Suora

  • Rallin MM, Turkki, Power Stage live
  • Superpesiksen finaalit
  • Urheiluruutu
  • Rallin MM, Turkki, kisakooste
  • "Olen 32 mutta tunnen itseni 75-vuotiaaksi": Vapaaottelija Glenn Sparv tappelee kunnes menee rikki
  • Urheiluruutu

Miksi suomalaiset pika-aiturit ovat Euroopan parhaimmistoa? Katso neljä asiaa, joissa Annimari Korte ja kumppanit loistavat – yhdessä asiassa vielä parannettavaa

Yle pilkkoi suomalaisen superlajin eli naisten 100 metrin aidat osiin ja selvitti suomalaistähtien vahvuudet.

yleisurheilu
naisten_pika-aidat-lahtokuva.png
Lotta Harala (ennätys 13,13), Nooralotta Neziri (12,81), Reetta Hurske (12,78) ja Annimari Korte (12,72) ovat Suomen tämän hetken kova kärkinelikko pika-aidoissa. Eetu Pietarinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Viime aikoina suomalaisten ykköslajiksi noussut 100 metrin aidat on yksi yleisurheilun vaativimmista lajeista. Matkalla kilpaillaan siitä, kuka ottaa reilut 50 askelta nopeimmin ylittäen samalla 10 aitaa.

1. Lähtö on Hurskeen hallintaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomalaisista kärkipään pika-aitureista lähdössä loistaa yleensä etenkin Reetta Hurske. Tampereen Pyrinnön 25-vuotias urheilija on kärsinyt tällä kaudella terveysmurheista, mutta hänen reaktioaikansa ovat normaalissa tilanteessa huippuluokkaa.

– Reetta on ollut luontaisesti aina hyvä lähtijä. Hän on siinä suomalaisista omassa kastissaan. Muut ovat kehittäneet lähtöä lähelle Reetan tasoa ja saaneet väläyksittäin yhtä hyviä lähtöjä aikaiseksi. Mutta Reetalla on onnistuessaan kova kansainvälisen luokan lähtö. Muut ovat häntä ihan vähän jäljessä, Urheiluliitossa pika-aitojen vastuuvalmentajana toimiva Mikael Ylöstalo arvioi.

Myös tällä kaudella vahvaa nousua huipulle tehneen Lotta Haralan vahvuuksiin kuuluu hyvä startti.

Pika-aidoissa telineistä lähdetään hyvin samankaltaisesti verrattuna siihen, jos juostaisiin ilman aitoja. 100 metrillä aidoissa ja sileällä juoksumatkalla erot tulevat lähdön jälkeen alkukiihdytyksessä. Kahden ensimmäisen askeleen jälkeen pika-aituri nousee pystympään asentoon, koska ensimmäiselle aidalle on todella lyhyt matka: 13 metriä. Sileän 100 metrin juoksijan ei tarvitse luonnollisesti miettiä tällaisia esteitä.

Alkukiihdytys on siinä mielessä merkittävä osa pika-aitoja, että ensimmäiselle aidalle pitää tulla sopivassa asennossa. Ylöstalo korostaa, että heti ensimmäisestä aidasta lähtien pitää pystyä menemään aidoista yli sujuvasti. Sulavimmin aidan ylitys naispika-aiturilta onnistuu, kun siihen käyttää kahdeksan askelta.

– Itseisarvona ei ole, kuka pääsee ensimmäiselle aidalle nopeimmin. Tärkeämpää on, että ensimmäisellä aidalla on sujuvassa asennossa, Ylöstalo sanoo.

2. Nezirin vahvuutena maksiminopeus

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jos kaikki menee hyvin alkukiihdytyksessä, pika-aituri saavuttaa maksiminopeuden hieman ennen kolmatta aitaa. Tässä tulee suuri ero pelkkään sileään pikajuoksuun, jossa huippunopeuteen päästään selvästi vasta puolen matkan jälkeen.

– Kolmannella aidalla täytyy olla jo lähes maksimivauhdissa. Jos siinä kohtaa on useamman sadasosan perässä huippuvauhdista, on auttamattomasti myöhässä juoksussa, Ylöstalo toteaa.

Valmentaja Ylöstalon mukaan suomalaiset ovatkin tänä kesänä keskittyneet juuri siihen, mitä tapahtuu toisella aitavälillä eli toisen ja kolmannen aidan välissä.

– Olemme tehneet analyysejä ja katsoneet ensimmäisen ja toisen aitavälin nopeutta. Moni on keskittynyt toisen aitavälin parantamiseen. Ensimmäistä aitaväliä on pyritty parantamaan jotta toisessa aitavälissä vauhti olisi jo kutakuinkin maksimissaan.

Suomalaisista kärkiaitureista Nooralotta Nezirillä on perinteisesti ollut vahvuutena maksiminopeus.

– Nooralotalla on ollut jo nuoresta asti erittäin hyvä tehontuotto. Hän pystyy nopealla rytmillä rytmittämään juoksemistaan koko matkan ajan, Ylöstalo toteaa.

Maksiminopeus voi säilyä niin pitkään, että vielä viidennen ja kuudennen aidan välissä voidaan nähdä vielä kovimmat aitavälit. Esimerkiksi maailmanennätysjuoksussaan Kendra Harrison kellotti neljännen ja viidennen aidan välin 0,93 sekuntiin. Tämä tarkoittaa, että vauhtia oli 9,13 metriä sekunnissa.

SE-nainen Annimari Korte on kellottanut juoksuissaan parhainmillaan aitavälin 0,97 ja 0,98 sekuntiin.

– Maksimivaiheessa aitavälien täytyy mennä alle sekunnin, jotta pysytään 12-alkuisia juoksuja tekemään. Joku väli täytyy olla alle sekunnin. Jos on lopussa hyvä, siihen pystyy sekunnin välilläkin. Jos on 1,02 tai 1,03 sekuntia paras aitaväli, ei ole mitään mahdollista päästä alle 13 sekuntiin, Ylöstalo sanoo.

– Jos halutaan arvokisafinaaliin, huippuvauhdin pitää olla 0,98 sekuntia jossain vaiheessa.

3. Kortteella on etua pituudestaan

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jotta vauhti pysyy hyvänä, pitää juoksurytmin olla hyvä. Valmentaja Ylöstalo alleviivaa etenkin rytmin merkitystä onnistuneessa aitajuoksusuorituksessa.

Naisten 100 metrin aidoissa tulee vastaan kymmenen aitaa kahdeksan ja puolen metrin välein. Aitojen välissä pika-aiturit ottavat kolme juoksuaskelta ja menevät neljännellä askeleella aidan yli.

– Pika-aitojen vaativuus tulee siitä, että vauhtia kiihdyttääkseen täytyy pystyä tihentämään rytmiä. Kun mennään tietyn rajan yli urheilijan luontaisessa askelrytmityksessä, se tulee koko ajan vaikeammaksi, Urheiluliiton pika-aitojen vastuuvalmentaja Mikael Ylöstalo sanoo.

– Pika-aidoissa ei pysty lisäämään voimaa niin, että ottaisi pidempiä askeleita. Voimaa pitää harjoittaa niin, että askeleista tulee terävämpiä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Oman haasteensa tuo myös aitojen korkeus. Miesten ja naisten pika-aidat ovat teknisesti kaksi eri lajia. Tämä johtuu aitakorkeudesta. Naisilla aitakorkeus on 83,8 senttimetriä, kun miesten pitää ylittää 106,7 senttiä korkeat aidat.

Ero on siis lähes 23 senttimetriä. Sukupuolten väliset keskipituudet huomioon ottaen ero on keskimäärin enää vain 14 senttimetriä. Kun vielä huomioidaan aidan ylittämisessä tärkein asia eli ihmisen painopiste, ero vielä kaventuu. Ihmisen painopiste on navan kohdalla, joten ero on keskimäärin vain noin seitsemän senttimetriä.

Naisilla aitominen on enemmänkin pientä painopisteen nostamista, kun taas miehillä aidat ylitetään kovemmalla ponnistuksella.

Neziri ja Hurske ovat keskimääräistä suomalaisnaista pidempiä. Vuonna 2017 suomalaisnaisen keskipituus oli tutkimuksen mukaan 163 senttimetriä, kun Hurske on 169 senttiä ja Neziri 173 senttiä pitkä. Korte on kolmikosta lyhyin: 164 senttimetriä.

Ylöstalon mukaan Kortteella on etua pituudestaan.

– Annimari on sen kokoinen, että hän pystyy juoksemaan aika normaalisti askeleet aitojen välissä. Vielä siihen päälle hän on aitojen ylittämisen kanssa taitava, Ylöstalo sanoo.

Nooralotta Nezirillä pituus tekee Ylöstalon mukaan aitomisen haasteellisemmaksi. Pituuden kannalta suurin ongelma on siinä, kun lähestytään aitoja. Pidempi aituri joutuu supistamaan askeleitaan.

– Pituus tuo haasteita, kun väsyy. Hirveän herkästi ajaudutaan liian lähelle aitaa. Tässä on suurin ero pidemmän ja lyhyemmän aiturin välillä, Ylöstalo havainnollistaa.

4. Tässä suomalaiset voivat vielä parantaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Aidan yli mennään yli kolmen metrin loikalla. Ponnistus tapahtuu kaksi metriä ennen aitaa ja maahan laskeudutaan noin metri aidan jälkeen. Jos ponnistus ei lähde oikeassa kohtaa, seuraus on usein selvä: Aituri kolauttaa jalkansa aitaan, aita kaatuu ja loppuaika hidastuu.

Ylöstalon mukaan kansainvälisen huippuvauhdin eron perusta löytyy hetkestä, jolloin aituri laskeutuu alas aidanylityksestään.

– Olen yksinkertaistanut asian niin, että aituriksi tullaan sen takia, koska osataan ponnistaa ja hallitaan meno aidalle kovasta vauhdista. Ehditään tehdä aidanylitysaskel. Kansainvälisellä tasolla määrittää se, miten hyvin juoksuasento pysyy ylhäällä. Ei tapahdu vajoamista, kun jalka osuu maahan aidan jälkeen. Ei tulla alas kantapäille, vaan pysytään koko jalalla ja päkiällä. Polvikulma ja lantiokulma ovat kunnossa, Ylöstalo avaa.

Urheiluliiton pika-aitojen vastuuvalmentajan Ylöstalon mukaan Suomen kärkikolmikko on kehittynyt edellä mainitussa asiassa, mutta vielä on parannettavaa.

– He eivät ole sanoneet viimeistä sanaa. Olen melko varma, että kaikilta löytyy vielä kovempi vauhti, Ylöstalo toteaa.

5. Loppurutistuksessa Korte on vahvoilla

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kymmenen aidanylityksen jälkeen naispika-aitureilla on edessään vielä 10,5 metrin loppurutistus. Käytännössä viimeisen aidanylityksen jälkeen matkaa on kuitenkin enää 9,5 metriä. Tämän jälkeen Ylöstalon mukaan tulee vain neljä kontaktia maahan ennen kuin pika-aiturin ylävartalo ylittää maaliviivan.

– Lopussa ei enää hirveästi pysty kiihdyttämään. Lihas on sen verran väsynyt. Vauhti määrittyy siitä, mitä urheilija saa mukaansa kahdesta viimeisestä aidanylityksestä, Ylöstalo sanoo.

Suomalaisaitureista Annimari Korte on osoittanut olevansa vahva etenkin loppuvaiheessa juoksua.

– Hän pystyy ylläpitämään vauhdin loppuun asti. Kun Annimari juoksi ensimmäisen kerran alle 13 sekuntiin, ei ollut mitään huippuaitavälejä. Mutta vauhti oli tasaista. Se on osittain harjoitusten tulosta, että hän jaksaa juosta, myös Kortteen harjoituksia valvova Ylöstalo sanoo ja korostaa toistakin asiaa.

– Pidän todella tärkeänä, että Annimarilla ei tule aidalle ponnistaessa jarrutusvaiheita. Hän pystyy hallitsemaan aidanylityksen väsyneenäkin, Ylöstalo sanoo.

Korte on ollut muutenkin ykkönen suomalaisaitureista tänä kesänä. Hän on vienyt nimiinsä kaikki suomalaiskolmikon kohtaamiset.

Ylöstalon mukaan se johtuu muutamasta tekijästä. Ensinnäkin Korte on pystynyt valmistautumaan kauteen täysin terveenä. Hän juoksi jo maaliskuussa maksimivauhtia. Lisäksi Korte pystyi harjoittelemaan Floridan lämmössä keväällä koronaviruspandemiasta huolimatta. Teknisestikin Korte on pystynyt juoksemaan yhä tasaisemmin ja vakiintuneemmin.

– Annimarin tekniikassa on tapahtunut kehitystä siinä mielessä, että hänen kropan hallinta on parantunut ennen aidalle tuloa ja sen jälkeen. Juoksu jatkuu koko ajan eteenpäin.

Miten kovia siis suomalaiset ovatkaan?

Suomalaisen aitajuoksun kulta-aikaa alleviivaavat myös tilastot. Viime vuonna Suomi oli Euroopan paras maa 100 metrin aitajuoksussa, kun laskettiin mukaan neljän parhaan urheilijan keskiarvot. (siirryt toiseen palveluun) Suomen keskiarvo oli vertailussa 12,87. Edelle ehtivät koko maailmassakin vain Jamaika (12,47) ja Yhdysvallat (12,51). Viime kauden Euroopan yksittäisten kärkiaikojen tilastossa Annimari Korte oli kolmas, Reetta Hurske jaetulla kuudennella sijalla ja Nooralotta Neziri neljästoista.

Huolimatta tämän kesän vaikeasta vertailutilanteesta on suomalaisten iskukyky pysynyt tälle kaudelle loistavana. Hyväksi mittariksi ovat nousseet 13 sekunnin alitukset, joista vielä haaveiltiin vuosikymmenen alkupuolella. Nooralotta Neziri kellotti vuonna 2014 ensimmäisenä suomalaisnaisena alle 13 sekunnin. Sen jälkeen niitä nähtiin vuosittain muutamia. Piikkinä oli vuosi 2016, jolloin Neziri meni haamurajan alle 7 kertaa. Korte ja Hurske liittyivät alle 13 sekunnin alittajiin viime vuonna.

Nykyään 13 sekunnin alituksista on tullut jopa arkipäivää suomalaisessa naisten pika-aitajuoksussa, vaikka se kuulostaakin hurjalta. Viime vuonna suomalaisnaiset pyyhälsivät alle 13 sekunnin peräti 23 kertaa. Tänä kesänä Suomen kärkikolmikko Annimari Korte, Nooralotta Neziri ja Reetta Hurske ovat aitoneet alle 13 sekuntiin jo 20 kertaa. Kaiken osuessa nappiin Lotta Haralasta voi tulla myös neljäs suomalainen, joka on alittanut tuon komean rajapyykin 100 metrin aitajuoksussa.

13 sekunnin alittamisia vertaillessakin Suomi on Euroopan paras. Viime vuonna eurooppalaiset aitoivat alle 13 sekuntiin yhteensä 104 kertaa. Suomen kolmikko teki sen siis 23 kertaa, kun taas toiseksi paras maa, eli Valko-Venäjän kaksikko Elvira Herman ja Alina Talay, alittavat 13 sekuntia yhteensä 16 kertaa.

Tämän vuoden tilastossa Suomi dominoi myös maailmanlaajuisesti ykkössijallaan. Suomalaiset ovat siis aitoneet 20 kertaa alle 13 sekunnin taas, kun koko muussa maailmassa siihen on kyetty 18 kertaa.

Tämä selittyy paljolti sillä, että Suomessa on pystytty koronaviruspandemiasta huolimatta järjestämään hyvin yleisurheilukisoja. Toisaalta tilasto osoittaa myös sen, että Suomen kärkiaiturien taso on pysynyt viime vuodenkin jälkeen tasaisen korkealla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Laajemmassa katsannossa Yhdysvallat on toki aivan omassa luokassaan. Kun eurooppalaiset menivät alle 13 sekunnin yhteensä 104 kertaa viime vuonna, yhdysvaltalaiset tekivät sen 172 kertaa. Eurooppalaisia kovan rajapyykin alittajia oli 20, kun Yhdysvalloissa puolestaan peräti 28. Jamaikakin jäi Yhdysvalloista tässä mielessä jälkeen. Jamaikalaiset aitoivat alle 13 sekuntiin 51 kertaa 6 urheilijan voimin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Joka tapauksessa Suomessa ei ole kuitenkaan totuttu viime vuosina nähtyyn kovaan ja laajaan tasoon pika-aidoissa. Ylöstalo nostaa nykyisen tason syyksi kaksi asiaa. Niistä ensimmäinen on hyvät valmentajat.

– Suomessa on hyvä määrä valmentajia, jotka ymmärtävät aitajuoksukokonaisuuden, Ylöstalo sanoo.

Ylöstalo muistuttaa myös, että kaikki nykyiset Suomen aitajuoksutähdet ovat poikkeusyksilöitä. Suomen kokoisessa maassa ei ole kuitenkaan pika-aidoissa mitään massatuotantoa.

– Kärkiurheilijat ovat juosseet jo 17-vuotiaissa tai viimeistään 19-vuotiaissa 13,5-aikoja 100 metrin aidoissa. Lahjakkuutta on ollut selkeästi olemassa. He ovat jaksaneet puurtaa tarpeeksi pitkän uran, Ylöstalo sanoo.

Tänä kesänä kärkiaika syntyi heinäkuun alkupuolella Jyväskylän GP:ssä, jolloin Annimari Korte kellotti 12,76 eli neljän sadasosan päähän Suomen ennätyksestään. Myös Nooralotta Neziri jaReetta Hurskeaitoivat alle 13 sekunnin. Hurske oli toinen kauden parhaallaan 12,91. Neziri oli kolmas ajalla 12,95, mutta veti Jyväskylässä jo alkuerässä kauden parhaansa 12,84 eli kolmen sadasosan päähän ennätyksestään.

Katso tästä suomalaisaiturien veto tältä kesältä kolme kertaa alle 13 sekunnin!

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomalaisaiturit tavoittelevat ennätyksiään tällä viikolla Turussa. Tiistaina Neziri, Korte, Hurske ja Harala kisaavat kansainvälisiä tähtiä vastaan kovatasoisissa Paavo Nurmen kisoissa. Lähetys alkaa TV2:ssa ja Areenassa kello 18. Kisaa voit kuunnella suorana myös radiosta Yle Puheelta.

Loppuviikosta suomalaistähdet ratkaisevat Suomen mestaruuden kohtalon Kalevan kisoissa. 100 metrin aitojen alkuerät ja finaali ovat ohjelmassa perjantaina 14. elokuuta. Kalevan kisoja seurataan myös tiiviisti TV2:ssa, Yle Areenassa ja Yle Puheella.

Päivitetty kello 16.0353. Täsmennetty, että toisen aitavälin pitää olla ensimmäistä nopeampi ja sitäjälkimmäistä harjoitellessa pyritään saamaan vauhti toiseen aitaväliin lähelle maksimia. Päivitetty myös pikajuoksijan ja aitajuoksijan vauhdin osoittama animaatio pikajuoksijan kohdalta oikeaksi.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat