Suora

  • Superpesiksen finaalit
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Digitaalisen rallicrossin MM-sarja 2020: 1. osakilpailu, Hell RX

Kansallinen liiga alkoi suuremmalla pöhinällä kuin koskaan, mutta pelin taso jää Euroopan huippusarjojen jalkoihin – maajoukkueen valmentajalta suoraa puhetta ongelman ytimestä

Naisjalkapallo on mennyt Suomessa eteenpäin kymmenessä vuodessa, mutta maailmalla on kehitytty vielä vauhdikkaammin.

Kansallinen liiga
HJK lähteen ensimmäiseen Kansallisen liigan kauteen hallitsevana Suomen mestarina.
HJK lähti ensimmäiseen Kansallisen liigan kauteen hallitsevana Suomen mestarina.Lehtikuva

Turun Palloseuran kapteeni Mira Andersson aloitti pääsarjauransa vuonna 2008. Naisten SM-sarjan nimi oli muutettu hiljattain Naisten liigaksi. Suomen maajoukkue oli vain muutamaa vuotta aiemmin yltänyt sensaatiomaisesti EM-kisojen välieriin, joissa se kärsi tappion Euroopan mestaruuteen jyränneelle Saksalle.

Anderssonin debyyttikaudella maajoukkue valmistautui jo seuraavan vuoden EM-kotikisoihin, ja odotukset olivat suuret. Teini-ikäinen Andersson pelasi avauskaudellaan 21 liigaottelua pienoisen naisfutishuuman keskellä.

12 vuotta ja 240 liigaottelua myöhemmin 29-vuotias Andersson pelaa kahdettatoista kauttaan pääsarjassa, tällä kertaa Kansallisessa liigassa. Sarja uudisti talvella nimensä suurella pöhinällä. Nimestä häivytettiin sukupuolijaottelu kokonaan pois, mikä toi sarjalle sekä kotimaista että kansainvälistä mediahuomiota. Brändiuudistuksen arvoiksi ilmoitetaan tasa-arvoisuus sekä rohkeus menestyä ja olla oma itsensä.

Nimiuudistuksen yhteydessä Kansallisen liigan mediaoikeudet siirtyivät Sanomalle monivuotisella sopimuksella. Ruutu+ -suoratoistopalvelu näyttää sarjan kaikki ottelut alkavalla kaudella. Miesten puolella vastaava sopimus tehtiin jo muutama vuosi sitten, ja sekä Sanoma että Veikkausiiga ovat olleet tyytyväisiä kontrahtiin. Samaa toivotaan nyt Kansallisessa liigassa.

Mira Andersson juhlii TPS:n hopeamitalia Elli Pikkujämsän sylissä vuonna 2016.
Mira Andersson juhlii TPS:n hopeamitalia Elli Pikkujämsän sylissä vuonna 2016.Lehtikuva

Vaikka 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä virinnyt kiinnostus menestynyttä maajoukkuetta kohtaan ei tehnyt naisten jalkapallosta Suomessa suurta yleisölajia, on TPS:n kokenut kapteeni Mira Andersson vuosien varrella nähnyt suuria kehitysaskeleita naisten pääsarjassa. Taso on Anderssonin mukaan ottanut isoja harppauksia hänen uransa aikana.

– Tästä minä aina juttelen meidän junioreille, jotka eivät ole sitä aikaa eläneet. Se on kehittynyt ihan valtavasti. Yksi esimerkki jonka nostan usein esille, on taustaryhmän koko. Ei meillä silloin ollut näin montaa valmentajaa, fysiikkavalmentajaa, fysioterapeuttia, lääkintähenkilökuntaa, Andersson luettelee.

– Myös näkyvyys ja pelin laatu ovat menneet eteenpäin. Koko liigan taso on kehittynyt valtavasti.

Kehitys on ollut myönteistä, mutta muualla on menty eteenpäin vielä kovempaa. Suomen takamatka maailman ja Euroopan huippumaihin on kasvanut 2000-luvun alusta.

Kärki karkaa

Naisten jalkapallo on ollut maailmalla kovassa kasvussa viime vuodet. Katsojaennätykset ovat paukkuneet ympäri Euroopan, ja lopullinen läpimurto globaaliksi viihdetuotteeksi olivat viime vuoden MM-kilpailut. Viihdyttävän jalkapallon lisäksi kisoista nousi useita kansainvälisiä ilmiöitä, kuten sekä kentällä että sen ulkopuolella ihmisiä ihastuttanut ja vihastuttanut tähti Megan Rapinoe.

Naisten historiallinen takamatka miehiin verrattuna on pitkä. Kesti vuosikymmeniä, ennen kuin naiset alettiin ottaa vakavasti jalkapallokentillä. Nyt panostukset ovat kasvaneet, kun miesten puolella jokaiseen maailmankolkkaan suosionsa levittäneet isot jalkapallosarjat ja suurseurat ovat tajunneet, miten suuri käyttämätön markkinapotentiaali naisista löytyy. Uutta yleisöä ja uusia kohderyhmiä haetaan panostamalla jalkapalloa pelaaviin naisiin. Koronaviruspandemian vaikutukset panostusten jatkuvuuteen selviävät myöhemmin.

Heidi Pihlaja, Ari Lahti
Kansallista liigaa johtava Heidi Pihlaja ja Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti poseeraavat Kansallisen liigan huivin kanssa. Kansallinen liiga

Samalla kun naisten jalkapallon suosio nousee maailmalla, kulkee Suomen kansainvälinen menestys päinvastaiseen suuntaan. Naisten maajoukkue Helmarit on taantunut säännöllisestä arvokisakävijästä arvokisojen portteja kolkuttelevaksi joukkueeksi. Mestarien liigassa suomalaisseurojen menestys on ollut vaatimatonta.

Naisten jalkapallon suosio on kasvanut myös Suomessa, mutta liigan katsojakeskiarvot ovat yhä vaatimattomia. Naisten liigaa kävi viime vuonna katsomassa yhteensä 33 022 katsojaa, mikä tekee yhden ottelun keskiarvoksi 282 silmäparia. Vaikka kasvua edelliskauteen tuli yli 30 prosenttia, keskiarvo on vain reilu kymmenesosa miesten Veikkausliigan 2 620 katsojasta.

Kuinka Kansallinen liiga voisi pysyä jalkapallon kansainvälisen kehityksen mukana?

"Suomi on Euroopan sarjojen kakkosdivisioonassa"

Suomen maajoukkueen ruotsalainen päävalmentaja Anna Signeul on omalla valmentajaurallaan ollut kehittämässä sekä Skotlannin että Ruotsin liigoja. Signeulin mielestä Kansallinen on Euroopan liigojen kakkoskastissa. Tekniikassa, fysiikassa ja taidossa on puutteita, mutta erityisesti huipuille hävitään pelin tempossa. Hyppy kansainvälisten otteluiden korkeaan tempoon saksalasia, englantilaisia tai ruotsalaisia vastaan on liian suuri.

– He ovat askeleen meitä edellä. Kansallisella liigalla on edellytyksiä nostaa tasoa, mutta edellä mainitut maat eivät todellakaan polje paikallaan. Jotta nämä liigat voitaisiin haastaa, myös Suomessa pitäisi panostaa naisten jalkapalloon edes yhtä paljon, Signeul sanoo.

Anna Signeul
Anna Signeul johtaa Suomen maajoukkuetta ja auttaa Kansallista liigaa kehittymään.AOP

Päävalmentaja toivoo uuden liigan, uusien sponsoreiden ja lisääntyneen näkyvyyden tuovan lisää resursseja suomalaiselle naisjalkapallolle. Signeulin mielestä Kansallisen liigan tason nostaminen on Suomi-futiksen tärkeimpiä asioita.

– Liigan pitää pystyä kehittämään pelaajia. Maajoukkueessa lähes kaikki pelaavat nyt ulkomailla. Se ei kasvata tai vie Suomen naisjalkapalloa eteenpäin, jos kaikki lahjakkuudet pelaavat ulkomailla. Niin voi saada hyvän maajoukkueen, mutta se ei kehitä Suomessa pelaavia yhtään paremmaksi, Signeul painottaa.

Sarjan käytössä olevat resurssit tai erityisesti niiden vähäisyys näkyvät kaikessa. Vaikka esimerkiksi Mira Anderssonin edustamassa TPS:ssä taustaryhmä on kasvanut, kaikissa seuroissa tilanne ei ole yhtä hyvä. Osalla joukkueista on päätoimisia tai osatoimisia fysiikkavalmentajia, jotkut seurat ovat vain päävalmentajan varassa. Siksi Signeulin maajoukkuevalmennusryhmään kuuluva fysiikkavalmentaja Lasse Lagerblom kiertää ja auttaa Kansallisen liigan seuroissa parhaansa mukaan.

– Kestävyyspuolella suomalaiset ovat kohtalaisen hyviä, mutta kokonaisuudessaan pelaajien fysiikassa on puutteita. Kansainvälisesti huippupelaajilla harvemmin on fysiikassa suuria puutteita. He ovat kestäviä, nopeita ja vahvojakin, tosi atleettisia, Lagerblom sanoo.

– Meillä on seuroissa hyviä tyyppejä, mutta usein pienellä roolilla. Olisi tärkeää että saisimme myös fysiikkavalmentajia päätoimisiksi. Ja mieluiten jo nuorempien joukkueissa, eikä vasta naisissa. Se veisi fyysistä kehitystä eteenpäin.

Kansallisen liigan joukkueet kilpailevat sarjassa keskenään, mutta kaikilla on yhteinen tahto kehittää sarjaa paremmaksi. Maajoukkueen valmennusryhmä ja seurat ovat tiiviissä yhteydessä asioiden kehittämiseksi.

"Keski-iän nostaminen todella tärkeää"

Suurin este kansainvälisessä tahdissa mukana pysymiselle on, että Suomessa pelaajien täysammattilaisuus on yhä lähes mahdotonta. Monet pelaajat ovat töissä tai opiskelevat jalkapallouransa ohella. Päivän tärkeimmät tunnit menevät monesti johonkin muuhun kuin siihen, että harjoitellaan, syödään tai levätään. Niistä lähtökohdista on vaikea haastaa täysammattilaisia.

– Nostan tosi paljon hattua niille, jotka joutuvat tekemään sen kanssa kompromisseja. Se on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Laadukkaasti pystyy harjoittelemaan myös vaikka hidasteita on tiellä, Lagerblom toteaa.

Täysammattilaisuuden puute vaikuttaa tietysti liigan tasoon ja pelitempoon. Perimmäinen syy ei kuitenkaan välttämättä ole harjoittelun ja lepäämisen ulkopuolisessa elämässä vaan vaikeudessa yhdistää sitä pääsarjassa pelaamiseen. Moni lopettaa, koska yhdistelmä käy liian raskaaksi. Anna Signeulin mielestä Suomessa on lukemattomia pelaajia, jotka ovat lopettaneet uransa ennen kuin ovat kehittyneet lähellekään parasta potentiaaliaan.

Kansallinen liiga
Naisten liigan pelaajien keski-ikä oli viime kaudella 21,5 vuotta.Tomi Hänninen / Yle

– Keski-iän nostaminen on todella tärkeä asia. En voi korostaa tätä tarpeeksi. Jalkapalloilijaksi kehittyminen vie valtavasti aikaa. Parikymppiset ovat vielä nuoria lupauksia. Yksi syy Ruotsin menestykseen on, että he ovat onnistuneet liigan keski-iän nostamisessa, Signeul selittää.

Naisten pääsarjan keski-ikä oli Suomessa viime kaudella vain 21,5 vuotta. Euroopan huippumaissa lukema on 24–25 vuotta. Tämän pitäisi Signeulin mukaan Suomessa muuttua.

– Meillä on oltava ympäristö, jossa nuorten lahjakkuuksien lisäksi voivat kehittyä myös kokeneemmat pelaajat. Jalkapallo on jo Suomessa iso asia, mutta jotta siitä tulisi todella iso, tarvitsemme liigan, jonka keski-ikä ei ole parikymmentä vuotta.

Intohimo kantaa, mutta arki ei ole helppoa

TPS:n kapteeni Mira Andersson on 29-vuotiaana poikkeuksellinen pelaaja liigassa. Harva pelaa Suomessa pääsarjaa enää kolmekymppisenä, eikä Anderssonillekaan ole ollut helppoa yhdistää puheterapeutin työtään ja pelaamista.

– Kyllä minä sitä päivittäin edelleen harjoittelen, onhan siinä omat haasteensa. Viisi vuotta olen jo tehnyt myös puheterapeutin töitä. Se vaatii paljon suunnittelua, karsimista ja kompromisseja, mutta onneksi minulla ihana tukiverkko kotona.

Andresson kertoo, että vain intohimo jalkapalloon on saanut hänet jatkamaan. Kentällä unohtuvat kaikki murheet. Joukkue on yhteisö, josta Andersson saa valtavasti voimaa. Onnistumiset jalkapallossa puolestaan rikastavat myös hänen kentän ulkopuolista arkeaan.

– Onhan tämä tosi tiivistahtista tämä arki, kun kahta työtä tekee päällekkäin. Se varmaan selittää, miksi ne ovat vain harvoja ja valittuja, jotka täällä yhä porskuttavat. Se on mielestäni sääli. Sen vuoksi toivon, että tätä viedään vuosi vuodelta eteenpäin.

Anna Signeul on nähnyt kolmen Suomen-vuotensa aikana naisten pääsarjassa kehitystä, mutta toivoo brändiuudistuksen, uusien sponsorien ja näkyvyyden olevan sytyke aivan uudenlaiselle tasonnostolle.

– On vaikea mennä eteenpäin ilman riittäviä resursseja. Mutta meillä on kunnianhimoisia, loistavia pelaajia ja valmentajia sekä erittäin lupaavia nuoria. Uskon, että meillä on valoisa tulevaisuus suomalaisessa jalkapallossa.

Voisiko naisten jalkapallosta tulla Suomen suosituin laji? Heidi Pihlaja haluaa nostaa liigan huipulle, mutta ilman törkykatsomoa ja typeriä filmauksia

Suomen kenttiä dominoinut joukkue romahti talousvaikeuksien takia – kapteeni seisoi omiensa takana myös vaikeina hetkinä ja nyt hän on valmis jälleen voittamaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat