Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

"Varat ovat dramaattisesti pienenemässä" – olympiakomitean Timo Ritakallion mukaan suomalainen urheilu joutuu painimaan merkittävän rahaongelman kanssa

Jatkohaluistaan pian ilmoittava olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio kertoo, mitkä ovat hänen mielestään suomalaisen urheilun merkittävimmät haasteet.

Urheilupolitiikka
Yleisurheilu, kuvituskuva
Miten suomalaisten yleisurheilijoiden arki rahoitetaan tulvaisuudessa?Tomi Hänninen

Suomen olympiakomitean puheenjohtajapelin odotetaan käynnistyvän kesäkuussa. Neljä vuotta puheenjohtajana toiminut Timo Ritakallio on luvannut ilmoittaa olympiakomitean kevätkokoukseen 17. kesäkuuta mennessä, onko hän käytettävissä järjestön puheenjohtajaksi myös seuraavalle nelivuotiskaudelle.

– Olympiakomitean puheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta ja tehtävän hyvä hoitaminen edellyttää vahvaa sitoumista tehtävään varsin pitkäksi ajaksi. Sen johdosta minun on huolellisesti harkittava mihin haluan työltäni jäävän vapaa-ajan käyttää tulevien neljän vuoden aikana, Ritakallio sanoo.

Seuraava nelivuotiskausi nostaa esiin jo tiedossa olevien haasteiden lisäksi myös uusia tästä ajasta kumpuavia asioita. Timo Ritakallio nimeää niistä kaksi merkittävintä. Ensimmäinen liittyy urheilun rahoitukseen, joka valtionapujen suhteen on perustunut veikkausvoittovaroihin.

– Monesta syystä johtuen on nähtävissä, että nämä varat ovat dramaattisesti pienenemässä. Sen vuoksi on jatkossa hyvin tärkeää, että liikunnan ja urheilun valtion rahoitus ei ole riippuvainen Veikkauksen tuotosta. Liikunta ja urheilu pitää yhteiskunnan kannalta nähdä niin tärkeänä asiana, että valtio hoitaa rahoituksen tarvittaessa budjettivaroista.

Veikkauksen asema on ollut viime vuosina jatkuvasti julkisen keskustelun aiheena. Koronaviruspandemia on nipistänyt luonnollisesti myös veikkausvoittovaroista.

Harry Harkimo ja Timo Ritakallio Urheilugaalassa
Harry Harkimo (vas.) ja Timo Ritakallio tämän vuoden Urheilugaalassa.Tomi Hänninen

Koronaviruspandemia on asettanut urheilun rahoitukselle muitakin haasteita, kun kilpailutoiminta on pysähdyksissä.

– Tilanteesta kärsivät kaikki, niin yksittäiset urheilijat kuin seurat ja liitot, myös olympiakomitea. Tilanne aiheuttaa pitkään haastetta urheilun rahoitukselle ja sen joutuu olympiakomitean hallitus seuraavan neljän vuoden aikana kohtaamaan.

Riskiä kasvattaa entisestään, jos kansantalouden heikko kehitys jatkuu pidempään. Tuen saaminen yrityselämältä voi olla aiempaa vaikeampaa.

– Näin on siitäkin huolimatta, että liikunnan ja urheilun tukemisen pitäisi olla sponsorointilistan kärkipäässä, koska sen merkitys on kansanterveyden ja -talouden kannalta kiistaton. Eikä ole syytä unohtaa urheilun tuottamia eri tason elämyksiä, iloa ja yhteisöllisyyttä.

Yksi uusi rahoituskeino on olympiarahasto, jonka tuotoilla on tarkoitus tukea taloudellisesti huippu-urheilun hyväksi tehtävää työtä. Ensimmäinen miljoona on kasassa ja vuoden loppuun mennessä on summa on tarkoitus nelinkertaistaa. Valtio on luvannut sijoittaa rahastoon yhtä paljon kuin olympiakomitea saa sinne kerättyä, kuitenkin enintään 20 miljoonaa.

Urheilun rahoittaminen yleisistä budjettivaroista tuskin on jatkossa yhtään helpompaa kuin ennen koronaviruspandemian tuomia talouspaineita, eikä olympiakomitealla ole selkeää ajatusta, mitkä nykyisen avustusjärjestelmän osat erityisesti pitäisi saada budjettirahoituksen piiriin.

– En haluaisi mennä arvioimaan sitä, mikä katsotaan valtion budjettiprosessissa oikeaksi tai vääräksi. Se on ministeriöiden tehtävä. Itse näen, että rahoitusta pitäisi jatkossa voimakkaammin siirtää toiminnan rahoittamiseen, ei hallintoon tai pelkästään seiniin, koska suhteessa väkilukuun meillä on varsin paljon laadukkaita liikuntapaikkoja.

Tarvitaanko erillistä huippu-urheilulakia?

Ministeri Lauri Tarasti luovuttaa lähipäivinä opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksensä huippu-urheilulain tarpeellisuudesta. Ritakallio sanoo keskustelleensa Tarastin kanssa ja pohtineensa asiaa. Lain tarpeellisuuteen Ritakallio ei suoraan ota kantaa mutta sanoo, että huippu-urheiluun kytkeytyvää lainsäädäntöä pitää terävöittää.

– Mitä tarkoittaa se huippu-urheilun edistäminen, joka on liikuntalaissa mainittu? Pitäisi selkeästi sanoittaa, miten se vaikuttaa ja kuka huippu-urheilua johtaa. On enemmän lakitekniikkaa ja muotoa, miten se toteutetaan, Ritakallio pohtii.

– Oma käsitykseni on, että tätä voitaisiin kirkastaa liikuntalakia täsmentämällä. Erillinen huippu-urheilulaki voisi johtaa siihen, että pitäisi tarkastella kokonaan uudelleen monia muitakin asioita ja edessä olisi luultavasti ”jokin isompi remontti”.

Kristiina Mäkelä
Urheilijoiden sosioekonomisesta asemasta on puhuttu paljon huippu-urheilulain yhteydessä. Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on puhunut taloudellisista haasteistaan usein julkisesti.Tomi Hänninen

Timo Ritakallion pohdinta suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuudesta kiteytyy muutamaan ajatukseen, joista päällimmäinen on, että huippu-urheilun johtamisen ja resursoinnin täytyy jatkossa olla selkeämpää.

– Yhtä lailla liikunnan positiivinen merkitys, josta juhlapuheissa puhutaan, pitäisi konkreettisemmin saada vietyä arkeen.

Ritakallio sanoo, että ministeriöiden välille on syntynyt koordinaatioelin, joka edistää poikkihallinnollisuutta. Hän toivoo, että sen avulla saadaan enemmän irti liikunnan ja urheilun hyväksi niistä panostuksista, joilla tällä hetkellä ei saada parasta lopputulosta.

– Oma suuri kokonaisuutensa, johon urheilun kentässä täytyy vaikuttaa, on urheilijoiden sosioekonominen asema. Silloin pohdintaa tulee käydä ainakin työlainsäädännön, tapaturmavakuutusten ja eläkejärjestelmän näkökulmasta.

Ongelma ei ole erityisen suuri muutamien suomalaisten ammattilaisliigojen osalta, joista valtaosa suomalaisista yli 11 000 euroa vuodessa työskentelevistä noin 1 400 urheilijasta saa palkkansa. Näistä yli puolet on jääkiekkoilijoita.

– Selvästi heikommassa asemassa ovat yksilöurheilijat. Heidän sosioekonomisen asemansa parantaminen vaatii työtä ja toimenpiteitä monen eri ministeriön hallinnonalaan liittyen. Sitä pitäisi todella vahvasti edistää, Ritakallio sanoo.

Mikko Rantanen
Mikko Rantanen solmi viime vuonna yli 50 miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen NHL-joukkue Colorado Avalanchen kanssa. Harva suomalaisurheilija voi edes haaveilla tällaisista palkkasummista.AOP

Mitä neljässä vuodessa on tapahtunut?

Timo Ritakallio on johtanut Suomen olympiakomiteaa vajaan neljän vuoden ajan. Hän aloitti vuoden 2016 lopussa ja sai johdettavakseen "uuden olympiakomitean", joka koostui Valon (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio) ja "vanhan olympiakomitean" toiminnoista.

Puheenjohtajuuden alkaminen oli nopea prosessi. Ritakallion kiinnostusta tiedusteltiin lokakuussa 2016 ja kuukautta myöhemmin hänet oli valittu. Pohdinta- ja analysointiaikaa oli kovin niukasti ja osin sen vuoksi varsinkin alkuvaiheessa eteen tuli monia erimuotoisia yllätyksiä, selvästi enemmän kuin hän osasi kuvitella. Jo hyvin nopeasti varsinkin takaisinperintäasiat nousivat pinnalle.

Puheenjohtajakauden alussa piti saattaa yhteen kaksi organisaatiota sekä niiden toimintatavat ja strategiat. Samalla uusi organisaatio piti saada toteuttamaan yhteisiä linjauksia tilanteessa, jossa hallitus oli täynnä uusia jäseniä. Ensimmäiset kaksi vuotta kuluivatkin Ritakallion mukaan siihen, että rakennettiin asioita ja opittiin ymmärtämään ne samalla tavalla.

– Uutta organisaatiota rakennettiin ja yt-neuvotteluja käytiin tilanteessa, jossa takaisinperinnät veivät organisaation oman pääoman miinukselle. Piti rakentaa silta, että tervehdytetään talous.

– Nämä asiat eivät olleet tiedossa lokakuussa, kun kiinnostustani tiedusteltiin ja vastasin olevani käytettävissä. En kuitenkaan koe koettujen haasteiden vuoksi minkäänlaista mielipahaa. Ne ovat vain faktoja.

Mika Kojonkoski
Mika Kojonkoski oli kiistelty hahmo huippu-urheiluyksikön johtajana. Mika Lehtimäki tuli hänen tilalleen vuonna 2018.AOP

Kentän ja olympiakomitean välillä käytiin keskustelua huippu-urheiluyksikön roolista sekä siitä, millainen olympiakomitean roolin tulisi olla lisää liikettä puolella.

– Kristallisoituminen siitä, mihin ollaan menossa on tapahtunut askel askeleelta ja tällaisessa kansalaisorganisaatiossa toimiessa neljä vuotta on aika lyhyt aika. Samalla se on riittävän pitkä aika alkaa tarkastella sitä, miten toimintaa mahdollisesti pitäisi kehittää ja mitä pitäisi muuttaa.

Jäsenjärjestöt arvioivat onnistumisen

Olympiakomitean hallitus käynnisti keväällä 2020 jäsenkyselyn, jonka yhtenä osana on saada tuntumaa siihen, miten jäsenjärjestöissä on koettu viime aikojen kehitys. Tavoitteena on ollut osallistaa jäsenjärjestöjä.

– Kun laaja joukko saadaan osallistettua strategiatyöhön, saa se aikaan samanaikaisesti kaksi asiaa. Saadaan prosessiin laaja-alaisemmin tietoa ja ymmärrystä, erilaisia näkökulmia, ehkä uusia oivalluksiakin painotuksista ja asioista. Toisaalta työstettäviä asioita saadaan samalla jalkautettua arkeen.

Timo Ritakallio pohtii, että moni asia olisi voinut uuden olympiakomitean alkutaipaleella mennä paremmin. Muun muassa huippu-urheilussa on hänen mielestään monella mittarilla arvioituna pärjätty hyvin, mutta myös toisenlaiseen näkökulmaan on oikeutus.

– Korean talviolympiakisoista Suomi sai kuusi mitalia, joka oli vain noin ”puoli mitalia” vähemmän kuin mihin realistinen ennakkoarviomme päätyi. Tokion kesäkisojen tilanne näytti kevättalvella mitaliodotusten suhteen heikolta. Tuorein arviomme päätyi 0,95 mitaliin.

– On kuitenkin aika iso virhe mitata menestystä ainoastaan olympiamitalien kautta.

Iivo Niskanen
Iivo Niskanen voitti Pyeongchangin olympialaisissa 50 kilometrin maastohiihdon kultamitalin.AOP

Nyt kisat ovat siirtyneet vuodella eteenpäin ja Timo Ritakallio sanoo, että vasta aika näyttää onko se Suomelle eduksi vai haitaksi. Ainakin nuorille urheilijoille siirto tarjoaa lisää harjoitteluaikaa.

On tosin epävarmaa, pystytäänkö Tokiossa kilpailemaan edes kesällä 2021.

– Kisojen järjestäminen edellyttää, että koronavirukseen on löydetty rokote ja/tai tehokkaita lääkkeitä, joilla virusta voidaan kontrolloida. Kolmas mutta epätodennäköisin vaihtoehto on, että virus on heikentynyt niin paljon, että kisat voidaan turvallisesti järjestää.

Seuratoiminta jatkossa keskeinen painopistealue

Pian selviää, haluaako Ritakallio jatkaa olympiakomitean puheenjohtajana. Lopullisesti hallitusvalinnat tehdään syyskokouksessa 21. marraskuuta ja niitä valmistelevat ehdollepanotoimikunnassa Jukka Rauhala (puheenjohtaja), Tuija Brax, Olli-Pekka Karjalainen, Kalervo Kummola sekä Riikka Taivassalo, jos kevätkokous hallituksen esityksen hyväksyy.

Johtipa olympiakomiteaa kuka tahansa, on hallituksella Timo Ritakallion mukaan edessään ainakin kaksi suurta kokonaisuutta, jotka vaativat työtä ja panostusta.

– Olemme strategiassa linjanneet keskeisiksi painopistealueiksi seuratoiminnan, jonka kautta syntyy koko liikunnan edistäminen, lisää liikettä tähän yhteiskuntaan. Seuratoiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen, jota ilman liikuntaa ei tässä mittakaavassa Suomessa harrastettaisi, eikä kilpa- ja huippu-urheilua olisi.

Seuratoiminnan muutosta kuvaa, että urheiluseuroissa työskentelee yli 3 000 palkattua työntekijää. Samaan aikaan vapaaehtoispanoksen antaa parhaimmillaan jopa satakertainen määrä väkeä laskutavasta riippuen.

– Seuratoiminnan edistäminen on tärkeä asia ja siinä erityisesti digitalisaation hyödyntäminen seurojen palvelutason parantamiseksi.

Parempi huippu-urheilumenestys puolestaan vaatii muun muassa valmennusosaamisen hyödyntämistä engtistä tehokkaammin yli lajirajojen.

– Meidän pitäisi samaan aikaan entistä paremmin pystyä priorisoimaan resurssiemme käyttöä.

Lue myös:

Jääkiekkoilijan riita Loimaan kassan kanssa johti lainmuutoksiin – nyt lomautetut urheilijat putoavat peruspäivärahan varaan, eikä ongelmaa ratkaise yksi huippu-urheilulaki

Urheilijan ammattia ei arvosteta, eläke on olematon, taloudellinen toimeentulo sakkaa – Matti Heikkinen haluaa lain, joka ratkaisee huippu-urheilun ongelmat

Urheiluministeri tilasi selvityksen huippu-urheilulaista, mutta suurin suomalaisia urheilijoita mietityttävä asia jää pimentoon: "Ei kuulu toimeksiantoon"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat