Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Antti Ruuskanen yrittää toistaa Seppo Rädyn tempun 24 vuoden takaa – myöntää kuitenkin, että ura voi päättyä jo tähän kauteen

Vuoden 2021 Tokion olympialaisten kohtalo on lähes varmuudella edelleen auki, kun Antti Ruuskanen pohtii syksyllä uransa jatkoa.

yleisurheilu
Antti Ruuskanen päättää uransa jatkosta viimeistään marraskuussa.
Antti Ruuskanen päättää uransa jatkosta viimeistään marraskuussa.Vesa Pöppönen / All Over Press

Se alkoi Berliinissä 21. elokuuta 2009 ja päättyi kymmenen vuotta myöhemmin, tarkalleen 5. lokakuuta 2019.

Jos suomalaisesta yleisurheilusta on nimettävä urheilija, jonka on ennen olympia-, MM- ja EM-kisoja voinut tituuleerata kliseisesti varmaksi finalistiksi, keihäänheittäjä Antti Ruuskasta ei voi sivuuttaa. Vuosina 2009–2018 pielavetinen esiintyi arvokisoissa yhdeksän kertaa selvittäen tiensä karsinnasta finaaliin joka kerta.

Kymmenes karsinta oli kuitenkin liikaa. Viime lokakuussa Qatarissa käydyissä MM-kisoissa Ruuskanen seurasi finaalin Khalifan stadionin katsomosta. Palattuaan Suomeen hänen polveensa tehtiin tähystysoperaatio.

Vamma juonsi juurensa heinäkuuhun 2019. Tuolloin sadekelissä heitetyssä Lapinlahden kisassa Ruuskanen tunsi vihlaisun tukijalan polvessaan kesken heiton, minkä jälkeen 80 metriä ylittyi loppukesästä enää kahdesti. Dohan MM-karsinnassa Ruuskanen jäi 28:nneksi tuloksella 75,05.

Kun tieto Ruuskasen polvivaivasta tuli julki MM-kisojen jälkeen, heittäjän heikolle tulokselle katsottiin yleisesti löytyneen luonnollinen selitys. Yhdeksän kuukautta MM-finaalin jälkeen Ruuskanen sanoo Yle Urheilulle, ettei polvi ollut kuitenkaan este menestymiselle, vaan pettymyksestä tekivät entistä raskaamman korkealla olleet odotukset.

– Dohassa ei näkynyt, miten hyvin loppukausi oikeasti meni. Varsinkin MM-kisoihin valmistanut Belekin-leiri oli yksi urani parhaista. Odotukset olivat kovat ja korkealla, mutta tulos ei ollut sen mukainen. Doha oli suuri pettymys, Ruuskanen kertaa Yle Urheilulle viime kauden turhauttavaa päätapahtumaa.

Antti Ruuskanen loukkasi polveaan Lapinlahden sadekisassa heinäkuussa 2019.
Antti Ruuskanen loukkasi polveaan Lapinlahden sadekisassa heinäkuussa 2019.Jesse Karjalainen / AOP

Ruuskanen ei silti jäänyt märehtimään tulostaan, vaan paikka kasvojenkohotukselle oli jo tiedossa. Uran kruununa oli jo pitkään häämöttänyt 8. elokuuta 2020 Tokiossa heitettävä keihään olympiafinaali.

Suunnitelma meni kuitenkin uusiksi jo keväällä, kun Kansainvälinen olympiakomitea ja Tokion kisajärjestäjät ilmoittivat olympialaisten siirtyvän koronapandemian vuoksi ensi vuoteen.

– Olen sanonut, ettei tunnu niin pahalta, kun olympialaiset siirretään hyvän syyn takia. Pahemmalta tuntuu, kun on luottavainen ja odotukset ovat kovat arvokisoja varten ja sitten tulee täysi epäonnistuminen, Ruuskanen sanoo.

Vanhin jo kaksissa viime kisoissa

Viime vuosina miesten keihäänheitossa on todistettu uuden sukupolven murtautumista kärkikolmikkoon. Vuoden 2018 EM-kisoissa ja MM-kisoissa 2019 kaikki mitalisijat menivät 1990-luvulla syntyneille urheilijoille, joista hallitseva maailmanmestari, Grenadan Anderson Peters, on vuosimallia 1997.

Kolmissa viime arvokisoissa vanhin finalisti on ollut suomalainen: Tero Pitkämäki oli 34-vuotias Lontoon MM-finaalissa 2017, Ruuskanen oli samanikäinen EM-Berliinissä 2018 ja Lassi Etelätalo oli 31-vuotias Dohassa 2019. Myös karsinnassa kisanneet heittäjät huomioiden Ruuskanen on ollut iäkkäin kaksissa viime kisoissa.

Mikäli Tokiossa päästään heittämään olympiamitaleista kesällä 2021 ja Ruuskanen yltää finaaliin, hän olisi tuolloin 37-vuotias. Jos suomalaiset ovat edustaneet nestoriosastoa viime kisoissa, on sitä osattu olympialaisissa ennenkin: Seppo Räty oli 34 vuoden ja 98 päivän ikäinen voittaessaan pronssia Atlantassa 1996. Paremmaksi on pannut ainoastaan keihään suurmestari Jan Zelezny, joka oli päivän Rätyä vanhempi saavuttaessaan kultaa Sydneyssä 2000.

Edellä mainitut legendat olisivat joka tapauksessa olympiamittarilla kevyttä kauraa, jos Ruuskanen nähtäisiin podiumilla pokkaamassa viiden renkaan mitalia Tokiossa 2021. Sanaan jos kiteytyy kuitenkin Ruuskasen suurin ongelma.

Kuten aiemmin tuli jo todettua, Ruuskasen suunnitelmissa oli kruunata pitkä ura vuoden 2020 Tokion kisoissa. Tällä haavaa maalia olisi siirrettävä vuodella.

– Loka-marraskuussa tehdään päätös, hyökätäänkö ensi kauteen vai oliko se siinä, Ruuskanen sanoo.

Koronapandemian keskellä varmaa on toistaiseksi käytännössä vain, että loka-marraskuussa Tokion olympiakisojen järjestäminen kesällä 2021 on edelleen epävarmaa.

– Eihän tällaisia asioita miettisi, jos olisi kymmenen vuotta nuorempi. Toistaiseksi epävarmuustekijöitä on tosi paljon sen ympärillä, ovatko olympialaiset ensi kesänä vai eivät, Ruuskanen sanoo.

– Tärkein ja selkein pointti on kuitenkin, että urheilijalta itseltään löytyy luottoa lähteä puskemaan läpi kylmän ja pitkän talven.

Antti Ruuskasella on plakkarissa olympiahopea vuodelta 2012. Viime kisat Rio de Janeirossa 2016 päättyivät kuudenteen sijaan.
Antti Ruuskasella on plakkarissa olympiahopea vuodelta 2012. Viime kisat Rio de Janeirossa 2016 päättyivät kuudenteen sijaan.EPA/DIEGO AZUBEL/AOP

Ei halua lopettaa pettymykseen

Toistaiseksi keihäskesä on edennyt suomalaismiesten osalta vaisusti. Kärkinimistä poissa parrasvaloista ovat pysytelleet niin Ruuskanen kuin nuori haastaja Oliver Helander. Ruuskaseen kohdistuu mielenkiintoa myös siksi, että hän vaihtoi olympiakaudeksi lapsuudenseurastaan Pielaveden Sammosta helsinkiläiseen Viipurin Urheilijoihin.

Kun kesä on ennättänyt jo heinäkuun puoliväliin, debyytti uuden seuran väreissä on edelleen tekemättä. Keihäskarjut ovat olleet sanan varsinaisessa merkityksessä Suomen yleisurheilumaajoukkueen keihäänkärki kaikissa arvokisoissa vuosina 2007–2019, yhteensä 15 kertaa peräkkäin. Viidesti Ruuskanen on ollut joukkueen paras.

Näin ollen kiinnostus Ruuskasen tekemisiä kohtaan on ollut vuosittain taattu, mutta tänä kesänä tilanne on ollut toinen.

– Nyt on saanut olla rauhakseltaan. On ollut ilo seurata, että suomalainen yleisurheilu on nostanut tasoaan noin huimasti. Pienestä aallonpohjasta on päästy ylös, ja uusia Suomen ennätyksiä on tullut laajalla rintamalla. Nuoret urheilijat ovat nostaneet profiiliaan ja tehneet hienoja tuloksia. On myös nähty hienoja kilpailuja, joissa moni urheilija kamppailee voitosta. Ja sehän on urheilua parhaimmillaan, Ruuskanen hehkuttaa.

Omaksi kisadebyytikseen Ruuskanen povaa aikaisintaan elokuun puolivälissä käytäviä Turun Kalevan kisoja.

– Kokeilla sepporätyjä, Ruuskanen sanoo ja viittaa vuoden 1996 Tampereen SM-kisoihin, joissa Räty avasi kautensa ja voitti heti SM-kultaa.

Mikäli Kalevan kisat jäisivät väliin, Ruuskanen haluaa heittää kilpaa vielä kuluvana suvena. Se voi jäädä viimeiseksi hänen keihäsurallaan. Kannustimena kilpailemiselle toimii Dohan MM-kisoista jäänyt huono maku, jonka Ruuskanen haluaa huuhtoa pois heittämällä numerolappu rinnassaan.

– Karulta kuulostaa, jos joutuu lopettamaan Dohan karsintaan ja siihen 75 metrin heittoon.

– Kyllä tässä näillä näkymin kisataan ja yritetään tehdä jonkinlainen tulos, Ruuskanen sanoo.

Yleisurheilun kotimainen GP-sarja jatkuu keskiviikkona Lahdessa. Suora lähetys TV2:ssa ja Areenassa klo 18.30 alkaen. Ruuskanen ei ole mukana.

Lue lisää:

Paavo Nurmen kisoihin tulossa kansainvälisiä tähtiä Japanista asti – osa kilpailijoista joutuu koronatestiin ennen kuin päästetään Suomeen

Annimari Korte virittelee huippukuntoaan elokuulle – uudet ennätykset vaativat aitavälien takomista sekuntiin ja sen alle: "Tiedän, että pystyn juoksemaan huomattavasti kovempaa"

Kommentti: Annimari Kortteesta tuli suomalaisen yleisurheilun nousun uudet kasvot – huomattava muutos ulottuu kuitenkin paljon laajemmalle

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat