Suora

  • DreamHack Open Fall 2020

Kuinka koronatilanne vaikuttaa ensi kauden hiihdon maailmancupiin? Päävalmentaja Teemu Pasanen: "Kukaan ei pysty arvioimaan, mikä tilanne on talvella"

Suomen hiihtomaajoukkue pääsi ensimmäiselle yhteisleirille vasta heinäkuussa. Harjoituksissa valmistauduttiin jo ensi kevään MM-kisoihin.

hiihto
Krista Pärmäkoski
Hiihtomaajoukkue harjoitteli Vuokatinvaaralla maajoukkueleirillä heinäkuussa.Ville Honkonen

Suomen hiihtomaajoukkue siirtyi täksi kaudeksi Teemu Pasasen käsiin. Pasanen on valmentanut maajoukkueessa jo usean vuoden ajan, joten päävalmentajuus ei muuta kuvioita suuresti. Maajoukkueessa jatketaan samaa toimintakulttuuria, joka on ollut käytössä jo Reijo Jylhän päävalmentaja-ajoista vuosina 2014–2018.

Pasanen tunnetaan tietokonemiehenä, mutta hän muistuttaa tekniikan olevan vain apuväline. Se ei saa tulla liian tärkeäksi osaksi.

– Tärkeintä on treenaaminen, ja ennen kaikkea kova treenaaminen. Vaatimustason nostaminen ja se, että treenaamme oikeasti sillä tavalla, että kansainvälisellä tasolla voi pärjätä, Teemu Pasanen kertoi Yle Urheilulle maajoukkueen kauden ensimmäisellä leirillä Vuokatissa.

Pasasen mukaan ainoa selkeä muutos, joka maajoukkueessa on tehty viime aikoina, on naisten ja miesten joukkueiden eriyttäminen. Se tehtiin jo vuosi sitten ja samalla tavalla jatketaan myös tänä kautena.

– Muuten ei tule mitään radikaalia uutta. Harjoitellaan kovaa ja yritetään nostaa vaatimustasoa koko ajan, jotta pärjättäisiin kansainvälisellä tasolla. Se on se ykkösprioriteetti.

Viimeisimmät tiedot kisakalenterista kesän alussa

Koronaviruspandemian takia maajoukkue pääsi pitämään ensimmäisen yhteisleirinsä vasta heinäkuun loppupuolella, kuukauden totuttua myöhemmin. Pandemia on heittänyt myös pitkän varjon tulevan kauden päälle, sillä vaikka maailmancupin kalenteri on julkaistu, on kyseessä vasta A-suunnitelma. On enemmän kuin odotettavaa, että kilpailuohjelmaan tulee muutoksia.

– Olemme saaneet FIS:ltä (Kansainvälinen hiihtoliitto) viimeisimmät tiedot kesän alussa. Meillä on voimassa oleva kalenteri, ja me valmistaudumme sen mukaan, Pasanen sanoi.

– Tämän hetken tiedon mukaan Rukalla aloitetaan ja me valmistaudumme siihen.

Maajoukkue harjoittelee myös ensi kevättalven Oberstdorfin MM-kisoja varten täysin normaalisti, eikä Pasasen mukaan koronaepävarmuuden anneta vaikuttaa jokapäiväisen tekemiseen.

– Varmasti myöhemmin syksyllä tulee FIS:ltä tarkempaa tietoa, mutta tällä hetkellä kukaan ei pysty arvioimaan, mikä tilanne on talvella.

Seefeldin opit analysoitu

Edellisistä MM-kisoista Seefeldistä jäi hiihtojoukkueelle paljon parannettavaa. Joukkueen ainoa mitali oli Iivo Niskasen saavuttama 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan pronssi. Pasanen myöntää, että odotukset kisoista olivat paljon kovemmat.

– Seefeldissä ei kaikki mennyt kohdilleen. Se on pienestä kiinni silloin, kun niitä mitaleita ei tule. Niistä on tehty analyysit ja otettu oppia.

Matti Heikkinen, Sami Jauhojärvi, Teemu Kattilakoski ja Ville Nousiainen
Matti Heikkinen, Sami Jauhojärvi, Teemu Kattilakoski ja Ville Nousiainen ovat tuoneet edellisen miesten viestimitalin. Se tapahtui vuonna 2009 Liberecin MM-hiihdoissa.European Pressphoto Agency EPA

Tulevan kauden arvokisoihin Pasanen ei sano tarkkaa mitalitavoitetta, mutta hän odottaa kärkiurheilijoiden Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken johdolla taistelevan mitalisijoista. Yksi selkeä tavoite on kuitenkin asetettu sekä naisten että miesten joukkueelle: viestimitali.

Naisten maajoukkue on edellisen kerran saavuttanut viestimitalin Lahden MM-kisoissa, jolloin se sijoittui pronssille. Miesten viestimitalia on jahdattu jo yli kymmenen vuotta, sillä edellisen kerran Suomen miehet nousivat palkintokorokkeelle vuoden 2009 Liberecin kisoissa. Tuolloin tuloksena oli kolmas sija.

– Viestimitali kuvaa koko joukkueen tasoa. Siinä ei tulos ole enää yksittäisestä urheilijasta kiinni, vaan kaikkien neljän urheilijan pitää onnistua. Se on selkeä tasonmittari koko joukkueelle, Pasanen sanoi.

Teeman mukaista harjoittelua Oberstdorfia varten

Oberstdorfin maailmancupeissa on totuttu näkemään helppoja ratoja, mutta MM-kisoissa tilanne on eri. Tuolloin kisat käydään radoilla, jotka muistuttavat paljon vuoden 2005 MM-kisojen ratoja.

– Siellä on pitkästä aikaa normaalimatkoille yksi iso, kunnon nousu. Sellaista ei ole vähään aikaan ollutkaan, Pasanen hehkutti.

Tätä nousua on painotettu maajoukkueen harjoittelussa, etenkin vapaalla hiihtotekniikalla. Vuokatin leirillä harjoittelussa käytettiin hyväksi Vuokatinvaaran nousua, johon hiihtäjät tekivät kahdeksan neljän minuutin vetoa. Pasanen oli tyytyväinen seuratessaan miesten harjoituksia.

– Se oli ensimmäinen teeman mukainen harjoitus, jossa haettiin vapaan nousukykyä ja kuokkaa sellaiseen pitkään nousuun ja kovalla teholla. Se oli pikkuisen erilainen ärsyke, mitä olemme aikaisempina vuosina tehneet.

Pasasen mukaan Oberstdorfin radat ovat muutenkin vaativat ja kovat. Sprinttirata on varsin mielenkiintoinen, sillä se on pitkähkö rata ja siinä on todennäköisesti kolme nousua.

– Perinteisen sprintissä radalla pitää löytyä jaloista juoksukykyä. Se on ollut sprinttereillä harjoittelukaudella yksi teema ja sen teeman mukaisia harjoituksia on tehty.

Eri tason urheilijoilla yksi yhteinen tavoite

Suomella on tällä kaudella isot maajoukkueet, sillä miehissä hiihtäjiä on kymmenen ja naisissa yksitoista. Pasanen arvioi, että tämän hetken maajoukkueurheilijat ovat urillaan varsin eri tasoilla.

Johanna Matintalo (vas) ja Vilma Nissinen rullahiihdon 12 kilometrin väliaikalähtökisassa vapaalla hiihtotavalla Sotkamon Vuokatissa.
Johanna Matintalo (vas.) ja Vilma Nissinen kuuluvat naisten maajoukkueen nuorempaan kaartiin.Lehtikuva / Kimmo Rauatmaa

– Meillä on kärkiurheilijoita, jotka taistelevat mitaleista, sitten on keskivaiheen urheilijoita, jotka ovat ottaneet viime kaudella isoja askelia ja rupeavat nousemaan kymmenen parhaan joukkoon ja sitten on uusia, nuoria urheilijoita, jotka taistelevat paikasta päästä hiihtämään maailmancupia säännöllisesti, Pasanen pohti.

– Tässä joukossa on hyvin erilaisia tavoitteita, mutta kaikilta odotetaan kuitenkin eteenpäin menoa. Kokonaisuutena on tärkeää, että koko joukkue menee eteenpäin mahdollisimman paljon ja jokainen kehittyy.

Lue myös:

Joni Mäki kukisti Iivo Niskasen SM-rullahiihdoissa – Krista Pärmäkoski ylivoimaiseen voittoon: "Rentoa meno ei ole, mutta ei kenelläkään muullakaan tässä vaiheessa"

"Maajoukkueen hitaimmalle miehelle" Iivo Niskaselle ja Johanna Matintalolle rullahiihtosprinttien Suomen mestaruudet

Krista Pärmäkoski harjoittelee lähes tuhat tuntia vuodessa saadakseen kruunun uralleen – "Treenaan jopa pienellä riskillä, jotta olisin olympialaisissa ihan tikissä"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat