Suora

  • Kalevan kisat
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Autojen myyntiin perustuvassa jokkiskilpailussa ei myyty yhtään autoa – lajiliitto: "Sattui valitettavasti virhe"

Autojen myyntiin perustuvassa jokamiehenluokassa kilpailtiin ensimmäistä kertaa myymättä autoja. Poikkeuskisan järjestäminen ei kaikkia miellyttänyt.

jokamiehenluokka
Jokamiesluokan autot valmiina lähtöön.
Mari Pekkanen / Yle

Nenään leijailee sekamelska bensiinin, kahvin ja grillimakkaran tuoksuja. Kouvolan Inkeroisissa sijaitsevalla moottoriradalla katsastetaan jokamiehenluokan autoja, etsitään varikkopaikkoja ja rupatellaan tuttujen kanssa.

– Tämähän on kuin ennen muinoin, huikkaa lajin pitkäaikainen harrastaja.

Ennen muinoin tarkoittaa aikaa ennen koronaa. Silloin tuhannet jokkisharrastajat kiersivät kilpailuja ympäri Suomea viikonloppu toisensa perään. Viime vuonna ajettiin lähes 90 jokamiehenluokan kilpailua.

Kisoille on kysyntää, sillä jokkis on harrastajamäärältään Suomen suosituin autourheilulaji.

Nyt Kouvolassa on käynnistymässä vuoden neljäs kilpailu, Inkeroisten maastoajot. Samaan aikaan kilpaillaan myös Huittisissa, jossa päivän kisa starttasi tuntia aiemmin. Mutta Inkeroisissa tehdään historiaa. Täällä ei myydä autoja, tiettävästi ensimmäistä kertaa lajin historiassa lukuunottamatta hyväntekeväisyys- ja kutsukilpailuja. Autourheilun kansallisen lajiliiton AKK-Motorsport ry:n mukaan se on virhe.

– Kilpailujen sääntöjä hyväksyttäessä sattui valitettavasti virhe työntekijöiden ollessa lomautettuina koronakriisin vuoksi. Säännöt hyväksyttiin automaattisesti ilman syvällistä tarkastelua ja ilman lajiryhmän hyväksyntää, toteaa AKK-Motorsport ry:n puheenjohtaja Jarmo Mahonen.

Kilpailuluvan myöntämisestä tehtiin valitus, mutta Anjalankosken Urheiluautoilijat sai poikkeusluvan kilpailun läpiviemiseen.

– Annoimme lopulta luvan, koska virhe oli meidän. Kilpailun järjestelyt olivat jo edenneet pitkälle, Mahonen kertoo.

Jokamiesluokan autot ajavat radalla.
Kilvanajoa tuuppari-luokassa, johon sai osallistua takamoottori-autoilla. Mari Pekkanen / Yle

Autokauppaa kisan jälkeen

Jokamiehenluokan sääntöjen mukaan ajokeista on luovuttava kilpailun jälkeen – kaikki autot pitää myydä. Vaikka puhutaankin ostotarjouksista, ei kyseessä ole huutokauppa.

Käytännössä jokaiselle kilpurille on oma arpakorinsa, josta arvotaan autolle omistaja. Arpa eli ostotarjous maksaa 30 euroa. Huippuyksilöistä voi olla jopa satoja tarjouksia. Kaikki autot ovat samanhintaisia niiden kunnosta riippumatta: myyntihinta on 1 500 euroa.

Omasta kilpurista saa tehdä kolme tarjousta 10 euron kappalehintaan. Näin kuljettajille annetaan mahdollisuus “suojata autoaan” ja yrittää saada se kisoista mukaan kotiin.

Kilpailunjärjestäjät hyötyvät hyvistä autoista, sillä ne vetävät puoleensa ostotarjousten tekijöitä. Rahat niistä jäävät SM-joukkuekilpailua lukuunottamatta järjestäjän kassaan.

Inkeroisten maastoajot on normaalisti niin kutsuttu kyläkisa, johon saavutaan lähiseudulta eikä mukaan lastata tallin ykkösautoa. Vuosittain maastoajoissa tehdään kilpailunjohtaja Harri Sihvolan mukaan noin 100–150 ostotarjousta, joten normaalioloissa kisabudjettiin tulisi tarjouksista plussaa 2 000–3 000 euroa.

Puolesta ja vastaan

Huhut kisasta, jossa ei myydäkään autoja, lähtivät leviämään. Syntyi valtava polemiikki. Toiset olivat innoissaan: kerrankin pääsee ajamaan ilman pelkoa siitä, että auto menee kaupaksi. Jotkut harmittelivat, että kisa pilaa jokkiksen: eihän tämä kuulu lajin luonteeseen.

Yhteistä oli halu päästä ajamaan.

– Laji-ihmiset olivat runsaasti yhteydessä ja huolissaan lajin tulevaisuudesta, sanoo yhteydenottoihin vastannut AKK-Motorsport ry:n puheenjohtaja Jarmo Mahonen.

Jokamiesluokan autoja säädetään katoksessa.
Normaalioloissa kuljettajat ovat mukana autojen katsastuksessa. Inkeroisissa autot vietiin katokseen, josta ne luovutettiin kuljettajille katsastuksen jälkeen. Mari Pekkanen / Yle

Inkeroisten poikkeukselliset maastoajot haluttiin järjestää, jotta lajin harrastajat pääsisivät vihdoin radalle. Ja kun fyysistä läheisyyttä on kehotettu välttämään, päädyttiin hakemaan kilpailua, jossa ei myydä autoja. Ostotarjousten yhteydessä kontakteja ja käteisen rahan käsittelyä ei voi välttää.

Lajin harrastajilla polte ajamiseen on kasvanut suureksi. Viime vuonna ehdittiin ennen heinäkuuta ajaa 35 kilpailua, tänä vuonna ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen ajettiin vain kaksi talvikilpailua: Oulaisissa ja Saarijärvellä.

Yleisö paikalle poikkeusjärjestelyin

Inkeroisten kilpailu piti ensin järjestää ilman yleisöä. Kilpailunjohtajan Harri Sihvolan mukaan kisa olisi ollut “plus miinus nolla” -kilpailu, joka järjestetään rakkaudesta lajiin. Sitten koronarajoitukset höllentyivät, joten rajoitettu määrä lippuja laitettiin ennakkomyyntiin.

Ihmiset istuvat katsomossa.
Yleisöä ei päästetty varikon puolelle. Mari Pekkanen / Yle

Yleisö rajattiin lippusiimoin omalle alueelleen, liikkuminen varikon ja yleisöpenkereen välillä kiellettiin ja lukuisat järjestyksenvalvojat valvoivat alueiden välistä rajaa. Varikkoalueella ja yleisöllä oli omat toilettitilat ja kioskipalvelut.

Kilpailun järjestäminen poikkeusluvalla ei ollut ihan läpihuutojuttu. Useiden kisojen järjestämisessä mukana olleen Harri Sihvolan mukaan eniten päänvaivaa aiheutti se, ettei ollut valmista toimintamallia. Kisoja ei ole koskaan tarvinnut suunnitella esimerkiksi ihmismäärän tai fyysisten kontaktien rajoittamisen mukaan.

– Kahden normaalikisan järjestäminen on huomattavasti helpompaa kuin yhden poikkeuskisan. On tämä ollut melkoinen työmaa, Sihvola myöntää.

Inkeroisissa kilpailijamäärä rajoitettiin enintään 120 kilpailijaan. Huoltohenkilöitä sai rata-alueelle tulla kaksi per auto. Yhteensä kisapäivän viettoon kokoontui reilut 800 ihmistä: toimitsijoita noin 130, yleisöä 400, kilpailijoita 120 ja huoltohenkilöitä 180.

Osallistujia ympäri maata

Lähiseudun kuljettajien lisäksi Inkeroisten maastoajot veti osallistujia satojen kilometrien päästä. Yksi heistä on yli 500 kilometrin matkan taittanut Juha Hämeenkorpi Raahesta. Hämeenkorvelle päivä oli onnistunut: hän osallistui kahteen luokkaan ja voitti molemmat.

– Kisat menivät yläkanttiin, mutta kyllähän tuo auto on aivan huippu, myhäilee Hämeenkorpi tyytyväisenä kilpailun jälkeen.

Jokkispiireissä huhuttiin jo etukäteen, että Hämeenkorpi tuo Inkeroisiin huippuauton: vanhakoppaisen farmari-Escortin, jolla tiedetään tulleen menestystä aiemmissa kilpailuissa. Normaaliin kyläkisaan Hämeenkorpi ei olisi autoaan vienyt – se kun on isojen kisojen auto.

– Olisin voinut lähteä tänne eri kalustolla, jos autot olisivat olleet myynnissä. Halusin kuitenkin kokeilla Escorttia kisatilanteessa, joten lähdin Kouvolaan.

Autot jokamiesluokan lähdössä.
EVK-luokan alkuerä valmiina lähtöön. Vasemmassa reunassa Juha Hämeenkorpi voittoisalla Escortillaan. Mari Pekkanen / Yle

Hämeenkorvelle auto on tullut EVK-Liigasta. Kuten muutkin kuljettajat, myös Hämeenkorpi säästää huippuautonsa isoihin kisoihin, joissa myös palkinnot ovat suuret.

Esimerkiksi Pellossa järjestetään vuosittain perinteiset Poikkinaintiajot, joihin osallistuu yli 700 kuljettajaa. Tältä kesältä kilpailut peruttiin, mutta todennäköisesti Hämeenkorpi nähdään farkku-Escortinsa kanssa viivalla ensi vuonna.

“Erittäin todennäköisesti” viimeinen lajissaan

Inkeroisissa kilpailupäivä on päättynyt ja palkinnot jaettu. Autoja lastataan takaisin trailereihin ja keulat suunnataan kohti kotia. Näillä näkymin tämä jää ainoaksi kansalliseksi kilpailuksi, jossa autot eivät vaihda omistajaa.

– Myös korona-aikana tulee noudattaa sääntöjä ja varsinkin niitä, jotka ovat olennainen osa lajin DNA:ta. Hyvää on, että tarkastelemme kriittisesti omia toimintojamme tässä yhteydessä, Jarmo Mahonen toteaa.

Harri Sihvolan mielestä tällaisia kilpailuja voisi järjestää enemmänkin, vaikkapa kerran vuodessa.

– Kilpailulle on tilausta. Ilmoittautuneiden määrä tuli täyteen muutamassa päivässä, Sihvola pohtii.

Juha Hämeenkorpi on pitkän linjan autourheiluharrastaja. Jokamiehenluokan kilpailujen lisäksi hän ajaa rallicrossia autokrossi-luokassa. Hämeenkorpi on epäileväinen, kannattaako poikkeuskisoja enää järjestää. Lajien joukosta löytyy esimerkiksi rokkiralli, jossa autoa ei tarvitse myydä. Superluokan finaaliautot eivät ole myyntivelvotteisia.

– Jokkiksen luonteeseen kuuluu auton myynti. Yleensä minunkin autoni menevät kaupaksi ja kyllä se kirpaisee. Harvoin niitä kotiin saa vietyä ja harvoin mitään tulee tilalle. Tämä Escort oli poikkeus, kun sen liigasta sain, Hämeenkorpi hymyilee.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat