Muistatko, kuinka B-ryhmän hirmutykit kiihtyivät kovempaa kuin F1-auto, ja Marcus Grönholm ajoi uskomattoman pohja-ajan ilman nuotteja? Jyväskylän MM-rallin värikkäitä vaiheita muistellaan illalla nostalgialähetyksessä

Jyväskylän 70-vuotista rallihistoriaa muistellaan perjantaina erikoislähetyksessä TV2:ssa klo 19.30 ja Yle Puheessa klo 21.05 alkaen.

Seppo Harjanne (vas.) pääsi juhlimaan Jyväskylän MM-rallin voittoa Mitsubishin Tommi Mäkisen kartanlukijana vuonna 1997. Juha Kankkunen (oik.) ajoi Fordilla toiseksi. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

1

1. Alénin räjähtävät startit

Tuoreimmat rallipodcastit ja -videot sekä -uutiset löydät osoitteesta yle.fi/mmralli.

Markku Alén kuuluu suomalaisen rallihistorian suuruuksiin. Kuusinkertainen Jyväskylän Suurajojen voittaja osallistui kilpailuun ensimmäistä kertaa Renaultilla vuonna 1969, ja voitot tulivat legendaarisen kartanlukijan Ilkka Kivimäen kanssa vuosina 1976, 1978, 1979, 1980, 1987 sekä 1988.

Neljä voitoista tuli takavetoisella Fiat Mirafiorilla, kaksi nelivetoisella Lancia Deltalla. Virallista rallin maailmanmestaruutta Alén ei voittanut koskaan, mutta vuonna 1978 hän vei FIA Drivers Cupin.

Helsinkiläinen muistelee perjantaina nähtävässä nostalgialähetyksessä, että hänen menestyksensä Jyväskylässä perustui erinomaiseen valmistautumiseen.

– Harjoittelin pätkät hyvin, ja ei mihinkään muuhun kisaan voi keskittyä niin hyvin kuin kotikisaan. Tiesin, että täällä täytyy pärjätä ja ensimmäisinä vuosina tajusin, että vauhti riittää voittamaan.

Alénin tarinaan Jyväskylässä kuului myös se, että hän lähti kovaa ja johti lähes aina ensimmäisen yön jälkeen.

– Taktiikka oli se, että jos perjantai-iltana oli lähtö, siitä lähdettiin heti takomaan kovaa ja yö oli hyvä. Hannu Mikkolalla oli mökki Päijälässä, hän osasi pätkät ja ajoi myös aina ensimmäisen yön kovaa.

Hän kertoo, että yksi syy kovalle treenille ensimmäistä lenkkiä varten oli se, että altavastaaja-autolla yksinkertaisesti piti ottaa riskejä, mikäli halusi johtaa kisaa.

– Meillä oli myös sponsorineuvotteluita aina Jyväskylän aikaan, ja oli auki, oliko esimerkiksi Martini (italialainen juomayhtiö) lähdössä tai tulossa. Pomo saattoi sanoa, että saadaan Martini sponsoriksi, jos johdetaan ensimmäisen yön jälkeen. Ei muuta kuin lappu lattiaan ja menoksi, vuonna 1993 Jyväskylässä sattuneeseen ulosajoon uransa päättänyt Alén muistelee.

Kuva: Getty Images

2

2. B-ryhmän supertykit

Pääosin nelivetoiset B-ryhmän autot esiteltiin 1980-luvun alussa, ja kevytrakenteisista menopeleistä kehittyi vuosikymmenen varrella liian tehokkaita ja vaarallisia. Suomalaisittain surullisin tapaus on Henri Toivosen ja kartturi Sergio Creston kuolemaan johtanut onnettomuus Korsikalla vuonna 1986. Samana vuonna ryhmän autot myös kiellettiin.

– Ne olivat miesten pelejä, eivät pikkupoikien autoja, nelinkertainen maailmanmestari Juha Kankkunen muistelee ohjelmassa.

Vuonna 1985 B-ryhmä vielä kukoisti, maailmanmestari Timo Salonen ajoi Peugeot'lla, ja talli voitti merkkimestaruuden. Tittelit varmistuivat juuri Jyväskylässä, jonka hän valloitti myös seuraavana vuonna.

– Täytyy sanoa, ettei mikään ralli voi paremmin päättyä kuin silloin 1985. Kotikisa, voitto, maailmanmestaruus ja merkkimestaruus. Jälkeenpäin siitä alkoi nauttia, mutta alkuun oli sellaista hälinää ja mikkiä suussa vähän väliä.

B-ryhmän autot olivat yhdellä kädellä ajamisestaan lempinimensä “Löysä” saaneen Salosen mieleen.

– Olihan se hienoa, kun alla on yli 500 hevosvoimaa ja istut 900 kilon muovilaatikossa. Sanotaanko niin, ettei missään vaiheessa tullut sellaista fiilistä, etteikö tässä autossa olisi tarpeeksi tehoa, Salonen hymähtää.

Peugeot'n vauhti mitattiin Jyväskylän kisan jälkeen, ja kiihtyvyysominaisuudet olivat verrattavissa formula ykköseen.

– Se oli nollasta sataan 2,9 sekuntia ja kahteensataan noin kuusi sekuntia. Se ajettiin sorapyörillä Tikkakosken lentokentällä. Asiantuntijoiden mukaan nollasta 160:een kilometriin se oli nopeampi kuin F1-auto, mutta sitten formula lähti karkuun. Nelivetoinen auto lähti vikkelästi alussa.

Kuva: AOP

3

3. Suomalaisten kahden neloisvoiton putki 1996–1997 ja 1990-luvun dominointi

1990-luvulla sinivalkoisten voittorintaman onnistuivat rikkomaan espanjalaismatadori Carlos Sainz vuonna 1990 ja ranskalaistaituri Didier Auriol kaksi vuotta myöhemmin. Sen jälkeen seuraavaa ulkomaalaista voittajaa saatiin odotella 11 vuotta, kunnes Markko Märtin nosti Viron lipun liehumaan korkeimmalle.

1990-luvun puolivälissä dominanssi oli huipussaan, kun vuosina 1996 ja 1997 suomalaiset jyräsivät peräti neloisvoittoon. Molemmilla kerroilla voiton vei Tommi Mäkinen, joka vei samoilla kausilla myös maailmanmestaruudet.

Puuppolalaisen vuoden 1996 voittoa varjosti avauspäivänä Harjulla sattunut onnettomuus, jossa tanskalaisen Kristen Rikhardtin auto syöksyi katsojien joukkoon. Yksi ihminen sai surmansa ja 36 loukkaantui.

Mitsubishi Lanceria kyydittäneen Mäkisen perässä Juha Kankkunen ajoi Toyota Celicalla toiseksi 46 sekuntia hävinneenä. Fordin Jarmo Kytölehto oli kolmas ja Toyotan Marcus Grönholm neljäs.

Seuraavana vuonna kärkikolmikko oli sama, ja Fordille vaihtanut Kankkunen jäi Mäkisestä kovassa taistelussa vain seitsemän sekuntia. Grönholmin kisa päättyi polttoaineen loppumiseen, ja neljänneksi ajoi inkoolaisen serkku Sebastian Lindholm.

Mäkinen voitti kisan viidesti vuosina 1994–1998, vaikkakaan vuonna 1995 tapahtumalla ei ollut MM-arvoa.

– Kyllähän se itseluottamus sinne mentäessä aika hyvä oli. Jyväskylä oli tosi kovavauhtinen kisa, ja kovaa piti ajaa, jos halusi voittaa. Useasti kisa alkoi niin, että ajettiin suurin piirtein kaasu pohjassa lauantai-iltapäivälle, ja sen jälkeen ryhdyttiin vetämään oikeasti kovaa. Kisa ei monestikaan ollut ratkennut ennen sunnuntaita, ja erot olivat pieniä, Mäkinen kertaa.

– Vaherin pätkä oli sellainen erikoisuuteni. Siellä tieluonne vaihteli tosi paljon, ja taisin ajaa puolen minuutin pohjat. Jätkät ihmetteli, että mistä oikein oikaisin, mutta ei heidän auttanut kuin tyytyä tilanteeseen. Pystyin pitämään rennon otteen vaikeilla osuuksilla ja yleisvauhti pysyi hyvin päällä.

Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

4

4. Grönholmin vaihdelaatikko, uskomaton pohja-aika ja Rautiaisen selkämurtuma

2000-luvun hallitsija Jyväskylässä oli eittämättä Marcus Grönholm. Pitkän polun tehdaskuljettajaksi kulkenut “Bosse” voitti ensimmäisen kerran kotikisan vuonna 2000, ja saman kauden päätteeksi hänet kruunattiin Peugeot'lla myös maailmanmestariksi.

Maamme-laulun kuuleminen Jyväskylässä oli ikimuistoinen kokemus.

– Testien perusteella itseluottamus oli vahva, ja ajattelin, että hoidan tämän. Olihan se tosi hieno juttu, kun oli yrittänyt ja yrittänyt. Taisimme siinä vaiheessa johtaa MM-sarjaa tai olimme toisia, mutta kaikki oli mennyt sillä kaudella todella nappiin.

Grönholm jatkoi dominointia myös vuosina 2001–2002 ja 2004–2007. Kaksi viimeistä voittoa irtosi Fordin ratissa. Vuoden 2003 kisa meni pieleen eturipustuksen petettyä Ouninpohjassa.

Vuodelta 2004 on legendaarinen hetki, kun Grönholmin nelivaihteisesta laatikosta hajosi neljäs vaihde. Kolmellakin vaihteella hän tykitti Ouninpohjan yli 33 kilometrin pätkän läpi viidenneksi nopeimpana alle 19 sekuntia kärjelle hävinneenä.

Maalissa odotti palaute italialaiselle tallipomolle Corrado Proveralle.

– Joo, siinä oli se “three is enough” -haastattelu "Ounin" maalissa. Taisi Rautiainen (kartanlukija Timo) vielä muistuttaa, että sano se maalissa, kun kinasimme vaihdelaatikosta aina Corradon kanssa. Kolmosella mentiin lähes koko pätkä, ja Kakaristossa taisin pudottaa kakkoselle. Ihan hullua touhua. Kaasu pohjassa mentiin ja otettiin hirveitä riskejä, mutta kyllä se kannatti, Grönholm myhäilee.

– Ehikin pätkä mentiin vielä samalla vaihteistolla, ja sitten vasta saimme laatikon vaihdettua.

Seuraavana vuonna Vellipohjan lähes 34 kilometrin mittaisella erikoiskokeella Rautiaiselta murtui selkänikama toistamiseen uralla. Ensimmäisen kerran Grönholmin luottokartturi oli loukkaantunut Ouninpohjassa “keltaisen talon hypyssä” 1990-luvun puolivälissä, ja vamma uusiutui 10 vuotta myöhemmin.

Grönholmin hyppy kaikille uudella pätkällä osui vastapenkkaan, ja Rautiainen menetti tuskissaan puhekykynsä. Internetin syövereistä löytyvä pätkä kertoo, millaiset tuskat Rautiaisella oli (siirryt toiseen palveluun). Kisan loppuun hän taisteli kipulääkkeiden ja teippauksen avulla.

– Siinä oli pieni notko. Timolta lähti ilmat pihalle, selässä naksahti ja hän meni vähän kasaan. Kyselin vain, että pysähdynkö ja lopetanko, mutta hän vain näytti kädellä, että jatka. Siitä eteenpäin ei ollut nuotin nuottia, mutta ajoin täysin käsittämättömästi pohjat sille pätkälle. En ymmärrä sitä vielä tänä päivänäkään.

– Siinä kuitenkin tullaan siihen, että olin videoinut erikoiskokeen ja katsonut sitä uudestaan ja uudestaan. En muistanut sitä ulkoa, mutta muistin paikkoja ja ilman sitä videointia en olisi voinut tuollaista aikaa ajaa.

Inkoolaisen lopettamispäätös kypsyi viimeisen voittorallin aikana vuonna 2007.

– Se viimeinen voitto oli hieno. Päätin rallin aikana, että lopetan. Seisoin pallilla ja tiesin, että tämä oli viimeinen kerta. Kisan aikana alkoi tuntua, että voisi tässä ajaa hiljempaakin, kun tulimme Ouninpohjaa ihan hirveää kyytiä, Grönholm muistelee.

TV2:ssa ja Yle Puheessa vietetään perjantaina 7. elokuuta rallin nostalgiailtaa. Jyskälä – 70 vuotta rallin historiaa -lähetyksessä muistellaan Suomen MM-rallin värikkäitä vaiheita. Lähetys alkaa TV2:ssa klo 19.30 ja jatkuu Yle Puheen taajuudella klo 21.05. Tarkemmin illasta voi lukea tästä.

Lue myös:

Ralliradio ja Bensaa suonissa äänessä perjantaina, TV2:ssa juhlaohjelma Jyskälästä – vaikka MM-rallia ei ajetakaan

Marcus Grönholm sai kokea suomalaiskuskin unelmien täyttymyksen monta kertaa – Tomin nuoteissa -podcastissa muistellaan Jyväskylän MM-rallin hurjia sattumuksia

Kalle Rovanperä on ainutlaatuisen F1-simulaattorin testikuljettaja – aitoa vastaavan ajokokemuksen tarkoitus on auttaa nuoret formula-uralle

Kokenut Markku Alénin luottokartturi koki rallimaailmassa käytännössä kaiken – Ilkka Kivimäki Tomin nuoteista -podcastin vieraana

Kuva: Nikos Mitsouras / AOP