Pesäpallon supertähti siirtyi lajin vaativimmalle pelipaikalle – Perttu Ruuska, 19, tietää lukkarin vaatimukset ja kritisoi valmennuskulttuuria: "Taktisuuden opettelu unohtuu"

Perttu Ruuska on lyönyt nuoresta iästä huolimatta urallaan jopa 271 juoksua runkosarjassa. Nyt hän siirtyy lukkariksi, mitä pidetään yhtenä pesäpallon vaativimmista tehtävistä.

pesäpallo
Perttu Ruuska
Perttu Ruuska on valloittanut Superpesis-kentät sisäpelissä, mutta nyt hän pyrkii ihastuttamaan myös lautasen äärellä. Tomi Hänninen

Pesäpallon supertähteä Perttu Ruuskaa ja hänen otteitaan sisäpelissä on ylistetty viime vuosina suurin sanoin. Ruuska lyö taitavasti ja tarkasti. Hänen lyöntinsä on myös äärimmäisen kova 19-vuotiaalle pelaajalle.

Vimpelin Vetoa edustava Ruuska on kuitenkin tulevana kesänä uuden haasteen edessä, sillä hän hyppää jokeripelaajasta pesäpallon vaativimmalle paikalle lukkariksi. Lukkarina pesäpallon aloittanut Ruuska on toki pelannut muutamia pelejä tällä tontilla myös Superpesiksessä, mutta nyt hänen on onnistuttava illasta toiseen.

Tämä ei kuitenkaan hätkähdytä nuorukaista. Hän on enemmänkin innoissaan uudesta roolistaan, sillä hän pelaa sisällä todennäköisesti numerolla 4 tai 5, mikä tuo mukanaan myös vaihtotilanteita.

– Olen tykännyt. Nyt pääsen purkamaan paljon vaihtotilanteita ja siihen sisäpeliin tulee monipuolisuutta, kun ei tarvitse miettiä pelkästään kotiuttamista. Se on kyllä piristänyt, Ruuska sanoo Yle Urheilulle.

Ruuska sanoo, että siirtyminen ulkopelaajaksi on helpottanut myös sisäpeliä.

– Ajatellaan, että jokerin rooli on vain sitä, että käydään lyömässä, mutta se on henkisesti yllättävän kova rooli. Jos pari kertaa epäonnistuu, siellä takana ehtii miettiä aika kauan ja ottaa itseensä epäonnistumisista. Ulkopelaajana epäonnistumisen nollaa automaattisesti ja siitä voi hakea onnistumisia ja itseluottamusta sisäpeliin.

Joukkue edellä

Ruuskan siirtyminen jokerista lukkariksi on ollut yksi pesäpallotalven suurimmista puheenaiheista. Ihmisiä on mietityttänyt esimerkiksi se, miten paljon Ruuskan lyötyjen juoksujen määrät putoavat, kun hän ei pääsekään joka vuoroparissa purkamaan ajolähtöä.

Ruuska ei ole tilanteesta huolissaan. Hän luottaa siihen, että Vimpelin Vedon vaihtajat saavat rakennettua hänelle tilanteita.

– Vaikka olen enemmän rakennuspuolella ja vaihtamassa, niin meiltä löytyy myös laajuutta kotiutuspuolelta. Esimerkiksi Janne Mäkelä ja Matias Rinta-Aho, Ruuska toteaa.

– Minulle ei ole pääasia, että pääsen lyömään juoksut, vaan se, että joukkue pärjää.

Perttu Ruuska2
Perttu Ruuska on lyönyt runkosarjassa yhteensä 271 juoksua. AOP

Ruuskan siirtyminen lukkariksi ei ole pelkkä päähänpistos, sillä hän on kehittänyt itseään erityisesti viimeiset kolme vuotta pesäpallon vaativinta tehtävää varten.

Kaikki alkoi vuonna 2017, kun Ruuskan kasvattajaseura Halsuan Toivon B-poikien joukkueessa oli lukkariongelmia, ja Ruuska laitettiin muutaman vuoden tauon jälkeen lautasen äärelle.

Hän myös jäi tälle tielle ja pelasi lopulta koko loppukauden lukkarina.

– Voitimme Halsualla B-pojissa mestaruuden. Sitten Sami-Petteri Kivimäki (Vimpelin Vedon silloinen pelinjohtaja) sanoi, että nyt tehdään miehestä lukkari, Ruuska muistelee.

Syksyn 2017 jälkeen Ruuskaa on kehitetty maltillisesti kohti uutta rooliaan. Hän on tuurannut miesten peleissä muutamia kertoja Vimpelin ex-lukkari Janne Heimosta ja kehittänyt ominaisuuksiaan roolille sopivaksi.

Ruuska on nostellut paljon tolppasyöttöjä, mutta hän on miettinyt pelaamista runsaasti myös taktisesti. Nuorukainen on katsellut kevään ja kesän aikana paljon videoita ja tutustunut entistä paremmin vastustajien kärkipelaajien suorituksiin, jotta hän tietää jo etukäteen heidän parhaimmat lyöntinsä ja voi siten antaa heille vaikeampia syöttöjä.

Taktisuus unohtuu

Taktisuus ja pelin ymmärtäminen ovat asioita, joissa Ruuska poikkeaa moneen samanikäiseen pelaajaan, mutta myös joukkuekavereihinsa verratuna.

– Mietin sisäpeliä paljon sen kautta, mitä lyöjä ajattelee. Lyöntivauhtien ja etenijöiden lukemisen kautta koen, että taktinen näkemykseni on hyvällä tasolla.

Ruuska kertoo, että pelin ymmärtäminen kumpuaa hänen nuoruudestaan, jolloin hän istui pesäpallokentillä lähes päivittäin katsomassa niin Superpesiksen kuin alempien sarjojen otteluita.

– Ainakin itse yritän kannustaa nuoria siihen, että he katsoisivat pelejä, miettisivät asioita ja kävisivät lyömässä. Yleensä huiput tehdään omalla ajalla ja niin se on myös pelin ymmärryksessä, Ruuska toteaa.

Ruuskan mukaan pelin ymmärtämistä voi myös opettaa. Taktisuutta painotetaan kuitenkin hänen mukaansa liian vähän valmennuksessa.

– Paljon puhutaan fysiikasta ja lajitehokkuudesta. Ne ovat myös tärkeitä, mutta taktisuuden opettelu välillä unohtuu juniorivalmennuksessa.

Perttuitalansi
Ruuska löi viime vuoden Itä-Lännen arvo-ottelussa 2+8 juoksua. Lyötyjen juoksujen määrä rikkoi Sami Joukaisen nimissä olleen Itä–Länsi-ennätyksen (1+7) vuodelta 2012.AOP

Ruuska pitää taktisuutta ja pelinymmärtämistä etenkin lukkarin tärkeimpinä ominaisuuksina. Hän kokeekin vahvuudekseen pelin ymmärtämisen, mutta pitää myös heittokättään hyvänä. Kehittämistä löytyy sen sijaan näppien eli lyhyiden lyöntien hakemisessa.

– On tietysti vaikea sanoa yhtä, mutta jatkossa näppilyönneistä pitää saada paremmin paloja. Se koskee minua, mutta myös etukenttää. Uskon, että se yhteinen sävel vielä löytyy, millä saamme tuhoisan kombon aikaan.

Nuoresta iästään huolimatta Ruuska on jo ehtinyt saavuttaa paljon. 19-vuotias lyöjätykki on voittanut kaksi Suomen mestaruutta, pommittanut yhteensä 271 juoksua ja pelannut kolmesti Itä–Länsi-ottelussa.

Tulevaisuuden kannalta kuitenkin ainoastaan yhdellä asialla on merkitystä.

– Pari viime vuotta ovat olleet heikompia joukkueen kanssa ja minulla on iso tavoite voittaa mestaruus johtavana pelaajana. Mestaruus lukkarina on kunnianhimoinen tavoitteeni ja sitä lähdetään hakemaan.

Perttu Ruuska on jo nyt lajinsa supertähti ja pelaaja, jolta odotetaan tulevaisuudessakin häikäseviä suorituksia. Hän ei kuitenkaan sanojensa mukaan ota paineita roolistaan pesäpallon tähtipelaajana.

– En oikeastaan ajattele sitä. Yritän jatkaa omaa tekemistä ja kehittyä, sillä se on aika vahva totuus, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen, Ruuska aloittaa ja jatkaa:

– Ei niistä kannata ottaa paineita tai olla tyytyväinen siihen, että on joku taso saavutettu. Totta kai tiedostan, että olen sellaisessa asemassa, jossa pitää olla yksi päävastuunkantajista. Se on iso mahdollisuus, Ruuska toteaa.

Lue myös:

Miesten Superpesis alkaa tasaisempana kuin pitkään aikaan – sarjajärjestelmä petaa herkulliset mahdollisuudet yllätyksille: "Painetta koko ajan"

Kaikkien aikojen etenijäkuningas palasi isoveljensä alaisuuteen ja vahvistaa Superpesiksen yllättäjäehdokasta – sarjan konkarijoukkue on valmis rikkomaan tutun kärkinelikon

Pesäpalloliitto höllentää korona-ajan erityisjärjestelyitään – kunnarionnittelut sallitaan kolmospesällä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat