Harvinaislaatuinen superlupaus Silja Kosonen murskaa jo SE-naisen ennätyksiä – nuori moukarisukupolvi jatkaa Krista Tervon raivaamalla tiellä

Ikäluokkansa lahjakkaimpiin moukarinheittäjiin maailmassa kuuluva 17-vuotias Silja Kosonen heitti lauantaina nuorten Suomen ennätyksen 67,99.

Someron Esaa edustava Silja Kosonen olisi ollut yksi ennakkosuosikeista tänä kesänä nuorten MM-kilpailuissa, mutta kisoja ei käydäkään tänä kesänä koronaviruspandemian takia. Kuva: Kari Eerikäinen

– Harvinaislaatuinen superlupaus on ilman muuta kyseessä.

Näin totesi Yle Urheilun asiantuntija Jarkko Finni viikonloppuna nuorten Suomen ennätyksen murskanneesta moukarilahjakkuus Silja Kososesta.

Vasta 17-vuotias Kosonen paransi kilpailussa ennätystään yli neljä metriä lukemiin 67,99. Samalla taakse jäi Krista Tervon nimissä ollut 19-vuotiaiden SE 64,63 vuodelta 2016.

Samassa kisassa, jossa Tervo menetti yhden Suomen ennätyksen, hän myös kohensi omissa nimissään ollutta aikuisten Suomen ennätystä peräti 1,75 metrillä. Kilpailun voittotulos 71,93 varasti syystäkin otsikot, mutta myös Kososen suoritus on hehkutuksen arvoinen.

19-vuotiaiden MM-kisoja on järjestetty kahden vuoden välein vuodesta 1986, mutta naisten moukari otettiin mukaan lajiohjelmaan vasta vuonna 1998. Tulos 67,99 olisi riittänyt mestaruuteen joka kerta lukuunottamatta vuoden 2012 kisoja Barcelonassa, jossa ranskalaistähti Alexandra Tavernier juhli voittoa yli 70 metrin tuloksella.

Nairobin isännöimät nuorten MM-kilpailut jouduttiin Kososen harmiksi siirtämään heinäkuulta hamaan tulevaisuuteen, eikä uutta päivämäärää ole vielä julkistettu. Kosonen suhtautui koronaviruksen takia tehtyyn siirtoon hyväksyvästi, vaikka se aluksi harmittikin.

– Olin ollut tosi innoissani siitä, enkä sen takia hankkinut kesätöitäkään. Ajateltiin, että olen tosi hyvässä kunnossa sitten heinäkuussa. Ei voi mitään, täytyy vain ajatella positiivisesti, että kyllä niitä kisoja tulee. Tavoitteet on kuitenkin ihan olympialaisissa sitten tulevaisuudessa, Kosonen kertoo Yle Urheilulle puhelimitse.

Kosonen voitti viime vuonna kultaa Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Bakussa. Kuva: SUL-arkisto

Tämän vuoden joulukuussa 18 vuotta täyttävä heittäjälahjakkuus pääsee vielä mukaan, jos kisat pystytään järjestämään kesällä 2021.

Ikävämpi tilanne on vuonna 2001 syntyneillä, jotka ovat vuoden päästä yli-ikäisiä juniorisarjaan. Yksi heistä on keihäsennätyksellään junioreiden maailmantilaston toiseksi noussut Julia Valtanen.

– On aika iso helpotus, kun tiedän, että pääsisin MM-kisoihin ensi vuonnakin, Kosonen sanoo.

Monipuolinen urheilutausta

Kosonen asuu Raisiossa, jossa hän elää tavallista lukiolaisen elämää. Syksyllä edessä on ensimmäiset ylioppilaskokeet, ja lakki on tarkoitus painaa päähän ensi keväänä.

Opiskelulta ja harjoituksilta jäävän vähäisen vapaa-ajan Kosonen viettää mielellään ystävien kanssa aktiivisesti, muun muassa uiden ja frisbeegolfia pelaten.

Tavoitteellisen urheilun ja koulunkäynnin menestyksekkäästi yhdistävä nuori nainen on valmentajansa Jani Pihkasen mukaan säntillinen harjoittelija.

– En ole kahden vuoden aikana huomannut, että Silja olisi jättänyt mitään tekemättä. Hän osaa kuitenkin aika rennosti ottaa vapaa-ajalla, että ei treenaaminen mene mitenkään yli kuitenkaan, Pihkanen kertoo.

En ole kahden vuoden aikana huomannut, että Silja olisi jättänyt mitään tekemättä.

Jani Pihkanen

Pihkasen ja Kososen tiivis yhteistyö alkoi keväällä 2018. Turussa asuva Pihkanen seuraa heittoharjoituksia kolmesti viikossa ja voimaharjoituksiakin yhdestä kahteen kertaan viikossa.

Valmentajan mukaan Kososesta näki jo varhain, että moukarinheiton tekniikka oli tälle helppo omaksua. Siihen on kenties ainakin osittain syynä lapsuuden monipuolinen lajikirjo.

– Jalkapallo oli vielä ihan viime vuoteen asti mukana. Olen harrastanut nuorempana ringetteä, suunnistusta, tanssia, voimistelua, uintia, sählyä ja yleisurheilussa kaikkia lajeja. Lisäksi partiota ja pianonsoittoakin, Kosonen listaa.

Silja Kosonen heitti Someron kilpailussa kolmesti yli 67 metrin. Kuva: SUL-arkisto

Vielä viime kesänä Kosonen voitti 17-vuotiaiden SM-kultaa myös kiekonheitossa. Nyt “hupimielessä” mukana kulkenut kakkoslaji on jäämässä pois, kun fokus on täysin moukarissa, jossa kehitys on ollut ripeää.

Asiantuntija Jarkko Finnin mukaan nopea tulostason nosto aikuisiän kynnyksellä on tavallista. Se, että tulokset ovat jo nyt kovia kansallisella tasolla, kertoo siitä, että edellytyksiä nousta kansainväliselle tasolle on rutkasti. Itsestäänselvyys se ei kuitenkaan ole.

– Silloin, kun edetään kohti maailman huippua, pitääkin tuloskehityksen olla aika vauhdikasta noina vuosina ja jatkua useiden vuosien ajan. Matkaa maailman huippuun on vielä kymmenkunta metriä.

"Nelikiloinen moukari lensi miten sattuu"

Naisten nelikiloinen moukari lentää tänä vuonna pidemmälle siksikin, että Kosonen on 19-vuotiaiden sarjaan noustuaan harjoitellut vain sillä. Vielä vuosi sitten välineenä oli kilon kevyempi nuorten moukari, joka lensi parhaimmillaan 72,35 metriin.

Tuo 17-vuotiaiden SE-tulos toi Kososelle toistaiseksi uran suurimman saavutuksen, mestaruuden Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Bakussa, Azerbaidzanissa.

– Nelikiloisella olen saanut enemmän lajivoimaakin. Tietysti, kun voima on kasvanut, pystyn heittämään pidemmälle. Nelosella heittäminen oli viime vuonna sellaista, että se moukari vähän vei, ja minun oli vaikeaa pysyä ringissä. Se lensi miten sattuu. Nyt se on jo ihan oman tuntuinen väline.

Silja Kososen mukaan siirtyminen kolmikiloisesta moukarista nelikiloiseen on sujunut ongelmitta. Kuva: Kari Eerikäinen

Tiimiin liittynyt fysiikkavalmentaja Olli Koskinen on auttanut Kososta kehittämään nopeutta ja voimaa. Yhteistyö on jo nyt kantanut hedelmää, ja tulosharppauksen taustalla on kehitystä niin voima- kuin tekniikkapuolellakin.

Jani Pihkasen mukaan kuitenkin juuri fyysiset ominaisuudet erottavat 17-vuotiaan moukarilupauksen aikuisheittäjistä.

– Aika paljon Silja on voimatesteissä jäljessä aikuisista. Loikassa ja kuulanheitossa on vielä tosi iso ero. Riippuu liikkeestä, mutta hän jää vähintään parikymmentä kiloa noihin muihin kotimaan huippuihin nähden, Pihkanen toteaa.

Jalat maassa

Silja Kosonen oli ennen kauden alkua pohtinut valmentajansa kanssa, että 67 metriä voisi olla sopiva tavoite tälle kesälle. Kun heti ensimmäisessä kilpailussa leka lensikin lukemiin 67,99, oli tavoitettakin syytä päivittää.

Moni nuori urheilija saattaisi helposti vastaavassa tilanteessa uhota heittävänsä 70 metriä, mutta Kososen jalat pysyvät tukevasti maassa.

– Haluan ainakin sen 68 metriä ylittää, kun nyt jäin sentillä siitä, vaatimaton urheilija sanoo.

On epärealistista metrikaupalla parantaa vielä tänä kesänä.

Silja Kosonen

Someron ennätysheitto ei ollut jälkeen päin videolta tarkasteltuna lähelläkään täydellistä. Sekä Kosonen että valmentaja Pihkanen uskovat, että piippuun jäi vielä ainakin metri.

Niin sanottu nappiheitto vielä tänä kesänä voisi kantaa jo lähelle 70 metrin rajaa.

– Tiedostan, että kun tuli paljon parannusta ennätykseen, on epärealistista metrikaupalla parantaa vielä tänä kesänä. Ensi vuonna voisi tavoitellakin sitä 70 metrin rajaa, Kosonen pohtii.

Vertailu SE-naiseen motivoi

Kosonen palaa moukarihäkkiin seuraavan kerran jo keskiviikkona Tampereella. Siellä ovat vastassa tutut kilpasiskot Krista Tervo ja ennätyksensä 66,01 Somerolla heittänyt Suvi Koskinen.

Vuonna 2002 syntynyttä Kososta verrataan väkisinkin vuonna 1997 syntyneeseen Tervoon, joka on kehittynyt tasaisesti viime vuosina Suomen kaikkien aikojen parhaaksi heittäjäksi ja ainoaksi yli 70 metrin ylittäjäksi. Kosonen itse ei vertailusta pahastu.

– Kyllä se motivoi, kun näkee että muutkin menevät eteenpäin. Vertailu Kristan kehitykseen tuo lisää motivaatiota ja lisää uskoakin itseeni. Kun Krista on heittänyt minun ikäsenäni 64 metriä ja itse heitin enemmän, niin mietin, että kuinka pitkälle voin päästä, Kosonen kertoo.

Krista Tervo edusti Suomea Dohan MM-kisoissa 2019. Kuva: European Pressphoto Agency EPA / All Over Press

Asiantuntija Jarkko Finnin mukaan moukarinheitossa on ollut takavuosina paljon edustajia nuorten arvokisoissa. Aikuisena monet lahjakkuudet ovat kuitenkin jääneet noin 65 metriin naisissa ja 70 metrin tienoille miehissä.

– Nyt on selkeästi tapahtunut tasonnousu. Ehkä meidän piti vaan odottaa muutama vuosi, että nämä hyvät lahjakkaat sukupolvet, joissa on paljon hyviä nuoria heittäjiä, nousevat miesten ja naisten sarjoihin ja rupeavat tekemään tulosta. Nyt se alkaa realisoitumaan, kun taso nousee, Finni arvioi.

Laji tekee parhaillaan nousua samanlaiseen tilanteeseen kuin mihin miesten pituushyppy ja naisten pika-aidat ovat päässeet Suomessa viime vuosina.

– Usein ne lajit, jotka ovat lajeina nousseet vähän laajemmin, ovat vaatineet sen, että joku murtautuu kansainväliselle tasolle ja tuo perässään muita urheilijoita.

– Esimerkiksi 100 metrin aidoissa Nooralotta Neziri oli pitkään ylivoimainen ja oikeastaan sen lajin ainut kansainvälisen tason urheilija. Samoin Tommi Evilä murtautui kansainväliselle huipulle ja toi perässään aika monta kahdeksan metrin miestä seuraavina vuosina, Finni sanoo.

Kansainväliselle huipulle tähtää myös Silja Kosonen, jonka päätä ajatus olympialaisista ei huimaa. Muutaman vuoden vanhempi Krista Tervo on nostanut Suomen nuorten naismoukarinheittäjien riman yli 70 metrin.

Kenties muutaman vuoden päästä arvokisojen moukarifinaalissa nähdään useampikin suomalaisnainen, joilta voi odottaa menestystä.

– Vuonna 2022 on MM-kisat, se on lähin aikuisten kisa, jonne pääsy on tavoitteena. 2024 ja siitä eteenpäin pitäisi ihan hyviä sijoituksiakin olla, valmentaja Jani Pihkanen päättää.

Lue myös: