Rasismin vastustaminen on olympialaisissa kiellettyä – miksi päättäjät haluavat vaientaa urheilijat, joilla on mielipide? "Kuulostaa nykypäivänä erikoiselta"

Kansainvälinen olympiakomitea pyrkii väkisin pitämään olympialaiset neutraalina ja poliittisesti riippumattomana tapahtumana. Polvistumisprotestit on Tokiossa kielletty.

Urheilupolitiikka
Southamptonin Michael Obafemi polvistuu ennen Valioliigan ottelua
Tämä ele on olympialaisissa kielletty. Southamptonin Michael Obafemi polvistuu ennen Valioliigan ottelua.Richard Heathcote / Getty Images

Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) ei aio sallia urheilijoiden poliittisia kannanottoja ensi vuoden kesäolympialaisissa Tokiossa. KOK:n edustaja vahvisti kesäkuussa brittiläiselle The Telegraphille (siirryt toiseen palveluun), että tammikuussa 2020 päivitetyt säännöt pätevät yhä ensi kesänä.

KOK kieltää protestit ja poliittiset kannanotot olympia-areenoilla, olympiakylässä, palkintojenjakotilaisuuksissa, avajaisissa ja päättäjäisissä. Olympialaisten ulkopuolella protestit ovat sallittuja, mutta ne eivät saa rikkoa paikallista lakia. Jos urheilija rikkoo protestisääntöjä Tokion olympialaisissa, rangaistus määrätään tapauskohtaisesti.

Digitaalisen kulttuurin yliopistonlehtori Riikka Turtiainen Turun yliopistosta arvelee, että jos Tokiossa kilpailtaisiin jo tänä kesänä heinä-elokuussa, protesteja todennäköisesti nähtäisiin kielloista huolimatta. Ylimääräinen vuosi tuskin muuttaa tilannetta radikaalisti.

– Uskon, että nämä aiheet pysyvät pinnalla seuraavat 13 kuukautta. On nähty niin paljon kannanottoja, ja organisaatiot ovat tulleet vastaan, että tuntuisi oudolta, jos kaikki päättyisi olympialaisten alla. On ihan tervetullutta ravistella vähän sitä olympialiikettäkin, sitä kulissia, Turtiainen arvioi.

Polvistumisia ja hiljaisia protesteja

Monet kansainväliset lajiliitot ja urheilusarjat ovat sallineet urheilijoiltaan poliittiset protestit urheilutapahtumissa sen jälkeen, kun afroamerikkalainen George Floyd kuoli toukokuun lopussa poliisiväkivallan seurauksena Yhdysvaltain Minneapolisissa. Mustien oikeuksia puolustava Black lives matter -liike nosti tapauksen jälkeen päätään maailmanlaajuisesti.

Muun muassa jalkapallon Saksan Bundesliigassa kaksi Dortmundin pelaajaa kirjoitti pelipaitoihinsa englanniksi tekstin “Oikeutta George Floydille”. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa toivoi Saksan jalkapalloliitolta tilannetajua, ja pelaajat selvisivät kannanotostaan ilman rangaistusta, vaikka he rikkoivat Fifan sääntöjä.

– Urheilijoiden protesteilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, etenkin viime aikoina. Enemmän on ihmetelty, jos joku ei ole ilmaissut solidaarisuuttaan. Urheilutähdet ovat sellasia, joita paljon seurataan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Aiemmin ajateltiin, ettei ole urheilijan tehtävä sanoa mitään yhteiskunnallista, vaan pitää keskittyä urheilemiseen, tutkija Riikka Turtiainen sanoo.

– Black lives matter -liikkeestä on tullut nyt niin suuri, että kansalliset ja kansainväliset organisaatiot joutuvat miettimään, onko nykypäivää estää kannanottoja. Kuulostaa nykypäivänä erikoiselta, että pyritään sulkemaan kaikki politiikka pois, Turtiainen hämmästelee viitaten KOK:n protestikieltoon.

Colin Kaepernick
San Francisco 49ersin Colin Kaepernick (edessä) aloitti polvistumisprotestit syksyllä 2016. Myös joukkuekaveri Eric Reid osallistui kannanottoon.Getty Images

Viimeisimpänä kannanottoihin on suhtautunut sallivasti amerikkalaisen jalkapallon NFL-sarja. NFL:ssä vuosina 2011–2016 pelannut Colin Kaepernick aloitti Yhdysvaltain poliisiväkivaltaa kritisoivat protestit polvistumalla maan kansallislaulun aikana ennen ottelua elokuussa 2016.

Ele aiheutti tuolloin kritiikkimyrskyn, eikä yksikään NFL-seura ole halunnut Kaepernickia riveihinsä kauden jälkeen. Tänä kesänä koronatauolta palanneissa urheilusarjoissa polvistumisprotestit ovat yleistyneet. Eurooppaan rantautunutta elettä pidetään yleisesti rasismia vastustavana, mutta myös solidaarisuuden osoituksena Yhdysvaltain poliisiväkivallan uhreille.

Turtiaisen mukaan hiljaiset ja symboliset protestit ihmisoikeuksien puolesta ovat urheilutapahtumissa hyväksyttäviä, kunhan ne eivät häiritse itse tapahtumaa.

– Ehdottomasti olen sitä mieltä, että urheilijat ovat oikeita ihmisiä poliittisten viestien välittämiseen. He ovat suuria esikuvia ja heitä kuunnellaan. Mutta sen täytyy tulla luonnostaan. Jos on yhteiskunnallisesti valveutuneita urheilijoita, julkisuus kannattaa hyödyntää, Turtiainen toteaa ja lisää, että myös valkoihoisten urheilijoiden osallistuminen protesteihin on tärkeää.

Teemu Pukki
Jalkapalloilija Teemu Pukki osoitti tukensa Black Lives Matter -liikkeelle ennen koronatauolta palanneen Englannin Valioliigan avausottelun alkua.Getty Images

Jalkapallon Englannin Valioliiga näytti pelaajilleen vihreää valoa rasismin vastaisen kampanjan järjestämiseen. 17. kesäkuuta jatkuneen liigan otteluissa on nähty muun muassa polvistumisia ennen ottelujen alkua. Eleellä vastustetaan rasismia ja poliisiväkivaltaa. Pelaajien paidoissa sukunimi korvattiin Black lives matter -tekstillä.

– Valioliigassa on otettu organisaation tasolta isoja steppejä. Rasismilla on Valioliigassa valitettavasti pitkät perinteet, ja luulen, että siksi siihen on nytkin haluttu puuttua. Jalkapallossa on tehty muutenkin paljon rasismin vastaista työtä, ja se näkyy, Turtiainen sanoo.

Onko KOK pudonnut muutoksen kelkasta?

Poliittiset ja antirasistiset viestit pelikentillä ja urheilutapahtumissa eivät ole uusi ilmiö. Erityisesti valtavan mediahuomion saavissa olympialaisissa on nähty vuosien saatossa tunteikkaita kannanottoja, joihin ei ole ylemmältä taholta aina suhtauduttu hyväksyvästi.

Olympialaisten historian kenties tunnetuin protesti nähtiin Mexico Cityn olympialaisissa vuonna 1968. Yhdysvaltain rotusota kävi rajuna, ja mustien oikeuksia puolustanut aktivisti Martin Luther King oli murhattu vain muutamaa kuukautta aikaisemmin. Miesten 200 metrin palkintojenjaossa yhdysvaltalaisvoittaja Tommie Smith ja kolmanneksi sijoittunut John Carlos nostivat nyrkkinsä ilmaan afroamerikkalaisten asemaa ajaneen Mustat pantterit -liikkeen merkiksi.

Yhdysvaltain olympia- ja paralympiakomitean urheilijaneuvosto esitti kesäkuun 2020 lopussa Kansainväliselle olympiakomitealle ja Kansainväliselle paralympiakomitealle, että ne luopuisivat säännöstä, joka kieltää poliittiset mielenilmaukset kisoissa.

Vetoomukseen osallistui myös muiden muassa Meksikon olympialaisissa protestoinut John Carlos, 75.

johncarlos
Getty Images

Olympialaisia tutkinut historiantutkija Jouko Kokkonen arvioi, että KOK:lla on haluttomuutta tunnustaa, että se ei pysty kontrolloimaan kisoja samalla tavalla kuin se on aiemmin pystynyt.

– KOK:n kannattaisi nyt seurata, mikä tämän BLM-kampanjan vastaanotto on ollut maailmalla. He yrittävät vaalia olympiarauhaa, että kisat olisivat kontrolloidun sopusoinnun näyttämö, jolla ei kuulla mitään riitasointuja. KOK haluaa korostaa sitä, että se on irrallaan ja erityislaatuinen verrattuna muuhun, mitä maailmassa tapahtuu. Siinä on tietynlaista olympialaisten ritualisointia.

Vuoden 1968 olympialaisten kannanotolla oli Tommie Smithille ja John Carlosille raskaat seuraukset. Tuolloin KOK:n johdossa ollut yhdysvaltalainen äärikonservatiivi, Avery Brundage, erotti pikajuoksijat Yhdysvaltain olympiajoukkueesta. Maailmanennätyksen juuri juossut olympiavoittaja Smith ja pronssimitalisti Carlos saivat häädön myös kisakylästä. Mitalinsa he saivat kuitenkin pitää.

Nykypäivän KOK ei ole tarkemmin linjannut, minkälaisia sanktioita polvistumisesta tai muusta poliittisesta kannanotosta voi seurata. Rangaistus määrätään tapauskohtaisesti.

Tutkija Jouko Kokkonen muistuttaa, että voimakkaat rankaisutoimenpiteet saattavat kääntyä KOK:ta vastaan.

– KOK joutuisi toisella tavalla pohtimaan sitä, miten se suhtautuu poliittiseen ja varsinkin rasismin vastaiseen viestiin. KOK:n oma arvovalta on pelissä eri tavalla kuin vuoden 1968 tapauksessa, Kokkonen arvioi.

Tutkijat Turtiainen ja Kokkonen ovat yhtä mieltä siitä, että jos suurin osa urheilijoista osallistuu protestiin, on siitä mahdotonta antaa sanktioita. Moni urheilija saattaa jättää protestin tekemättä, koska pelkää sen mahdollisia seurauksia.

– Urheilijat toki yleensä haluavat keskittyä täysin urheilemiseen. Olympialaiset ovat uran kohokohta. Neljän vuoden välein on tilaisuus, jota ei halua riskeerata, Turtiainen toteaa.

Yksittäisten urheilijoiden tekemissä kannanotoissa rangaistuksen suuruus saattaa riippua siitä, kuinka korkean profiilin urheilijasta on kysymys.

– Jos kyseessä on olympialaisten tähti, KOK:lla on suuri kynnys sulkea urheilija pois kisoista.

Poliittista peliä

Tutkijat Riikka Turtiainen ja Jouko Kokkonen ihmettelevät Kansainvälisen olympiakomitean haluttomuutta tulla protestiasiassa vastaan, samalla kun olympialiikkeen kulisseissa on pelattu poliittista peliä kautta sen historian.

– Varsinkin talvikisoja myönnetään eniten lupaavalle, oli järjestäjä mikä maa hyvänsä. Lisäksi esimerkiksi ympäristökysymysten suhteen on paljon parannettavaa, olympialaisethan ovat ihan kerskakulutusta. Ennemmin järjestettäisiin kisat pienimuotoisempana, niin että käytetään hyväksi niitä suorituspaikkoja, jotka ovat jo olemassa. Ei lähdettäisi aina tekemään kaikkea alusta lähtien uudelleen, Kokkonen sanoo.

Toisaalta KOK on mennyt eteenpäin esimerkiksi miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämisessä. Paralympialaisten asema ja tapahtuman koko ovat niin ikään kasvaneet viime vuosikymmeninä.

KOK:n organisaation jäykkyydestä kertoo myös se, kuinka olympialaisten järjestymiseen heinä-elokuussa 2020 haluttiin uskoa viimeiseen asti, vaikka koronaviruspandemia oli laittanut maailmankirjat sekaisin.

– Muille oli itsestään selvää, ettei kriisiaikana urheillla, mutta KOK yritti viimeiseen saakka pitää kiinni siitä, että kisat järjestyvät, Turtiainen ihmettelee.

Lue myös:

Kommentti: Lewis Hamiltonista on tulossa kaikkien aikojen paras F1-kuljettaja, mutta hänen voimakas eleensä juuri ennen kautta oli vielä suurempi palvelus kuninkuusluokalle

Jalkapallotähdet osoittivat tukensa poliisiväkivallan uhrille – nyt Saksan liitto tutkii sääntörikettä ja seurapomo ärähti: "Onko meillä samanlaiset arvot?"

Donald Trump käänsi kelkkansa polvistumisprotestit aloittaneen Colin Kaepernickin suhteen

NFL-pomo näytti Trumpille hauista ja asettui viimein mustiin kohdistuvaa poliisiväkivaltaa protestoivien pelaajien puolelle: "Olimme väärässä, kun emme kuunnelleet aikaisemmin"

NFL-pelaaja suututti joukkuetoverinsa kritisoimalla polvistumista – pyytää nyt anteeksi harkitsemattomia sanojaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat