Suora

  • Kalevan kisat
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Kommentti: Annimari Kortteesta tuli suomalaisen yleisurheilun nousun uudet kasvot – huomattava muutos ulottuu kuitenkin paljon laajemmalle

Suomalaisessa yleisurheilussa kyse ei ole enää pelkästään tuloksesta, vaan ennen kaikkea kilpailusta, kuka voittaa, kirjoittaa Atte Husu.

yleisurheilu
Annimari Korte Lehtikuva
Reetta Hursketta halaava Annimari Korte (oik.) juoksee eurooppalaista huippuvauhtia lajissa, jossa Suomen taso on poikkeuksellisen leveä. Hannu Rainamo / Lehtikuva

Ajassa ei tarvitse mennä kauas taaksepäin, kun suomalaiset yleisurheilukisat vielä markkinoitiin kysymyksellä, paljonko keppi lentää keihäsmiehen kädestä. Eikä ihme. Jos keihäsmiehet jätetään laskuista, viime vuosikymmenellä heikollakin matikkapäällä varustetulle yleisurheilun seuraajalle tuli selväksi, että 0+0=0.

Kun keihäsmiehistäkään ei ollut enää pelastamaan Suomea mitalikantaan EM-kisoissa 2018 vaan tuloksena oli jääminen EM-tasolla nollakerhoon ensi kertaa sitten vuoden 1966, Suomen yleisurheilun lähtökohdat 2020-luvulle eivät olleet ruusuiset.

Lisää lunta tuli tupaan heti vuoden 2020 alkajaisiksi, kun koronapandemia pakotti siirtämään Tokion olympialaiset vuoteen 2021 ja perumaan suomalaisten viime vuosien pääprojektin, Pariisin EM-kisat.

Sittemmin mollivoittoisuudesta ei ole ollut tietoakaan. Vaikka yleisurheilussa koronakesän pääkisat ajoittuvat heinä-elokuulle, pituushyppääjä Kristian Pullin ja moukarinheittäjä Krista Tervon kärkituloksia koristaa kirjainyhdistelmä SE. Keskiviikkona kilpailtu GP -sarjan avaus Jyväskylässä antoi viitteitä, että kesän Suomen ennätysten nimilista pitenee lähtiviikkoina.

Samuli Samuelsson juoksi sadalla metrillä Suomen kaikkien aikojen tilastoneloseksi ajalla 10,28. Tulos jää Tommi Hartosen vuonna 2001 juoksemasta Suomen ennätyksestä seitsemän sadasosaa. Pika-aidoissa Annimari Korte juoksi 12,76 jääden vain neljä sadasosaa omissa nimissään olevasta SE:stä.

Samuli Samuelsson (oik.) juoksi keskiviikkona lähelle 19 vuotta vanhaa sadan metrin Suomen ennätystä.
Samuli Samuelsson (oik.) juoksi keskiviikkona lähelle 19 vuotta vanhaa sadan metrin Suomen ennätystä.Vesa Pöppönen / All Over Press

Leveällä rintamalla

Huomionarvoista Jyväskylän kisoissa oli kuitenkin tulostason laajuus ei vain naisten pika-aidoissa, vaan myös miesten sadalla metrillä ja naisten korkeudessa. Näistä kolmesta lajista pika-aiturit ovat kansainvälisesti vielä omassa luokassaan, mutta kotimaisittain taso oli silmiinpistävän kova, kun vertailukohdaksi otetaan 2010-luvun vuositilastot.

Viime vuosikymmenellä vain kuusi miesten sadan metrin juoksijaa pääsi keskiarvolla kesän aikana alle 10,60:n. Keskiviikkona täysin kotimaisin voimin juostussa kisassa 10,60 riitti viidenteen sijaan. Tulevia kisoja silmällä pitäen mainittakoon, että maalilinjan ylitti viidentenä juoksijalupaus Eino Vuori, joka pääsi 18 vuoden ikään vasta juhannuspäivänä.

Naisten korkeudessa Ella Junnila jäi kauden avauksessaan neljänneksi tuloksella 185. Kisan voitti Vuoren tavoin 18-vuotias Jessica Kähärä. Voittotulos 187 jää vielä kahdeksan senttiä Junnilan SE:stä, mutta kun mittariksi otetaan Harjun stadionilla neljänneksi sijoittuneen tulos, 2010-luvulla Suomessa nähtiin vain yksi eilistä kovatasoisempi kilpailu: vuoden 2018 SM-finaalissa – sekin Harjulla – nelossijaan vaadittiin 186. Vuonna 2017 yksikään nainen ei hypännyt edes 185:ttä.

Naisten pika-aidoissa Korte jatkoi voittokulkuaan juoksemalla uransa toiseksi parhaan ajan, jo mainitun 12,76. Kuten kesäkuun lopulla Espoossa, Kortteen takana myös Reetta Hurske ja Nooralotta Neziri alittivat 13 sekuntia.

Pika-aiturinaisten taso on hämmentävä, mikäli vertailua haetaan lajissa mitaleita rohmunneesta Ruotsista. Länsinaapurin kärkinoteeraus oli 8. heinäkuuta 13,63, kun taas eilen kolmiottelussa vahvasti esiintynyt Maria Huntington yltää 13,36:lla Suomen kuluvan kesän tilastossa vasta kuudenneksi.

Vielä ihmeellisempi fakta on seuraava: vaikka Ludmila Engquist voitti 1990-luvulla sinikeltaisille pika-aidoissa olympia- ja MM-kultaa ja hänen jälkeensä Kallurin siskoksista Susanna muun muassa EM-kultaa ja Jennykin EM-hallihopeaa, he ovat edelleen ainoat ruotsalaiset 13 sekunnin alittajat.

Vastaavaa rajapyykin alitusjuhlaa samoissa kisoissa, mitä Korte, Hurske ja Neziri ovat tällä(kin) kaudella esittäneet, Ruotsissa ei ole nähty koskaan.

Kallurin siskokset Susanna ja Jenny ottivat kaksoisvoiton vuoden 2005 EM-hallikisojen 60 metrin pika-aidoissa. Susanna Kallurin ennätys 7,68 on edelleen voimassa oleva matkan maailmanennätys.
Kallurin siskokset Susanna ja Jenny ottivat kaksoisvoiton vuoden 2005 EM-hallikisojen 60 metrin pika-aidoissa. Susanna Kallurin ennätys 7,68 on edelleen voimassa oleva matkan maailmanennätys. imago sportfotodienst / All Over Press

Nimekkäät poisjäännit sivuosassa

Suomalaisen yleisurheilun nousseesta tasosta kielii jotain myös, että keskiviikkona tulostehtailua seurannut tv-katsoja ei välttämättä edes huomannut Kristiina Mäkelän ja tätä haastavan Senni Salmisen puuttumista kolmiloikkapaikalta tai ettei Kristian Pulli osallistunut pituushyppyyn saati Sara Kuivisto 1 500 metrille.

Nimekkäät poisjäännit rokottivat luonnollisesti kyseisten lajien tulostasoa, mutta isossa kuvassa huomio kääntyi paitsi jo aiemmin mainittuihin tuloksiin myös sivumatkallaan 1 500 metrillä ennätysvauhtia pitäneeseen Topi Raitaseen sekä miesten ja naisten moukarikisoihin.

Miesheittäjistä Aaron Kangas, 22, on kisannut tänä kesänä kuudesti keskiarvolla 75,59 metriä. Leka on lentänyt joka kilpailussa pidemmälle kuin Kankaan ennätys oli kauteen lähdettäessä. Sama rekordi löytyy naisten moukarihäkissä operoivalta heittäjälahjakkuudelta, vasta 17-vuotiaalta Silja Kososelta, joka haastoi keskiviikkona jälleen tiukasti SE-heittäjä Krista Tervoa. Miehissä Kangaskaan ei päässyt helpolla, kun Aleksi Jaakkola lähenteli jälleen 75 metrin rajaa.

Yleisurheilussa tulokset ovat edelleen varteenotettavin mittari mitä tulee urheilijoiden kehityksen seurantaan sekä kotimaisen ja kansainvälisen tason vertailuun. Viime vuosiin verrattuna suomalaisittain on kuitenkin silmiinpistävää, että tänä kesänä aiempaa useammassa lajissa huomio on ollut voittotuloksen sijaan jopa enemmän kysymyksessä, kuka voittaa.

Keihäsmies on ollut paras suomalainen yleisurheilun kaikissa aikuisten arvokisoissa vuodesta 2007 alkaen, mutta koronakesän tulosannin perusteella valtakauden jatkaminen Tokion olympialaisissa vaatii jo pienimuotoisen ihmeen.

Lue lisää:

Muistetaanko kuluva yleisurheilukausi koronan lisäksi historiallisesta tulostehtailusta? Asiantuntijalta kutkuttava arvio: "Tämä saattaa olla Suomen ennätysten murskajaiskesä"

Annimari Korte pinkoi jo lähelle Suomen ennätystä – kova aika sai aituritähden liikuttumaan: "Kolme päivää sitten lopetin treenin itkien"

Katso tallenne: Annimari Korte ja Samuli Samuelsson tykittivät huippuajat

"Minua kiehtoisi olla kautta aikojen nopein mies Suomessa" – Mauri Salomäki, 88, on koulinut pikakiituria, joka aikoo rikkoa Tommi Hartosen Suomen ennätykset

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat