Naisten palloilujoukkueet saivat kymmenesosan huippu-urheilun koronatuesta – kokenut urheilujohtaja hämmästelee rahanjakoa: "Mekaanisesti laitetaan joku summa"

Moni urheiluseura ja lajiliitto pettyi Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman huippu-urheilun koronatuen myöntökriteereihin.

Urheilupolitiikka
Eveliina Rantonen
Pesäysien Eveliina Rantonen syöksyy ottelussa Kirittäriä vastaan heinäkuun alussa. Naisten Superpesis on Suomen suosituin naisten palloilusarja.Tomi Hänninen

Naisten pääsarjajoukkueet saivat noin kymmenen prosenttia Opetus- ja Kulttuuriministeriön huippu-urheilulle tarkoitetusta koronatuesta, ilmenee Yle Urheilun selvityksestä.

Avustus oli tarkoitettu kansallisten pääsarjojen organisoinnista vastaaville liigoille ja lajiliitoille, joiden sarjoissa pelaa ammattiurheilijoiksi katsottavia henkilöitä. OKM:n ylitarkastaja Hannu Tolosen mukaan lähtökohtana oli alun perin, että pääsarjoille tarkoitettu tuki koskisi vain vakuutusturvan piirissä olevia urheilijoita, eli yli 11 700 euroa vuodessa tienaavia urheilijoita.

– Sitten kun tätä selvitettiin, todettiin, että he eivät ole niin yksiselitteisesti laskettava kuvio, Tolonen avaa.

Puhtaiden palkkatulojen lisäksi kuvioon vaikuttivat myös asunto, ruoka ja mahdollisesti autoetu. Lisäksi sopimuskaudet kattoivat lähinnä pelikauden.

– Joillakin pelaajilla voi olla useamman vuoden sopimuksia, mutta pääsääntöisesti ne ovat sopimuskauden mittaisia, alkavat vähän ennen kauden alkua ja päättyvät välittömästi kauden jälkeen, jolloin keskimääräinen ansio ei täyty. Seurat maksavat palkan lisäksi niin sanottuja palkkioperusteisia korvauksia, jotka saattavat jäädä alle lakisääteisen osuuden. Niinpä mukaan tulivat myös naispalloilusarjojen pelaajat, Tolonen avaa.

pesis
Naisten Superpesiksessä pelaavat seurat saivat vajaa kolmanneksen Pesäpalloliiton potista. Tosin kaikki sarjassa pelaavat joukkueet eivät tukea edes hakeneet. Tomi Hänninen

Naisten pääsarjajoukkueet saivat tukea pesäpallossa, jalkapallossa, koripallossa, lentopallossa sekä salibandyssa. Jääkiekon naisten liigajoukkueille tukea ei myönnetty.

Kaikkiaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisten pääsarjojen organisoinnista vastaaville liigoille ja lajiliitoille myönnettiin 2 383 280 euroa. Eniten tukea myönnettiin jääkiekon SM-liigalle, yhteensä 750 000 euroa. Toisiksi eniten sai jalkapallon Veikkausliiga, jolle myönnettiin yhteensä 600 000 euroa. Naisten osuus runsaan kahden miljoonan kokonaispotista oli kymmenisen prosenttia.

Pesäpallonaiset ja lentopallonaiset saivat eniten

Eniten tukea saivat lentopallon Mestaruusliigassa pelaavat naisjoukkueet. Lentopalloliiton toimitusjohtaja Seppo Siika-ahon mukaan pääsarjojen tuet jakautuivat miesten ja naisten pääsarjalle noin 60–40-periaatteella.

– Jako kuvaa aika hyvin Mestaruusliigan miesten ja naisten toiminnan volyymia. Miesten toiminta on hieman suurempaa, ero ei ole hyvin suuri, mutta noin 15–20 prosenttiyksikköä, Siika-aho valottaa.

Lentopalloliitto sai yhteensä runsaat 167 000 euroa, joten naisten pääsarjajoukkueiden osuus on noin 66 000 euron kieppeillä.

Suomen suosituimman naisten palloilusarjan eli naisten Superpesiksen joukkueet saivat Pesäpalloliiton arvion mukaan noin 50 000 euroa. Summa on hieman alle kolmannes liiton 159 700 euron potista, josta loput menivät miesten Superpesiksen joukkueille. Naisten sarjasta hakijoita oli Pesäpalloliiton mukaan viisi, kun taas miesten puolelta lähes kaikki 14 Superpesis-seuraa hakivat avustusta.

LP Viesti
LP Viesti vei mestaruuden 2019. Tänä keväänä ei mitaleita jaettu kesken päättyneen kauden takia. Mika Kylmäniemi / AOP

Salibandyliitto sai 143 000 euroa tukea. Jokainen naisten ja miesten F-liigassa pelaava seura sai tästä potista 1 500 euroa. Loput 98 000 euroa jaettiin suhteessa palkka- ja muihin kuluihin. Naisten pääsarjaseurat saivat tästä noin 20 prosenttia. Toisaalta 98 000 eurosta 25 prosenttia meni neljälle seuralle, joiden nais- ja miesjoukkueet olivat tehneet vain yhden yhteisen hakemuksen.

Naisten korisliigaseurat saivat 30 000 euroa reilusta 180 000 euron potista. Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm huomauttaa, että kaikki naisten pääsarjajoukkueet eivät hakeneet tukea ollenkaan.

– Miesten liigajoukkueista avustusta haki 12 joukkuetta ja naisten puolella sitä haki seitsemän kymmenestä eli kolme ei hakenut lainkaan, Westerholm avaa.

Westerholm painottaa muiden sarjojen ja liittojen tavoin, että tukia jakaessa noudatettiin tarkasti Opetus- ja kulttuuriministeriön kriteerejä. OKM:n kriteerien mukaan tukea pystyi hakemaan maksimissaan 2 000 euroa per pelaaja, eivätkä pelaajat saaneet olla lomautettuna avustuksen käyttöaikana.

Moni naisten pääsarjaseura on kuitenkin hakenut ja saanut tukea myös muista lähteistä – myös liitolta.

Esimerkiksi Kansallinen liiga sai Palloliitolle myönnetystä Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilijoiden palkkakustannuksiin tarkoitetusta 114 800 euron tukipotista reilut 15 000 euroa. Loput menivät miesten Ykköselle ja Futsal-liigalle, sillä omana organisaationaan toimiva Veikkausliiga sai tukea 600 000 euroa. Kansallisesta liigasta Opetus- ja kulttuuriministeriön palkkatukea haki kolme seuraa.

Palloliitto avusti Euroopan jalkapalloliitto Uefan myöntämällä Hatrick-tuella myös Kansallisen liigan seuroja. (siirryt toiseen palveluun)Veikkausliigaseurat saivat tästä potista noin 54 000 euroa per joukkue, miesten Ykkösen seurat 17 000 euroa ja Kansallisen liigan joukkueet kukin 7 000 euroa. Toinen puolikas yhteensä miljoonan euron tuesta jaetaan elokuussa.

Tyytymättömyyttä myöntökriteereihin

Kaikkiaan korkeimmille kansallisille kilpasarjoille oli varattu tukea kolme miljoonaa euroa, joten jakamatta jäi reilut 600 000 euroa. Osa liitoista ja sarjoista harmittelikin myöntökriteerien ankaruutta, sillä kriteereissä ei huomioitu esimerkiksi kevään peruuntuneista otteluista tai tapahtumista aiheutuneita tulonmenetyksiä, jotka saattoivat olla suhteellisen merkittäviä myös naisseuroille. Tuki perustui puhtaasti urheilijoiden palkkakustannuksiin.

– Joillekin seuroille tuli isot tappiot, kun pudotuspelit jäivät pelaamatta. Meidän nettotappiomme oli noin 100 000 euroa ja sitä ei korjata millään tavalla, Hurrikaani-Loimaan puheenjohtaja Harri Syväsalmi sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön entinen johtaja olisi jakanut tukia eri tavalla.

– Olen pahoillani, että tässä otettiin huomioon vain pelaajille maksettavat palkkiot. Olisi ollut syytä huomioida ainakin päätoimiseen valmennukseen ja mahdollisesti myös seuran päätoimiseen vetämiseen liittyvät palkkiot. Korona-avustuksen olisi pitänyt huomioida tosiasiallinen tilanne. Nyt vain mekaanisesti laitetaan joku summa, joka perustuu vain pelaajien palkkioihin.

Åland United
Palloliitto tuki Kansallisen liigan seuroja muun muassa 7000 eurolla per joukkue.Kansallinen liiga

Naisten palloilusarjoissa varsinaiset ammattipelaajasopimukset ovat kuitenkin vielä harvassa, muistuttaa Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja.

– Tukiperiaatteissa olisi toivonut ehkä enemmän harkintaa toiminnan turvaamiseksi. Tämä on tärkeää koronakeväänä, jotta ylipäänsä on mahdollisuudet jatkaa ja viedä toimintaa eteenpäin, vaikka saamatta jääneet tuotot tai juosseet kulut eivät suoranaisesti ammattilaispelaajien palkkoihin kohdistukaan, Pihlaja sanoo.

Liiton lisäksi osa pääsarjajoukkueiden seuroista on hakenut ja saanut myös muita OKM:n tukia. Esimerkiksi harkinnanvaraista erityisavustusta liikunta- ja urheiluseurojen toiminnan syntyvään alijäämään jaettiin 3,9 miljoonan euron edestä.

Ruotsissa syttyi sanasota

Ruotsissa naisten pääsarjaurheilun saamat tuet ovat herättäneet viime viikkoina ankaraa keskustelua (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi jalkapallossa miesten kahden ylimmän pääsarjan joukkueet nettosivat 72,9 miljoonaa kruunua eli lähes 7 miljoonaa euroa, kun naisten kahden ylimmän pääsarjan oli tyytyminen 3,6 miljoonaan kruunuun eli noin 345 000 euroon. Naisten osuudeksi jäi nelisen prosenttia.

Ruotsissa huippu-urheilun koronatukien jakamisessa noudatettiin maan urheilun keskusjärjestö Riksidrottsförbundetin linjaa, eli jakoperusteissa keskityttiin ensisijaisesti menetettyihin yleisötuloihin.

Jääkiekossa SDHL:n joukkueet saivat Ruotsin huippujääkiekolle tarkoitetusta 95 miljoonan kruunun potista prosentin. Menetettyihin yleisötuloihin perustuvassa mallissa tuille pääsivät ainoastaan finaalijoukkueet HV-71 ja Luleå muiden tyytyessä nollaan kruunuun.

Lue myös:

Urheilulle 9,4 miljoonaa euroa koronatukia – noin 10 miljoonaa jäi jakamatta

SM-liigan ja Veikkausliigan seuroille hieman helpotusta: palkkatukea jaetaan sittenkin kaikille kehitystuista huolimatta

Liki 1 000 urheiluseuraa haki yhteensä 25 miljoonaa euroa koronatukea valtiolta

RoPS:n toimitusjohtaja Risto Niva odottaa lisäohjeita viranomaisilta: ”Se ei hirveästi auta, jos yleisömäärä pysyy alle 500:n”

Miksi hallituksen koronatukipotista tuetaan ammattilaisurheilua, kun lapsia liikuttavat seurat kaipaavat euroja kipeimmin? Ministeri Kosonen: "Taustalla on tärkeämpi ajatus"

Näin hallituksen koronatuet urheilulle jaetaan – Veikkaus- ja SM-liigaseurat voivat saada maksimissaan 50 000 euroa, osalle ei tukea lainkaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat