Suora

  • DreamHack Open Fall 2020
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Digitaalisen rallicrossin MM-sarja 2020: 4. osakilpailu, Iowa

Sara Kuivisto on poikkeuksellisen yleisurheilukesän yksi kiinnostavimmista suomalaisnimistä – sauma Suomen ennätykseen jopa kolmella matkalla

Kahden ratakierroksen SE-mies Ari Suhonen odottaa suojatiltaan Sara Kuivistolta kovia tuloksia juhannuksen jälkeen ja etenkin elokuussa.

yleisurheilu
Sara Kuivistolla on takanaan ehjä harjoituskausi.
Sara Kuivistolla on takanaan ehjä harjoituskausi.Pekka Sipola/AOP

Pika-aituri Nooralotta Neziri Moskovassa 2013, seiväshyppääjä Minna Nikkanen Pekingissä 2015 ja keskipitkän matkan juoksija Sara Kuivisto Dohassa 2019.

Yleisurheilun MM-kisoja käytiin viime vuosikymmenellä viisi kappaletta, joista keihäsmies Tero Pitkämäki toi yksinään Suomen mitalisaaliin, MM-hopean Moskovassa 2013 ja -pronssin Pekingissä 2015. Mitalit tulivat Pitkämäelle tuloksilla, joita häneltä osattiin odottaa.

Edellä mainitut kolme suomalaisnaista erottuvat sinivalkoisista osallistujista kuitenkin edukseen siinä, että kolmikon tulosten perässä komeilee kirjainyhdistelmä PB. Se tarkoittaa, että jokainen pystyi ennätykseensä kauden tärkeimmällä hetkellä, MM-kisoissa.

Neziri on ollut suomalaisen yleisurheilun kärkinimiä jo vuodesta 2013. Samaa voi sanoa hyppyareenoilta vetäytyneestä Nikkasesta, joka ehti edustaa Suomea hulppeat yksitoista kertaa ulkoratojen arvokisoissa.

28-vuotias Kuivisto ei toistaiseksi ole Suomen tunnetuimpia yleisurheilijoita, sillä arvokisaedustukset 800:lla ja 1 500 metrillä EM-Berliinissä 2018 ja MM-Dohassa 2019 ovat päättyneet karsiutumiseen alkuerissä. MM-debyytissä 800 metrillä 22 sadasosan päähän jäänyt välieräpaikka ja 1 500 metrillä syntynyt ennätys 4.08,85 olivat kuitenkin osoitus, että Kuivisto saa itsestään irti kovissakin paikoissa.

– Ne suoritukset olivat hyvää Saraa, mutteivät lähellekään hänen parhaitaan. Jo viime vuonna Saralla oli potentiaalia juosta Suomen ennätys niin kasilla kuin tonnivitosella, Kuiviston valmentaja Ari Suhonen, miesten 800 metrin SE-mies, sanoo.

Pitkäikäiset Suomen ennätykset

Harva kotimaista yleisurheilua seuraava panisi tuskin pahakseen, mikäli Kuivisto parantelisi 800:n ja 1 500 metrin SE-aikoja. Ne molemmat ovat nimittäin vanhempia kuin Kuivisto: Tuuli Merikoski-Siliuksen 2.00,59 näki päivänvalon 27. kesäkuuta 1991 eli seitsemän viikkoa ennen Kuiviston syntymää, ja Sinikka Tyynelän 4.06,01 on kesältä 1977.

– Tavoite on, että Sara rikkoo tänä kesänä 800 metrin SE:n. Ei tonnivitonenkaan ole mahdoton. Koronaviruksen takia tehtävä ei ole kuitenkaan helppo, Suhonen sanoo.

Koronapandemian takia urheilijoiden on vaikea matkustaa, ja etenkin alkukesästä kisoja käydään pääosin kotimaisin voimin. 800:lla ja 1 500 metrillä ennätysjuoksuissa käytetään usein jänisjuoksijoita, joiden pitäisi pystyä juoksemaan esimerkiksi 800 metrillä huippuvauhtia etenkin 200:sta 600 metriin.

– Ihanteellisessa kasissa ensimmäinen neljästä 200 metrin etapista on nopein. Sen jälkeen vauhti putoaa tasaisesti niin, että viimeinen kaksisataa on hitain, Suhonen kiteyttää.

Sara Kuivisto (vas.) debytoi MM-areenoilla Dohassa viime syyskuussa.
Sara Kuivisto (vas.) debytoi MM-areenoilla Dohassa viime syyskuussa.EPA-EFE/SRDJAN S​UKI

Kuiviston 800 metrin ennätys on viime kesältä 2.01,85. Kyseisessä juoksussa Kuiviston 400 metrin väliaika oli noin 60,3 sekuntia, mikä on SE-aikaa ajateltuna jopa kaksi sekuntia liian hidas.

– Jos kahden minuutin rikkomista ajatellaan, ensimmäinen kierros pitää tulla noin 58,5 sekuntiin. Yli 59,5:n ei saa mennä. Viimevuotisessa ennätysjuoksussa muutenkin väli 200:sta 600:aan oli liian hidas, Suhonen sanoo.

Päämatka sama kuin ennen

Kuten viime vuosina, 800 metriä säilyy Kuiviston päämatkana. Viime kaudella maailmalla alle kahden minuutin juoksi 26 naista, joista eurooppalaisia oli kahdeksan. Euroopan tilastossa Kuiviston aika 2.01,85 riitti sijaan 34.

Kaudella 2019 naisten 800 metrillä Euroopassa erot eivät olleet hurjia. Esimerkiksi Kuiviston haarukassa olevalla Merikoski-Siliuksen SE-ajalla Euroopan rankingissa olisi ollut 14:s.

Jos tarkastellaan pelkästään eurooppalaisten juoksijoiden aikoja 2000-luvulla, naisten 800 metrillä eletään uutta aikakautta. Jos 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä kahden minuutin alittajia oli keskiarvolla vuosittain lähes parikymmentä, kahtena viime vuonna määrä on pudonnut alle kymmeneen.

Merkittävä tekijä muutoksessa on ollut venäläisurheilijoiden sulkeminen kansainvälisestä kilpailutoiminnasta dopingsotkujen takia. D-leima ei ole ollut yksin venäläisten. 2010-luvulla järjestetyissä viisissä EM-kisoissa naisten 800 metrin voittaja on joka kerta ollut urheilija, joka on myöhemmin urallaan jäänyt kiinni kiellettyjen aineiden käytöstä – tuoreimpana kaksi edellistä EM-kultaa voittanut ukrainalainen Natalija Pryštšepa.

Kuiviston tapauksessa mielenkiintoa lisää myös, ettei yksikään eurooppalainen alittanut 1.58:n rajaa vuosina 2018 ja 2019.

– Minusta tänä vuonna Saralle olisi ollut realismia tavoitella paikkaa 800 metrin EM-finaaliin. Siksi on harmi, että kisat peruttiin, Suhonen sanoo ja viittaa Pariisin EM-kisoihin, joita ei Tokion kesäolympialaisten tavoin siirretty vuodella eteenpäin.

Vilkaisemalla 1 500 metrin Euroopan tilastoa voi ymmärtää myös, miksi 800 metriä on Kuivistolle kilpailutilanteeltaan keskipitkistä matkoista se mieluisempi. Sinikka Tyynelän SE-aika 4.06,01 olisi kyllä riittänyt viime vuoden Euroopan tilastossa 18. sijaan, mutta Hollantia edustava Sifan Hassan juoksi voittaessaan MM-kultaa lähes 15 sekuntia kovempaa kuin mihin Tyynelä parhaimmillaan.

Hassan kuului dopingohjelman takia lakkautettuun Niken Oregon Project -talliin. Sama pätee Euroopan tilastossa kolmanneksi nopeinta vauhtia pitänyt saksalaiseen Konstanze Klosterhalfeniin. Ei siis ihme, etteivät kaikki pureskelematta niele kaksikon huippuaikoja.

– Tuollaista eroa on ihan mahdotonta ottaa kiinni, Suhonen tyytyy sanomaan ja viittaa 3.51,95 juosseeseen Hassaniin.

– Kasilla erot ovat tällä haavaa kuitenkin kurottavissa kiinni, valmentaja lisää.

SE-ajoilla tie auki kansainvälisiin kisoihin

Suhosen mukaan Kuiviston kehitystä palvelevat jatkossa parhaiten kovat kansainväliset kisat. Niihin tie helpottuu nykyisestä huomattavasti, mikäli Kuivisto pystyy rikkomaan 800 metrin Suomen ennätyksen vielä tämän kesän puolella.

Koronaviruksen takia kauden rytmitys meni uusiksi, kun heti touko-kesäkuussa ei ollut pakko kerätä olympialaisiin tarvittavia rankingpisteitä. Suhonen on rakentanut suojatilleen kesäkuuksi kisakalenterin, jossa on vain yksi 800 metrin kisa eikä yhtään 1 500 metrin starttia.

Kuivisto debytoi alkuviikosta Eläintarhan kentällä 400 metrillä, ja sunnuntaina Lahdessa hän juoksee 600 metriä. Tämän jälkeen vuorossa on jälleen kaksi 400 metrin kisaa, joiden jälkeen Kuivisto juoksee 1 000 metriä Saarijärvellä 20. kesäkuuta.

Sara Kuivisto (kesk.) debytoi aikuisten arvokisoissa EM-Berliinissä 2019.
Sara Kuivisto (kesk.) debytoi aikuisten arvokisoissa EM-Berliinissä 2019.EPA-EFE/FILIP SINGER

Kuivisto on jo 1 000 metrin SE-nainen, mutta 600 metrillä ennätys 1.29,98 riittää Suomen kaikkien aikojen tilastossa kakkostilaan. Mari Järvenpään ykköstulos on elokuussa 2006 juoksema 1.29,41. Suhonen arvioi, että Kuivisto haastaa Järvenpään SE:n totisesti 29. kesäkuuta Hiekkaharjun kentällä Vantaalla.

– Lahdessa 1.30 on realismia, jos vauhdinjako onnistuu. Matkana 600 metriä ei ole kenelläkään ihan selkäytimessä, joten hyvin helposti aloitus voi olla liian kova. Tai päinvastoin. Sara harjoitteli kovaa koko toukokuun. Kun treenikausi loppuu, kovia tuloksia voi odottaa 2–3 viikkoa myöhemmin. Siksi Hiekkaharjussa SE-sauma on realismia, Suhonen sanoo.

Jotta Kuivistolla säilyisi sauma harvinaiseen kolmen SE:n triplaan, 600 metrin ennätys on käytännössä tultava joko Lahdessa tai Hiekkaharjussa. Syynä on, ettei loppukesästä kehon herättelyyn tarkoitettuja alimatkoja ole enää mielekästä järjestää.

– Päätavoite on, että Sara juoksee kovaa elokuussa, Suhonen sanoo.

– Kasilla taso on saatava vakiintumaan 2.01–2.02:een kisassa kuin kisassa. Sitten kun tulee se paras juoksu, jossa optimaalinen vauhdinjako, lämmitä ja tyyntä, hyvä kisa, jossa pääsee roikkumaan muiden seassa, silloin sekunti tai kaksi on pudotettavissa pois.

54-vuotias valmentaja tietää, mistä puhuu. Kun Suhonen juoksi miesten 800 metrin voimassa olevan Suomen ennätyksen Zürichissä 16. elokuuta 1989, hän oli juossut kuuden viikon aikana kolmesti 1.45-alkuisen ajan. Se, että Suhonen ylitti Letzigrund-stadionin maaliviivan ajassa 1.44,10, ei tullut yllätyksenä edes hänelle itselleen. SE-aika riitti kisassa neljänteen sijaan kenialaisten Paul Erengin (1.43,16) ja Nixon Kiprotichin (1.43,38) sekä somalialaisen Abdi Bilen (1.43,60) vanavedessä.

– Paljon kovempaa en olisi sinä päivänä pystynyt juoksemaan. Silloin onnistui kaikki, Suhonen sanoo.

Yle näyttää Lahden yleisurheilukisat suorana Yle Areenassa sunnuntaina alkaen kello 17.45. Lähetys TV2-kanavalla alkaa kello 19.15.

Lue lisää:

Kätensä loukannut Toni Kuusela sivussa viikkoja – kisan jatkamisella olisi voinut olla tuhoisat seuraukset: "Nyt ei tarvitse leikkuupöydälle lähteä"

Neziri ja Korte saivat suorat lennot Osloon, jossa odottaa harvinainen 200 metrin aitajuoksu – "Helpottaa todella paljon"

Mystiset krampit pakottivat kävelijä Jarkko Kinnusen leikkauspöydälle – nyt hän käsipyöräilee kohti olympialaisia: "Sydän ei tiedä, mikä osa kehosta tekee töitä"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat