Miesten Superpesis alkaa tasaisempana kuin pitkään aikaan – sarjajärjestelmä petaa herkulliset mahdollisuudet yllätyksille: "Painetta koko ajan"

Miesten Superpesis alkaa torstaina. Sarjan ennakkosuosikki on kaksi mestaruutta putkeen voittanut Joensuun Maila. Yle Urheilu listasi kiinnostavimmat puheenaiheet kauden alla.

pesäpallo

1

Lahtokohdat
AOP

Lähtökohdat ja suosikit

Pesäpallon miesten Superpesiksen alkavasta kaudesta voi odottaa ennätystasaista kärkipään seurojen osalta. Aiempina vuosina Joensuun Maila, Sotkamon Jymy, Kouvolan Pallonlyöjät ja Vimpelin Veto ovat hallinneet mitalipelejä, mutta tänä vuonna myös huippupesäpalloilija Sami Haapakoskella vahvistunut Pattijoen Urheilijat taistelee vahvasti paikasta neljän joukossa.

Pattijoen Urheilijat nousi esimerkiksi pelinjohtajian ennakkorankingissa neljänneksi ohi Vimpelin Vedon. Pesäpalloasiantuntija Antti Tokkari pitää tätä mahdollisena, mutta muistuttaa, ettei pelinjohtajarankingissa viidenneksi sijoitettua Vimpelin Vetoa pidä vähätellä.

– Tietysti Vimpelissä on muuttuvia tekijöitä ja heidän tilanteensa on vähän epäselvä. Esimerkiksi Teemu Isoketo ei ole ykkösjoukkueessa, vaan pelaa kakkosjoukkueen puolella. Myös Mikko Kanalan pelikunnosta ynnä muusta on riittänyt paljon puhetta, Tokkari sanoo Yle Urheilulle.

– Mutta Vimpeli tulee varmasti taistelemaan neljännestä sijasta Pattijoen kanssa. En laskisi myöskään Hyvinkään Tahkoa pois taistelusta neljännestä sijasta, Tokkari jatkaa.

Tokkarin mukaan kaksi mestaruutta putkeen voittanut Joensuun Maila on ykkössuosikki ja olisi iso yllätys, jos joensuulaiset eivät pelaisi finaalissa. Pesäpalloasiantuntija povaa, että Sotkamon Jymy ja Kouvolan Pallonlyjöjät ovat JoMan kovimmat haastajat.

– Olen jo veikannut Sotkamoa mestariksi. Se kuitenkin vaatii JoMalta pientä alisuorittamista ja muilta täydellisen onnistumisen, että joku muu kuin JoMa ottaa mestaruuden.

Sotkamon Jymyn yhdeksi valttikortiksi voi nousta tiivis pelitahti, sillä joukkueesta löytyy paljon nopeita juoksijoita verrattuna esimerkiksi Kouvolan Pallonlyöjiin, jossa etenemisvastuu on Tommi Mäentaustan harteilla.

– Uskon, että Sotkamon laaja etenemismateriaali korostuu syksyä kohden. Siellä on hyvävireisiä etenijöitä suhteellisen tuoreena vielä ratkaisuhetkilläkin.

Kärkijoukkueiden takana mielenkiintoa löytyy pudotuspelitaistelusta, johon nousijajoukkue Manse PP tuo oman mausteensa. Tamperelaiset ovat hankkineet talven aikana rutinoituneita Superpesis-pelaajia lyöjätykki Juha Niemen, etenijä Tuomas Tuohisaaren ja vaihtaja Juuso Myllyniemen muodossa.

Tokkarin mukaan tamperelaiset taistelevat tiukasti kahdeksannesta sijasta.

– Manse PP on ilmoittanut vahvistuksillaan, etteivät he ole lähteneet katselemaan, vaan hakevat tosissaan ja vakavasti menestystä jo ensimmäisellä kaudella. Jää kuitenkin nähtäväksi, mihin se riittää, Tokkari sanoo.

Miesten Superpesiksessä on aiempaan vuosiin verrattuna enemmän mahdollisuuksia yllätyksille, sillä koronaviruspandemian aiheuttamien muutoksien vuoksi pudotuspelisarjat pelataan paras kolmesta -järjestelmällä, kun aiemmin jatkoon on päässyt kolmella voitolla.

Tokkari toivoo, että uusi sarjasysteemi toisi myös yllätyksiä tälle kaudelle.

– Nyt jos koskaan yllätyksille tulee sijaa entistä enemmän. Perinteiset neljä kärkijoukkuetta ovat tehneet viime vuosina työnsä hyvin ja paikkansa ansainneet, mutta mielenkiinnon säilyvyyden takia toivon, että neljän joukossa nähdään uusi joukkue, Tokkari toteaa.

2

Isoimmat siirrot Haapakoski
AOP

Isoimmat siirrot

Tuomas Jussila, Joensuun Maila --> Imatran Pallo-Veikot

Sami Haapakoski, Vimpelin Veto --> Pattijoen Urheilijat

Juha Niemi, Joensuun Maila --> Manse PP

Jere Dahlström, Imatran Pallo-Veikot --> Kouvolan Pallonlyöjät

Antti Hartikainen, Kouvolan Pallonlyöjät --> Joensuun Maila

Toni Kohonen, Oulun Lippo --> Kouvolan Pallonlyöjät

Miesten Superpesiksessä nähtiin menneen talven aikana poikkeuksellisen paljon isoja seurasiirtoja erityisesti kärkijoukkueiden kohdalla.

Kovimpia menetyksiä siirtomarkkinoilla koki Vimpelin Veto, kun Sami Haapakoski päätti lähteä veljensä Jussi Haapakosken seuraksi Pattijoen Urheilijoihin ja Superpesiksen parhaimpien lukkareiden joukkoon viime vuosina noussut Janne Heimonen ripusti räpylänsä naulaan.

Mielenkiintoisin seurasiirto nähtiin puolestaan Kouvolassa, kun 22 kertaa Itä-Lännessä pelannut Toni Kohonen päätti palata yhden vuoden tauon jälkeen Superpesikseen. Lukkarin tontilla aiemmin pelannut Kohonen pelaa tällä kertaa ulkopelissä polttolinjassa, mutta hänen tapansa lukea lyöntejä ja niiden suuntaa auttanee pesäpallolegendaa uuden roolin sisäistämisessä.

Kohonen auttaa Kouvolan Pallonlyöjiä kuitenkin jopa eniten sisäpelissä, jossa hänen ”viistopystäri”-lyöntinsä takaa vaihto- ja kotiutustilanteissa helpotusta etenijöille.

Kenties yllättävin siirto nähtiin kuitenkin Joensuu-Tampere-välillä, kun kovasta lyönnistään tunnettu Juha Niemi päätti vaihtaa nousijajoukkue Manse PP:hen. Niemen kotiutusvoima parantaa roimasti Manse PP:n asemia ja jopa varmistanee muiden hankintojen ohella sen, etteivät tamperelaiset jää sarjassa viimeiseksi.

3

Keitaseurata
AOP

Keitä seurata

Perttu Ruuska, Vimpelin Veto

Kahden viime kauden aikana jopa 18 kunnaria ja 216 tavallista juoksua lyönyt supertähti Perttu Ruuska, 19, on jo todistanut olevansa eliittiä mailassa, mutta tulevana kesänä nuorukainen hyppää vaativiin saappaisiin lukkarin tontille. Ruuska on jo aiempina vuosina pelannut yksittäisiä mallikkaita pelejä lukkarina, mutta pystyykö hän loistamaan myös ulkona niin, ettei lukkarointi vie tehoja sisäpelistä?

Konsta Kurikka, Sotkamon Jymy

Kolmannen kautensa Superpesiksessä aloittava Konsta Kurikka, 19, lukeutuu Ruuskan ohella pesäpallon mielenkiintoisimpiin uusiin lupauksiin. Kurikka on häikäissyt jo nyt monipuolisuudellaan ja fyysisyydellään, sillä esimerkiksi Sotkamon urheilulukion testauksissa on jo rikkountunut 170 kilometrin tuntinopeus lyöden ja 150 kilometrin nopeus heittäen. Viime kaudella Kurikka keräsi Imatran Pallo-Veikoissa 6+27 lyötyä, 24 tuotua ja 121 kärkilyöntipistettä runkosarjan otteluissa.

Joni Rytkönen, Sotkamon Jymy

Viime vuoden miespesäpalloilijaksi valittiin Juha Puhtimäki, mutta tuon palkinnon olisi voinut jakaa myös Joni Rytköselle. 27-vuotias vaihtaja on vakiinnuttanut paikkansa numerolla kaksi ja häikäissyt vahvalla ja tasaisella sisäpelillään. Taitolyönneistään tunnettu Rytkönen löi viime kaudella kuusi kunnaria, seitsemän tavallista ja keräsi jopa 202 kärkilyöntiä. Nopeajalkainen vaihtaja pinkoi viime vuonna myös etenijäkuninkaaksi tuoden yhteensä 71 juoksua runkosarjassa.

4

Koppilyonti
Tomi Hänninen

Koppilyöntejä vähemmäksi – pesäpallon sääntömuutokset

Kuten naisten Superpesiksessä, myös miehissä runkosarja pelataan läpi lohkomuotoisena niin, että kukin joukkue pelaa oman lohkonsa kanssa nelinkertaisen sarjan ja kahden viereisen lohkon kanssa kaksinkertaisen sarjan.

Tämän lisäksi runkosarjan kolme parasta saavat valita puolivälierävastustajansa sijoille 5-8 sijoittuneista joukkueista. Pudotuspelit puolestaan pelataan paras viidestä -järjestelmän sijasta paras kolmesta -järjestelmällä.

Pesäpalloliitto on lisäksi tehnyt jo viime vuoden puolella muutamia sääntömuutoksia. Merkittävin näistä on pelaajien välistä jättämisen sääntö, sillä jatkossa pelinjohtaja voi halutessaan jättää vapaavalintaisen määrän pelaajia välistä, jos kentällä ei ole etenijöitä. Aiemmin pelinjohtaja on voinut jättää miesten Superpesiksessä yhden pelaajan välistä.

Pesäpalloliiton urheiluyksikön johtaja Mikko Huotari kertoi aiemmin Yle Urheilulle, että sääntömuutoksen tarkoituksena on pelin aktivoiminen.

− Meillä on hyvin tarkat tilastot siitä, millaisia lyöntejä milläkin numerolla lyödään. Olemme tätä useamman vuoden tutkineet ja haluamme, että koppilyöntien osuus pelistä vähenee, Huotari sanoi.

Pesäpalloliitto myös on myös päättänyt, että jatkossa Superpesiksessä joukkueilla on vain yksi aikalisä ottelua kohden. Lisäksi estämiseen ja syöttämiseen liittyviin sääntökohtiin on tehty tarkennuksia.

5

sarjajarjestelma
Tomi Hänninen

Poikkeuksellinen sarjajärjestelmä

Pesäpalloliitto joutui muokkaamaan koronaviruksen vuoksi sarjajärjestelmänsä hyvin poikkeukselliseen muotoon.

Kaksinkertainen sarja sai tehdä tilaa lohkomuotoiselle kaudelle, eikä pudotuspelejäkään pelata tällä kaudella miesten osalta tutulla paras viidestä -järjestelmällä.

Miesten Superpesiksessä pudotuspelipaikoista väännetään paras kolmesta -tyylillä, sillä Pesäpalloliitto halusi taata jokaiselle joukkueelle mahdollisimman monta runkosarjapeliä.

Kysyimme kuudelta miesten Superpesis-joukkueen pelinjohtajalta ajatuksia siitä, miltä paras kolmesta järjestelmä vaikuttaa ja miten se muuttaa asennoitumista syksyn peleihin.

Mielipiteet olivat hyvin samankaltaisia. Uusi sarjajärjestelmä kuitenkin sai pelinjohtajien hyväksynnän, vaikka urheilullisesti ajateltuna paras viidestä järjestelmä koettiinkin parempana.

– Pitkään pesiksessä mukana olleena olin alkuun sitä mieltä, että siinä ei ole mitään järkeä, kun on tottunut pitkiin pudotuspelisarjoihin ja ne ovat parhaita pelejä, mitä laji tarjoaa, Vimpelin Vedon pelinjohtaja Markku Hylkilä sanoo Yle Urheilulle ja jatkaa:

– Aika nopeasti tuli fiilis, että ehkä tällaisen kautena niiden miettiminen on toissijaista. Pääasia, että päästään pelaamaan.

Sotkamon Jymyn pelinjohtaja Jani Komulainen uskoo, että pudotuspelisarjojen ensimmäisten pelien merkitys korostuu entisestään.

– Se tuo tietyn yllätysmomentin. Ensimmäisen ottelun merkitys korostuu ja sen voittaja on vahvoilla lyhyessä sarjassa. Pelin pitää olla heti hyvillä kantimilla, sillä lyhyessä sarjassa ei älyttömän paljon ehdi muuttaa pelaamista, Komulainen sanoo.

Pattijoen Urheilijoiden Jussi Haapakoski on samoilla linjoilla. Yllätyksiä voidaan nähdä.

– Paras viidestä sarjassa ensimmäinen peli on totta kai tärkeä, mutta se ei vielä lyö painetilaa päälle. Nyt on painetta koko ajan, Haapakoski muistuttaa.

Joensuun Mailan pelinjohtaja Mikko Korhonen kuitenkin uskoo, että paras kolmesta -järjestelmällä löytyy parhain joukkue.

– Kyllä se selviää, koska lajin säännöt eivät kuitenkaan muutu. Samat pelin ja voittamisen lainalaisuudet säilyvät edelleen, Korhonen sanoo.

Sekä miesten että naisten Superpesis-kaudet pelataan tällä kertaa poikkeuksellisesti lohkomuodossa. Lohkojärjestelmässä jokainen joukkue pelaa oman lohkon kanssa nelinkertaisen ja viereisen lohkon kanssa kaksinkertaisen sarjan.

Maantieteellisesti toisistaan kauimpien lohkojen joukkueet eivät puolestaan kohtaa toisiaan.

– Onhan se vähän absurdia, että emme kohtaa Sotkamon Jymyä ja Pattijoen Urheilijoita koko kaudella, mutta varmaan kaikkinensa lohkojako oli oikea ratkaisu. Pelitahti on niin kova, KPL:n pelinjohtaja Iiro Haimi kommentoi.

Haastatellut pelinjohtajat ymmärtävät muutenkin sen, että poikkeuksellisena aikana on pakko vähentää kuluja matkustusta karsimalla. Mahdollisimman monella runkosarjapelillä puolestaan taataan tärkeitä euroja seurojen kassaan.

– Tässä tilanteessa tärkeämpää on se, että seurat saadaan vietyä taloudellisesti tämän kauden läpi, eikä se, miten saadaan pudotuspelisarjat ja muut rakennettua, Joensuun Mailan pelinjohtaja Mikko Korhonen tiivistää.

Lue myös:

Pesäpallon supertähti siirtyi lajin vaativimmalle pelipaikalle – Perttu Ruuska, 19, tietää lukkarin vaatimukset ja kritisoi valmennuskulttuuria: "Taktisuuden opettelu unohtuu"

Kaikkien aikojen etenijäkuningas palasi isoveljensä alaisuuteen ja vahvistaa Superpesiksen yllättäjäehdokasta – sarjan konkarijoukkue on valmis rikkomaan tutun kärkinelikon

KPL:n tähtipelaaja hyllytettiin kokoonpanosta eikä paluupäivä ole tiedossa – joutuu osoittamaan, että on pelipaikkansa arvoinen

Koronaviruspandemia myllersi Superpesiksen sarjajärjestelmän, josta ei yksikään putoa, mutta kaikkia joukkueita ei välttämättä kohdata – seuroilta löytyy kiitosta ja ymmärrystä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme