisuus toi mukanaan uusia haasteita. Paineet lisääntyvät ja keskittyminen herpaantui. Nyt piti tehdä tulosta joka kerta. Siihen asti oma kehittyminen oli motivoinut. Nyt etusijalle nousi muiden odotukset.

– Siihen asti kaikki oli ollut yhtä nautintoa, tein kaiken itseni vuoksi. Mutta sen noston jälkeen en enää nauttinut kilpailemisesta. Siitä tuli pakkopullaa. Ilo katosi.

Kilpailemisesta tuli Fredrik Smulterille pakkopullaa. Kuva: Vbl/Mikael Nybacka

Seuraavan vuoden MM-kisat olivat valokeilassa täysin erilailla kuin mitkään aiemmat kilpailut. Lajin tähden oli puolustettava mestaruuttaan. Asetelma oli Smulter vastaan muut.

Monet epäilivät, jotkut jopa ääneen, että Smulter oli yhden kisan ihme. Harva uskoi varsinkaan uusiin ME-lukemiin.

– Olin todella keskittynyt ja halusin näyttää kaikille, että pystyn siihen. Ja niin näytinkin, uudella maailmanennätyksellä 401 kiloa kultaa voittanut Smulter sanoo.

– Mutta homma ei enää tuntunut hyvälle, en nauttinut enää. Itsensä motivoiminen oli yhä vaikeampaa.

Uran loppu

Fredrik Smulter laittaa käsiinsä magnesiumia. Aurinko paistaa sikalan pienistä ikkunoista sisään ja korostaa magnesiumista nousevaa pölyä. Selän takana olevaa seinää koristaa mietelausein varustetut taulut.

Keskimmäisessä lukee "It's actually pretty simple, either you do it, or you don't" eli vapaasti suomennettuna "Homma on itse asiassa aika yksinkertainen, joko teet sen, tai sitten et". Tämä lause kuvastaa myös Smulterin tapaa tehdä asioita.

Kun kilpailemisesta oli tullut kaavamaista, hän teki ratkaisunsa. Vuoden 2017 Ylitornion EM-kisoissa hän lopetti 17 vuoden pitkän kilpauransa voimannostajana Euroopanmestaruuteen. Uran saaliiksi jäi muun muassa neljä MM-kultaa ja muutama maailmanennätys.

Fredrik Smulter ei kadu lopettamispäätöstään. Kuva: Yle/Magnus Eklöv

– Olen ylpeä päätöksestä lopettaa. 400 kilon lisäksi voin olla ylpeä siitä, että lopetin juuri oikeaan aikaan. Ei liian aikaisin eikä liian myöhään.

Unelmoi urasta SM-liigaorganisaatiossa

Eletään alkusyksyä 2019 ja lopettamispäätöksestä on kulunut kaksi vuotta. Fredrik Smulterin puhelin soi. Hän alkaa jutella sopimuksista, työluvista ja majoituksesta. Asia koskee hänen valmentamansa jääkiekkojoukkueen Malax IF:n kahden kanadalaisvahvistuksen työviisumeita.

Malax IF otti silloin kolmosdivisioonassa pelanneet ryhmän haltuunsa jo voimanostouransa aikana, ja nosti sen kakkoseen.

Hän pelasi itse nuorempana jääkiekkoa ja on aina ollut innokas "lätkäjätkä", kuten hän itse asian ilmaisee.

Kausi 2019–2020 oli Smulterin neljäs ja viimeinen Malax IF:n peräsimessä. Ura valmentajana piti kruunata mitalilla kakkosdivisioonassa. Päivää ennen pronssiottelua koronaepidemia pysäytti pelit.

– Olin päättänyt kauden alussa että tämä on viimeinen kausi valmentajana ja olisi ollut hienoa lopettaa mitalilla. Pelattiin hyvä kausi, Smulter toteaa nyt.

Fredrik Smulterv valmentaa Malax IF:ää. Kuva: Yle/Sebastian Backman

Malax IF herätti vastustajissa kunnioitusta. Smulterin valmennuksessa joukkueesta tuli fyysinen ja kaikkensa joka tilanteessa antava ryhmä. Heikkoudet olivat taktisella puolella.

– Minun pelifilosofiaan kuuluu fyysinen peli, hyvä joukkuehenki, ja että mennään täysillä joka otteluun. Asenteeseen homma ei koskaan kaatunut, pelasimme sydämellä.

Päävalmentajuuden lisäksi Smulter on toiminut muun muassa entisen maajoukkuehyökkääjän Oskar Osalan taustalla, ja opastaa tänäkin kesänä useita pelaajia fysiikkapuolella.

Smulter toivoo vielä saavansa uuden mahdollisuuden jääkiekon parissa. Tällä kertaa suuremmassa organisaatiossa korkeammalla sarjatasolla.

– Uskon, että minulla olisi paljon annettavaa, varsinkin fyysisellä puolella. Haluaisin päästä kokeilemaan siipiäni johonkin isompaan seuraan. Tiedän että minulla on tarpeeksi tietämystä. Liigajoukkueeseen pääsy olisi unelmien täyttymys.

Maailman kärkimiehiä uudessa lajissa

Jääkiekko on toiminut voimanoston korvikkeena. Mutta muitakin liikunnallisia haasteita löytyy. Viimeisin on hiihtoergometrikisat.

Smulter on osoittautunut kovaksi luuksi hiihdon tasatyöntöä simuloivalla laitteella. Viime vuoden maailmanrankingissa hän oli viiden parhaan joukossa kaikilla matkoilla 6000 metriin saakka.

Jääkiekko on toiminut voimanoston korvikkeena. Kuva: Yle/Sebastian Backman

Smulterin tekniikka ei hiihtovalmentajan silmiä hivelisi, mutta raaka voima korvaa puutteet.

– Hiihtoa en ole kokeillut lähes kahteenkymmeneen vuoteen, mutta olen hurahtanut tähän vetolaitteeseen. Tämä laji sopii minulle. Minulla on niin valtavasti voimaa ja räjähtävyyttä ja sitä tässä tarvitaan.

– Ja on todella palkitsevaa seurata omaa tuloskehitystään ja parantaa ennätyksiään.

Tänä vuonna Smulter on kunnostautunut myös pidemmillä matkoilla jopa puolimaratonia myöten.

– Kestävyysharjoittelu tekee minulle hyvää. Olen sanonut että jos en kuole tätä tehdessä, niin elän kauemmin tämän ansiosta.

Magnus Eklöv

Lue myös:

"Pelkäsin kuolemaa ennen kuin oikein ymmärsin mitä elämä on" – sota muokkasi valmentajavelhoa, joka rakentaa nyt kansainvälistä uraa Suomessa

Kun suoli vuotaa verta, liikunta helpottaa ultrajuoksija Michaela Lindströmin arkea: "Olen päättänyt elää niin normaalia elämää kuin mahdollista"