Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Pertti Karppinen teki Moskovan olympialaisten kisakylässä virheen, jolla oli vähällä olla kohtalokkaat seuraukset – maailman kuuluisin eskimokäännös jäi tekemättä

Jääpalat mehulasissa olivat koitua Pertti Karppisen kohtaloksi Moskovan olympialaisissa.

soutu
Pertti Karppinen, Moskovan olympialaisten soudun kultamitalisti, sukkasillaan kultamitali kaulassaan valmentajansa Jarkko Ranisen kainalossa.
Katso video kuvaa klikkaamalla.

Maanantaina 27. heinäkuuta tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta Pertti Karppisen keskimmäisestä olympiavoitosta. Juuri tämä kyseinen kilpailu Krilatskojen soutustadionilla Moskovassa oli Karppisen pitkän uran vaikeimpia startteja.

Hän oli suursuosikki mediassa, ja tietysti ennen kaikkea oman päänsä sisällä. Oloa ei helpottanut kaksi päivää ennen finaalia alkanut ripuli, joka sotki paljon muutakin kuin vain viimeistelyharjoituksen. Mutta mennäänpä likaisiin yksityiskohtiin jutussa myöhemmin.

”PERTTIÄ EI OHITA KUKAAN”

”SUOMEN VARMIN KULTAMITALI”

”KUKA VOI VOITTAA KARPPISEN”

”JOKERISTA TULI VALTTIKORTTI”

Näin kirkuivat vuoden 1980 sanomalehdet lööpeissään pitkin kesää. Neljä vuotta aikaisemmin Montrealissa tilanne oli ollut toinen. Karppisen kultamitali oli jättipaukku, sillä korkein koroke oli etukäteen verhoiltu Länsi-Saksan väreihin. Mutta niin vain 23-vuotias suomalainen löi suursuosikki Peter Kolben hurjalla loppuvedollaan.

Tästä soudusta alkoi kaksintaistelu, joka kesti yhteensä viidet olympiakisat. Kolbe voitti maailmanmestaruuksia kyllä, mutta olympialaisissa esteenä oli 201 senttiä pitkä suomalainen sekä kieroutunut maailmanpolitiikka. Länsi-Saksa oli yksi niistä valtioista, jotka boikotoivat Moskovan kisoja Neuvostoliiton hyökättyä Afganistaniin puoli vuotta aikaisemmin.

Peter Kolbe och Pertti Karppinen, OS 1976.
Peter Kolbe (vas.) ja Pertti Karppinen olivat kovia kilpakumppaneita vuosikausien ajan. Karppinen yllätti ennakkosuosikki Kolben Montrealin olympialaisissa.imago sportfotodienst / All Over Press

Monelle urheilijalle pahimman kilpakumppanin vetäytyminen olisi nostanut hymyn korviin, mutta Karppinen ajatteli toisin.

– En tykännyt siitä yhtään. Olympialaisissa kaikkien parhaiden kuuluu olla viivalla ja sitten katsotaan, kuka on ykkönen. Samalla se toi minulle valtavasti paineita jo edelliselle vuodelle. En voinut hävitä Kolbelle missään tai muuten olisivat kaikenlaiset puheet alkaneet meidän sen hetkisestä paremmuudesta.

Itäblokin soutajilla luontaisetuja Moskovan stadionilla

Totaalista valmistautumista kuvaa hyvin asumisjärjestely. Raision kaupunki oli antanut mestarilleen Montrealin voitosta vuokratontin, johon nousi omakotitalo syksyllä 1978 ja yksin talo saikin olla uudella tontillaan, sillä tupareita vietettiin kaksi vuotta myöhemmin, Moskovan keikan jälkeen.

– Treenasin kaksi, joskus kolmekin kertaa päivässä, niin vanhempien luona oli paljon parempi olla. Ruokahuolto pelasi ja äiti pesi pyykit sekä siivosi. Minun piti kuitenkin samaan aikaan hoitaa myös palomiehen ammattia, Karppinen kiittelee.

Avioliiton ja oman perheen aika koitti myöhemmin ja noina vuosina oman huushollin pyörittäminen olisi vienyt paljon palautumiselle tarkoitettua energiaa. Ratkaisut tuottivat kaivattua tulosta ja vuonna 1978 soututähti hävisi vain yhden ainoan kerran. Kilpailukausi 1979 ja seuraava olympiavuosi kulkivat vielä paremmin. Karppisen tilastoista löytyy pelkkiä voitoja.

– Etenkin 1980 kilpailin todella paljon, sillä halusin näyttää kaikille, etten pakoile Kolbea. Toki samalla se voittoputki kasvatti paineita, sillä kultamitalia julistettiin täysin varmaksi. Vaikka on siellä kovia soutajia kaikki, jotka finaaliin yltävät. Etenkin Neuvostoliiton ja DDR:n edustajat olivat vahvoja.

Ja näillä itäblokin mailla sattui olemaan Moskovan kisoissa muitakin luontaisetuja. Hieman ennen finaalin alkua norjalaisvalmentaja Thor Nilsen veti suomalaista hihasta ja kiskoi hänet ylös lehtereille. Sieltä näki kuinka sisäratojen soutajat saavat 2 000 metrin matkan loppupuolelle tuulesta suurta apua.

Nilsen ei ollut vieras mies, sillä hän auttoi Karppista paljon uran aikana nimenomaan soudun teknisessä puolessa. Raisiolaisen oma valmentaja Jarkko Raninen oli enemmänkin fysiikkapuolen osaaja.

– Ne tulevat kuin tykin suusta sen lopun, Nilsen painotti yläparvella.

Pertti Karppinen
Pertti Karppinen joutui vaihtamaan taktiikkaansa Moskovan finaaliin.Getty Images

Ei ollut vaikea arvata minkä maiden urheilijat miehittivät sisäratoja lähtölistoissa, siis nimenomaan kyseisellä tuulen suunnalla soudettaessa. Hallitsevan olympiavoittajan arpakoneisto oli pyöräyttänyt päinvastaiseen suuntaan, kaikkein uloimmalle kutosradalle.

– Käänsin oman taktiikkani ylösalas. Yleensä luotin kisoissa loppukiriini, mutta nyt lähdin heti paukusta niin kovaa kuin pystyin ja vedin hurjan etumatkan 1 000 metrin merkille. Ja kyllä sisäradan kilpakumppanit tulivatkin kovaa sen lopun, mutta etumatka riitti. Olin maalissa aika hapoilla, toki varmaan osasyynä niihin tuntemuksiin oli myös sillä vatsataudilla, Karppinen muistelee.

Kuuluisa varasuunnitelma ei onneksi toteutunut

Alkuerät ja välierät ennakkosuosikki oli hoitanut näytöstyyliin, mutta perjantaina kisakylässä hän teki virheen, jolla meinasi olla kohtalokkaat seuraukset.

Suomen olympiajoukkueen johto oli painottanut alusta asti, että paikallista vettä ei voi missään olosuhteissa juoda. Pitkin kisaviikkoa Karppinen tekikin tarkkaa työtä, mutta viikonlopun kynnyksellä hän unohti jääpalojen syvimmän olemuksen ja sulloi niitä mehulasiinsa viilennykseksi.

Röppäsen Mauri (ampuja) sanoi minulle, että katto nyt miltä ne jäät haisevatkin, että älä nyt vaan sitä juo. Mutta olin jo ehtinyt yhden lasillisen kumota ja hetken kuluttua alkoikin mahassa kouria. Se oli perjantai-ilta ja finaali olisi edessä sunnuntaina. Juoksin yhden yö ripulin kanssa vessassa ja lauantaina peruin harjoitukset. Se päivä meni sängyssä maaten ja jaffaa juoden. Illalla uskalsin ottaa muutaman leipäpalan, Karppinen tuskailee 40 vuotta tapahtuneesta.

Loppukilpailupäivän aamuna soutaja tunsi olonsa paremmaksi, söi kevyen aamiaisen ja lähti Krilatskojelle sängyn pohjalla laadittu varasuunnitelma päässään.

– Ajattelin, että tätä kisaa en keskeytä, mitä tahansa tapahtuukin, ja jos ripulihätä tulee, niin annan tulla oikein kunnolla. Maaliviivan ylitettyäni kaadan veneen, pesaisen pahimmat kurat pois ja uin muina miehinä rantaan.

Juuri ennen kilpailua muuttunut suunnitelma toimi ja Karppinen ylitti maalilinjan ensimmäisenä. Sen sijaan sängyn pohjalla rakennettuun varasuunnitelmaan ei tarvinnut turvautua, maailman kuuluisin eskimokäännös jäi tekemättä, ja median tenttiin saapui vain hieltä haiseva suomalainen.

Elävä arkisto: Karppinen souti toisen kultansa Moskovassa

Vesa-Matti Savinen

Lue myös:

Lajinsa suurimpiin legendoihin kuuluva suomalainen saa tepastella rauhassa arvokisoissa – Pertti Karppista eivät nuoret tunne

Uusi dokumenttisarja paljastaa: suomalainen olympiavoittaja oli hukkua jääkylmään veteen – "Minulla alkoi happi loppua ja sormet jäykistyä"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat