Suora

  • Kalevan kisat

"Minua kiehtoisi olla kautta aikojen nopein mies Suomessa" – Mauri Salomäki, 88, on koulinut pikakiituria, joka aikoo rikkoa Tommi Hartosen Suomen ennätykset

Vuonna 2017 Kalevan kisoissa pikamatkojen tuplamestaruutta juhlinut Samuli Samuelsson on palannut Suomen huipulle pitkän kuntoutuksen jälkeen.

yleisurheilu
Samuli Samuelsson
Samuli Samuelsson on palannut loukkaantumisen jälkeen kilparadoille kovempana kuin koskaan.Mikko Ahmajärvi / Yle

Moni tietää, että Samuli Samuelssonista tuli vuonna 2017 Suomen nopein mies, kun hän voitti Kalevan kisojen tuplamestaruuden ja sivusi sadalla metrillä alle 23-vuotiaiden SE-lukemia ajalla 10,30. Mutta harva tietää sitä, että näille tapahtumille lyötiin alkutahdit jo 70-luvun alussa Ikaalisten pesäpallokentällä.

Elämä on ihmeellistä. Joskus asiat vain tapahtuvat ikään kuin suunnitellusti, niin kuin joku suurempi voima olisi laittanut palikat järjestykseen. Sen tosin tajuaa vasta paljon myöhemmin.

Pikajuoksija Samuli Samuelssonin isä, Harri Samuelsson, aloitti pesäpallon teini-ikäisenä Ikaalisten Urheilijoiden väreissä. Silloin elettiin 70-luvun alkua ja joukkueen pelinjohtajana toimi Mauri Salomäki.

Joitakin vuosia myöhemmin Salomäki alkoi valmentaa Harri Samuelssonia myös pikajuoksussa. Harri kikkaili kahden lajin välillä ja se lisäsi loukkaantumisalttiutta. Hän ei koskaan saanut tehtyä kunnon kokonaista ehjää pikajuoksukautta. Vuonna 1983 isä-Samuelsson kuitenkin kellotti satasella ihan hyvän käsiajan 10,9.

Samuli Samuelsson syntyi 12 vuotta myöhemmin kesäkuussa 1995. Siihen päälle piti odottaa vielä noin viitisentoista vuotta, ennen kuin Samuli alkoi pärjätä pikajuoksussa niin hyvin, että Harri pyysi vanhaa valmentajaansa Mauri Salomäkeä mukaan poikansa valmennustiimiin. Siitä lähdettiin rakentamaan ykkösluokan pikajuoksijaa.

Liikunnallinen lapsuus

Ikaalinen on noin 7 000 ihmisen pikkukaupunki Pirkanmaalla, 55 kilometrin päässä Tampereesta. Se on kuuluisa kylpylästään.

Samuli Samuelsson, 25, kasvoi Ikaalisissa rivitalossa, urheilukenttien lähimaastossa.

– Minulla oli kahden kilometrin säteellä kaikki, mitä tarvitsin. Urheilukenttä oli parin kilometrin päässä, liikuntahalli kilometrin päässä ja omat kaverit olivat kaikki liikunnallisia.

Jos meidän kylällä olisi silloin ollut pesäpallojoukkue, niin kyllä Samulista olisi tullut pesäpalloilija.

Harri Samuelsson

Pesäpalloa ja pikajuoksua harrastaneen isä-Harrin verenperintönä Samuli liikkui paljon jo pienenä.

– Minulla oli tosi liikunnallinen lapsuus. Harrastin jalkapalloa, salibandya ja kävin höntsäilemässä lentopalloa. Tein ylipäätään kaikkia höntsyjuttuja, mitä voi tehdä, kuvailee Samuelsson liikunnallista taustaansa.

– Koulusta tuli joskus viestiä, että tämä vuonna -95 syntynyt sukupolvi oli tosi liikunnallinen porukka. Se helpotti myös Samulin pysymistä urheilun parissa, muistelee juoksijan isä, Harri Samuelsson, joka aloitti työt Ikaalisten kentänhoitajana samaan aikaan, kun poika alkoi harjoitella.

Samuli Samuelsson
Samuli Samuelsson harrasti nuorempana monia eri lajeja ja soitti saksofoniakin. Kun pikajuoksuharjoittelu alkoi toden teolla, muut harrastukset jäivät.Mikko Ahmajärvi / Yle

Erikoisseura Ikaalisten Tarmolla oli jo vuosikausia ollut vahva pesäpallojoukkue. Juuri kun nuori Samuli teki lajivalintaa, pikkukaupungin pesäpallojoukkue oli hiipumassa, eikä sillä ollut enää vireää junioritoimintaa.

– En ole mikään uskonnollinen ihminen, mutta kyllä se oli vähän kuin korkeimman johdatusta. Jos meidän kylällä olisi silloin ollut pesäpallojoukkue, Samulista olisi tullut pesäpalloilija. Silloin ei olisi tullut näitä Suomen mestaruuksia, pohdiskelee isä-Samuelsson.

– Nopeana etenijänä tykkäsin kyllä pesäpallosta, mutta ihan hyvä että minusta tuli pikajuoksija, vahvistaa nuorempi Samuelsson.

Salomäki mukaan valmennustiimiin

Tilastopajan tietokannasta löytyy tieto, että 12-vuotiaana Samuli Samuelsson pinkoi satasen aikaan 13,97. Ei mikään ihmeaika.

– Jos tuota aikaa mietti, niin enhän minä kauhean hyvin pärjännyt. Olin kuitenkin tosi kilpailuhenkinen ja tykkäsin siitä touhusta.

Vuotta myöhemmin P-13-sarjassa Samuli sai ensimmäisen piirin mestaruusmitalin ja Harri-isä havahtui.

– Siinä kohtaa rupesin miettimään valmennusta. Minulla oli tallessa Mauri Salomäen minulle kirjoittamia vanhoja harjoitusohjelmia. Apinoida ei saa, mutta sovelsin niitä Samulin harjoitteluun, muistelee isä-Samuelsson.

Nuorempana Samuli Samuelsson soitteli myös saksofonia Ikaalisten Nuoriso-orkesterissa. Kun pikajuoksuharjoittelu alkoi toden teolla, orkesterit, jalkapallot ja salibandyt jäivät.

Ilman isää en olisi juoksija ja ilman Mauria en juoksisi tällä tasolla.

Samuli Samuelsson

Mauri Salomäen tulo mukaan Samuelssonin valmennustiimiin toi harjoitteluun vahvempaa otetta ja tuloskehitys kiihtyi.

– Kun Mauri tuli siihen mukaan, aloitimme järjestelmällisen harjoittelun. Siihen tuli harjoitusohjelmat ynnä muuta. Kehitys lähti ihan rakettinousuun, muistelee Samuelsson.

Valmentaja Mauri Salomäki oli mukana Ikaalisten pesäpallotouhuissa lähes 30 kautta. Hän oli kuitenkin kiinnostunut yleisurheiluvalmennuksesta jo nuorena. Tänä nykyä hän on jo 88-vuotias, itseoppinut, harjoituksia tarkkaan mietiskelevä valmentaja, joka vanhan kansan tapaan käyttää vain lankapuhelinta.

– Minulle itsenäinen opiskelu on ihan luontaista. Ei siinä valmennuskurssit auta, murjaisee Salomäki, joka korostaa valmennusohjelmissaan levon merkitystä.

– Maurin vahvuus on harjoittelun rytmittäminen. Hän oli kyllä ihan nero siinä ja on edelleenkin, hehkuttaa Samuelsson.

Samuli Samuelsson
Ikaalisten Urheilijoita edustava Samuli Samuelsson nousi Kalevan kisoissa mialeille ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Oulun Kalevan kisoissa 2016 hän sijoittui toiseksi 100 metrillä.SUL / Anssi Mäkinen

Samuelsson alkoi Salomäen valmennuksessa pärjätä junioritasolla ja ajat paranivat silmissä.

– Olen sanonut, että ilman isää en varmasti juoksisi ja ilman Mauria en varmasti juoksisi tällä tasolla. Kiitos kuuluu kahdelle taustahenkilölle, suitsuttaa Samuelsson.

– Samuli on erinomainen valmennettava. Hän on ajatuksella mukana ja henkisesti vireä, tiivistää Salomäki ajatuksiaan Samuelssonista.

Läpimurto

Vuonna 2013 Samuelsson juoksi ensimmäistä kertaa nuorten arvokisoissa, matkoina 200 metriä ja pikaviesti. Vuotta myöhemmin hän oli jo miesten pikaviestijoukkueen varamiehenä aikuisten EM-kilpailuissa Zürichissä.

Samana vuonna Kalevan kisoista irtosi ensimmäinen mitali. Samuelsson saavutti 200 metrillä pronssia. Vuonna 2014 hän edusti Suomea myös molemmilla pikamatkoilla nuorten MM-kisoissa. Menestystä ei vielä tullut, mutta kokemus kasvoi.

Vuonna 2015 Samuelsson nappasi ensimmäisen aikuisten SM-kultansa 200 metriltä ja juoksi ali-ikäisenä alle 22-vuotiaiden EM-kilpailujen 200 metrillä finaalissa kuudenneksi ajalla 20,90.

Vuotta myöhemmin hän edusti Suomea aikuisten EM-kilpailuissa Amsterdamissa. Lajit olivat 200 metriä sekä pikaviesti. Saman vuoden Ruotsi-ottelussa Samuelsson juoksi takakaarreosuuden miesten 4 x 100m SE-juoksussa. Aika oli 39,25.

Vuosi 2017 oli huikea läpimurto. Samuelsson juoksi Kalevan kisojen tuplamestariksi voittaen Seinäjoella 100 ja 200 metrin Suomen mestaruudet. Arvokisarintamalla hän pinkoi sadalla metrillä neljänneksi alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa ja nuorten pikaviestijoukkue juoksi EM-pronssia.

Willem Kajander, Oskari Lehtonen, Samuli Samuelsson och Aleksi Lehto, U23-EM 2017.
Willem Kajander (vas.), Oskari Lehtonen, Samuli Samuelsson ja Aleksi Lehto saivat pronssia alle 23-vuotiaiden EM-kisojen pikaviestissä.Yle / Markku Rantala

Samana vuonna syntyi vielä alle 23-vuotiaiden SE-aika 10,30, joka sivusi Eetu Rantalan kolme vuotta aikaisemmin kellottamaa Suomen ennätystä.

– Sinä vuonna se 10,30 ei aivan vastannut sitä silloista kykyä juosta, sanoo valmentaja Salomäki ja tarkoitti, että tulos olisi voinut olla kovempikin.

Pikajuoksijan painajainen

Kausi 2017 oli joka tapauksessa huikea ja seuraavaan kauteen lähdettäessä odotukset olivat korkealla. Mutta vuoden 2018 keväällä Teneriffan etelän leirillä alkoi pikajuoksijan painajainen. Samuelsson sai uransa ensimmäisen vakavan vamman.

– Vaivat alkoivat jo 2017 syksyllä, mutta ne saatiin onneksi jollain tavalla selätettyä. 2018 keväällä akillesjänne kipeytyi treeneissä niin pahasti, että oli vaikea kävellä treeneistä pois. Koetin aluksi kuntouttaa akillesjännettä, mutta sitten selvisi, että vamma vaatii leikkauksen, Samuelsson kertaa.

Samuelsson leikattiin elokuun 2018 lopulla. Kokenut ja paljon yleisurheilijoita leikannut ortopedi Ilkka Tulikoura hoiti operaation hienosti.

Loukkaantuminen on opettanut isosti malttia ja sitä että osaa kuunnella kroppaa.

Samuli Samuelsson

– Vasemman jalan akillesjänteestä poistettiin kiinnikkeitä, sekä niin sanottua kuollutta jännettä ja kantaluuta hiottiin.

Alkoi pitkäkestoinen kuntoutus.

– Onneksi Samuli asui silloin pääkaupunkiseudulla, jossa fysioterapia ja kuntoutus ovat huippuluokkaa, siunalee Harri Samuelsson.

– Syyskuussa 2019 pääsin vasta kunnolla treenaamaan, mutta siinä kuitenkin jouduttiin ottamaan akilles sen verran huomioon, että en saanut ihan täysin tervettä hallikautta. Yllätti, kuinka nopeasti kunto nousi takaisin sinne, missä se oli ollut, sanoo Samuli Samuelsson.

Uusi tuleminen 2020

Paluu kilparadoille tapahtui kahden vuoden poissaolon jälkeen talvella 2020. Vain muutaman kilpailun jälkeen Samuelsson säväytti Tampereen SM-halleissa voittamalla hieman yllätyksellisesti 60 metrin Suomen mestaruuden. Se tietysti nosti itseluottamusta.

– Oli kyllä yllätys, että se Suomen mestaruus tuli hallista, mutta kelpasi kyllä.

Samuelsson on treenannut kevään täysin terveenä, ja kesäkuussa hän jatkoi siitä, mihin oli hallissa jäänyt. Ensimmäisessä kilpailussaan Sipoossa sadan metrin voittolukemat 10,37 jäivät ennätyksestä vain 7 sadasosaa.

Pikamenijän ilo hyvästä tuloksesta oli suuri, sillä loukkaantuminen syö monesti urheilijan psyykettä. Halu kilpailla on kova, mutta keho ei vain pysty. Monesti pitkäkestoiset loukkaantumiset kuitenkin opettavat urheilijaa.

– Se on opettanut aika isosti malttia ja sitä, että osaa kuunnella kroppaa. Ei pitäisi ottaa huippu-urheilua itsestäänselvyytenä. Se on aika iso juttu, jos pystyy terveenä tekemään, pohtii Samuelsson.

Mikael Ylöstalo ja Samuli Samuelsson
Mikael Ylöstalo (vas.) on valvonut Samuli Samuelssonin harjoituksia siitä asti, kun juoksija muutti Helsinkiin.Mikko Ahmajärvi / Yle

"Valvova valmentaja" löytyi Helsingistä

Kolme ja puoli vuotta sitten Samuelsson muutti Ikaalisista Helsinkiin. Hän ryhtyi opiskelemaan optikoksi.

Koska valmentaja Salomäki asui ja asuu edelleen Ikaalisissa, sprintteri Samuelsson tarvitsi ehdottomasti ”valvovan valmentajan” Helsingin päähän. Siihen hommaan löytyi ex-aitajuoksija ja kokenut valmentaja Mikael Ylöstalo.

– Oikeastaan "Mikke" oli jo heti 2017 mukana, kun tarvitsin koutsia, joka pääsisi katsomaan vähän treenejä, ettei täysin yksin treenaisi. Mikke toi jo silloin minun harjoitteluuni lisää uusia ajattelumalleja, Samuelsson sanoo.

Yhteistyö toimi niin, että Salomäki teki ohjelmia ja Ylöstalo valvoi harjoituksia.

– Miken tekniikkasilmä on aivan uskomaton. Hän tietää heti, mitä pääni sisällä liikkuu juoksun jälkeen. Kommunikaatio pelaa meillä erittäin hyvin. Miken mukaantulo mahdollistaa sen, että voin juosta vielä Suomen ennätykset.

Tämä kevät muutti valmennuskuvioita niin, että tällä hetkellä Ylöstalo on kokonaan vastuussa Samuelssonin valmennuksesta.

Tavoitteena Kalevan kisat, SE-ajat ja EM-kisat

Olympialaisten ja EM-kisojen siirtyminen ei oikeastaan vaikuttanut Samuelssonin tekemisin.

– Arvokisojen siirtäminen ei hetkauttanut minua millään tavalla. EM-kisoihin olisi voinut olla mahdollisuudet, mutta jotenkin olin jo asennoitunut siihen, että EM-kisoja ei välttämättä tulisi.

Samuelssonin juoksukunto viittaa siihen, että tulossa on ennätyskesä. Ennätyksiä lähdetään hakemaan parantamalla muutamia juoksun osa-alueita.

– Tekniikassa on tietty pieniä asioita, joita pystyy parantamaan, mutta kyllä minulla lähtökohtaisesti on ihan hyvä tekniikka, niin sanotusti sellainen reaktiivinen askel. Nopeuskestävyys ja lähtökiihdytys ovat kaksi tärkeintä kehityskohdetta, tuumii Samuelsson.

Samuli Samuelsson
Samuli Samuelsson haluaa menestyä EM-kisoissa sekä rikkoa Suomen ennätyksiä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Ikaalisten pikakiitäjän kaikki tämän kauden tavoitteet ovat nyt elokuun Kalevan kisoissa Turussa sekä omien ennätyksien parantamisessa.

– Tavoite on palata sinne Kalevan kisa-areenalle ja omalla tapaa ajatella niin, että puolustan mestaruuksia, koska silloin 2017 viimeksi kilpailin Kalevan kisoissa. Totta kai minä haluan ne samat tittelit, jotka silloin hankin.

Varsinkin 200 metrillä taistelu mestaruudesta tulee olemaan todella kovaa. Ainakin Samuel Purola, Tuukka Huuskola ja Roope Saarinen ovat jo väläytelleet kuntoaan.

– Nyt on aika hyvä pöhinä 200 metrillä. Yleensä alle 21 sekunnin ajalla on pärjännyt todella hyvin, mutta nyt näyttää olevan jo useampi mies, joka juoksee alle 21. Siellä on hyvä kilpailu, tietää Samuelsson.

Sprintterin pidemmän tähtäimen suunnitelmat ovat tulevaisuuden EM-kisat ja pikamatkojen Suomen ennätykset.

– EM-kisat ja siellä pärjääminen on haave. Isoimpana haaveena on kuitenkin Suomen ennätyksien rikkominen. Että voisi sanoa olevansa kautta aikojen nopein mies Suomessa. Se on sellainen juttu, johon tähtään ja mikä minua kiehtoo.

Sadan metrin Suomen ennätys on Tommi Hartosen vuonna 2001 Vaasassa juoksema 10,21. Hartosen 200 metrin SE 20,47 on juostu Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000.

Samuli Samuelsson juoksee Jyväskylän GP-kisoissa, joka nähdään keskiviikkona Ylen kanavilla! Lähetys kilpailusta alkaa TV2:ssa ja Yle Areenassa kello 18.30.

Lue myös:

Kun loukkaantumistilanne oli pahimmillaan, Samuelsson ei pystynyt edes katsomaan yleisurheilua tv:stä – paluu ulkoradoille kolmen vuoden tauon jälkeen onnistui yli odotusten

Samuli Samuelsson kilpaili 100 metrillä ensimmäistä kertaa lähes kolmeen vuoteen – tykitti heti huippuajan: "Totta hemmetissä se yllätti"

Samuelsson, Holttinen ja Mäkelä kärkituloksiin

Kova aika 200 metrillä – Samuelssonista pikamatkojen tuplamestari

Sadan metrin mestariksi noussut Samuelsson myöntää suoraan: "Olen puoliammattilainen"

Juttua muokattu 8.7.2020 klo 10.41: Muokattu otsikkon sanaa "koulii" muotoon "on koulinut". Mauri Salomäki on valmentanut pitkään Samuli Samuelssonia, mutta keväällä valmennusvastuu siirtyi Mikael Ylöstalolle.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat