1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. vammaisurheilu

Parayleisurheilijat eivät saa kotimaan kisoista startti- tai palkintorahoja – kokenut kelaaja Mattila maksaa kesäkauden kisareissuista yli tuhat euroa omasta pussistaan

Ratakelaaja Esa-Pekka Mattila ehdottaa, että parayleisurheilijat palkittaisiin hyvistä tuloksista bonuksilla. Hän kuitenkin tiedostaa, ettei vammaisurheilun puolelle ole realistista odottaa samanlaisia potteja kuin vammattomille.

Esa-Pekka Mattila kertoo, että ulkomailla järjestettävistä kilpailuista voi saada jonkin verran palkintorahoja, etenkin isoilta maratoneilta. Kuva: SUL

Parayleisurheilijoista on viime vuosina tullut tuttu näky kotimaan tasokkaissa yleisurheilukilpailuissa. Startti- tai palkintorahaa vammaisurheilijat eivät kuitenkaan kotimaassa saa, kertoo ratakelaaja Esa-Pekka Mattila Yle Urheilulle. Mattila itse on kilpaillut kotimaassa 2000-luvun alkupuolelta lähtien, eikä hän ole kertaakaan saanut Suomessa starttirahaa, eli osallistumisesta maksettavaa palkkiota.

Yle Urheilu kertoi tiistaina, että vammattomalla puolella yleisurheilun huippunimet saavat tavallisesti kotimaan kilpailuista esimerkiksi aiempaan menestymiseen pohjautuvaa starttirahaa. Tänä vuonna palkkio on kuitenkin pienentynyt merkittävästi koronaviruspandemian takia.

Palkintorahaa vammattomien urheilijoiden GP-kilpailuissa on jaossa A-ryhmän lajeista yhteensä 2 000 euroa ja B-ryhmän lajeista 800 euroa.

Mattilalle ja muille parayleisurheilijoille kilpaileminen kotimaassa on miinusmerkkistä. 31-vuotiaalle Mattilalle tämän kesäkauden käsittävät 11 kilpailua maksavat yhteensä noin 1 500 euroa. Summaan kuuluvat osallistumismaksut, majoitukset neljästä viiteen kilpailuun, polttoaineet ja kisareissujen aikaiset ruokailut.

– Nappikauppaahan tämä on, jos vertaa siihen, että lähtee kansainvälisiin kisoihin. Ja oikeasti on kiva, että meillä on tänä kesänä poikkeuksellisen hyvä kisakalenteri Suomessa, Mattila kertoo puhelimitse.

Mattila ei kuulu apurahan piiriin. Hän on myös poikkeuksellisessa tilanteessa moneen muuhun parayleisurheilijaan nähden, sillä hän rahoittaa tällä hetkellä urheilunsa täysin omasta pussistaan. Mattila työskenteli muutaman vuoden ja säästi rahaa, jotta hän voisi keskittyä vain treenaamiseen viime syksystä Tokion paralympialaisiin asti. Paralympialaiset piti kisata tänä vuonna.

"Olisihan se kiva, että saisin bensarahoja"

Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani pitää tärkeänä, että parayleisurheilijoiden tilanteesta puhutaan.

– Heille kustannukset kilpailemisesta ovat jo lähtökohtaisesti suurempia kuin vammattoman puolen urheilijoilla. Parayleisurheilijoille ei starttirahoja lähtökohtaisesti makseta kotimaassa, ja minusta se on iso ongelma. Ilman muuta Urheiluliitto osaltaan lobbaa sitä, että sinnekin saadaan tasapuolisemmin starttirahaa.

Vielä pari vuotta sitten Suomen Urheiluliitolla oli paraurheilijoille 900 euron omavastuu arvokisoissa, mikäli Suomen edustaja ei venynyt mitaleille. Viime vuonna tuo omavastuu poistettiin.

Kovatasoiset kisat ja mahdollisuus tehdä tulosta ovat tärkeitä asioita. Varsinkin poikkeusvuonna sillä on merkitystä, kun näkee, millä tasolla mahdollisesti ensi kaudella jatkaa urheilua.

Esa-Pekka Mattila

Kauppatieteilijänä Mattila ymmärtää urheilumaailman realiteetit. Hän ei ole vaatimassa parayleisurheilijoille samanlaisia palkkioita kuin mihin vammattomalla puolella on totuttu, sillä jo näkyvyys näiden välillä on eri luokkaa. Lisäksi urheilu kilpailee tavallisina vuosina yleisön huomiosta muiden alojen tapahtumien, kuten festareiden, kanssa.

– Mutta olisihan se kiva, että saisin bensarahojen verran rahaa siitä, että menen Lahteen kilpailemaan, Mattila naurahtaa.

Mattilan mielestä parayleisurheilun piirissä voitaisiin ylipäätään pitää nykyistä enemmän meteliä, jotta asioita saataisiin eteenpäin. Kotimaan kisojen kiertäminen on kuitenkin parayleisurheilijoille välttämättömyys, jos menestyksen makuun mielii arvokisoissa.

– Kovatasoiset kisat ja mahdollisuus tehdä tulosta ovat tärkeitä asioita. Varsinkin poikkeusvuonna sillä on merkitystä, kun näkee, millä tasolla mahdollisesti ensi kaudella jatkaa urheilua. Nyt voi verrata omia suorituksia edes tulostasoon, kun ei ole kansainvälisiä kisoja.

Palkinnot bonuksina

Ratakelaaja Mattila ymmärtää, että kisoja järjestävien seurojen on vaikeaa budjetoida nykyistä enempää startti- ja palkintorahaa varsinkaan marginaalilajien kilpailijoille, kun jo kisojen järjestämisessä mennään usein talkooperiaatteella. Hän ehdottaa tilanteeseen ratkaisuksi liittojen apua.

– Koen ennemmin asian niin, että esimerkiksi Suomen Urheiluliitto ja paralympiakomitea ottaisivat asiasta onkeen ja tekisivät vaikka jonkin selkeän tulospohjaisen taulukon. Eli kun kelaa aikaan, joka oikeuttaa edellisen kauden rankingissa vaikka TOP16- tai TOP8-sijaan, siitä tulisi jokin tietty bonus. Jos urheilija on erittäin kovassa kunnossa ja kelaa jatkuvasti sen alle, se näkyisi jo vähän tilipussissakin.

Tulosbonuksien rahoittamiseksi Mattila ehdottaa normaalitilanteessa yhdeksi keinoksi lipputuloja siten, että kun tietty määrä lippuja on myyty, lipputuloista leikattaisiin tietty prosenttiosuus urheilijoiden bonuksiin. Tästä kerrottaisiin etukäteen, mikä voisi innostaa yleisöä katsomoon ja tätä järjestelmää voisi soveltaa myös vammattomien puolella.

Jos taloudellinen tilanne sen sallisi, voisi Mattilan mukaan jakaa vielä erillisiä bonuksia esimerkiksi Euroopan ennätyksistä ja maailmanennätyksistä.

– Jos haluaa ajatusta viedä oikein pitkälle parayleisurheilun kannalta, voisi olla vuodessa yksi kutsukilpailu, jossa olisi kahdeksan tosi kovaa kansainvälisen tason starttaajaa samasta luokasta. Siinä olisi tietty tulospalkkio kolmelle parhaalle. Se olisi kaikkein paras järjestelmä.

Varsinaisia palkintorahoja Mattila ei kotimaan kilpailuihin kannata, sillä samassa kisassa kilpailevat tällä hetkellä naiset ja miehet sekä eri luokkien urheilijat. Mattilan itsensä luokka on T54, mutta keskiviikkona hän kelaa Lahdessa samassa kisassa muun muassa T34-luokkaan kuuluvan Henry Mannin ja T51-luokkaan kuuluvan Toni Piispasen kanssa.

Lahden GP-kilpailu näytetään TV2:ssa ja Areenassa kello 18.30 alkaen.

Lue myös:

Huomasitko tämän tv:ssä? Suomalaismestari teki Espoossa kovimman ajan maailmassa neljään vuoteen – yllättyi itsekin: “Superhyvät fiilikset”

Auto-onnettomuus ja uintitapaturma pysäyttivät parikymppisten suomalaisten elämät – nyt Harri Sopanen ja Teppo Polvi jahtaavat samaa unelmaa

Nähdäänkö Lahden yleisurheiluillassa suomalaismiesten kaikkien aikojen satasen kisa? Asiantuntija hehkuttaa: "Todennäköisesti kovin satanen sitten Markus Pöyhösen ja Tommi Hartosen otatusten"

Suomen yleisurheilutähdet pettyivät, kun tavallinen rahapalkkio jätettiinkin maksamatta – Nooralotta Neziri muistuttaa: "Meidän kasvoillamme myydään lippuja"