Suora

  • Superpesiksen finaalit
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Digitaalisen rallicrossin MM-sarja 2020: 1. osakilpailu, Hell RX

Kuulalupaus Arttu Korkeasalo, 20, valmentaa itse itseään, kärsii jatkuvasta kivusta ja on voimiltaan kuulantyöntäjäksi todellinen kummajainen – "Minä johdan tätä sinfoniaa"

Arttu Korkeasalo tähtää 20 metrin kerhoon 22. suomalaisena kuulamiehenä.

yleisurheilu
Arttu Korkeasalo työnsi ennätyksenä 18,15 kauden avauskisassaan Ikaalisissa 13. kesäkuuta. Kuva Tampereen kisasta heinäkuun lopulta.
Arttu Korkeasalo työnsi ennätyksenä 18,15 kauden avauskisassaan Ikaalisissa 13. kesäkuuta. Kuva Tampereen kisasta heinäkuun lopulta.Mika Kylmäniemi/All Over Press

Kesäkuun 12. päivä tuli kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun Arttu Kangas työnsi viimeisimpänä suomalaismiehenä aikuisten kuulaa päälle 20 metriä.

Kun lajiväki kokoontuu Turun Kalevan kisoihin setvimään, kuka vie tänä vuonna Suomen mestaruuden, 20 metriä jää mitä todennäköisimmin jälleen haaveeksi. Kauden kärkitulos kun on vaatimaton 18,74.

Maailmalla kärki lähentelee 23 metriä, mutta perjantaina Paavo Nurmen stadionin lehtereillä ja tv-vastaanottimien ääressä pohditaan enemmänkin, kenestä kotimaisesta työntäjästä on rikkomaan seuraavaksi 20 metrin rajapyykki.

Yksi ehdokas on tamperelainen Arttu Korkeasalo, 20. Kun Suomen kuulataso on laahannut kansainvälisesti katsoen pohjamudissa – SM-mitali on irronnut neljissä edellisissä Kalevan kisoissa alle 18 metrin tuloksella – nuorten sarjoissa tulosta tehneestä Korkeasalosta on kirjoitettu juttuja jo varhaisista teinivuosista.

Viime vuodet ovat kuitenkin olleet vastoinkäymisten sävyttämiä. Murtuma työntökäden ranteen veneluussa pakotti Korkeasalon keskeyttämään kauden 2018. Kuntoutuksen jälkeen kipu palasi sotkemaan viime kesää, eikä ongelma ole vieläkään täysin poistunut.

– Viime vuonna en saanut tarkkaa diagnoosia kivun aiheuttajalle. Todennäköisesti kyse oli jonkinlaisesta tulehdustilasta. Ehkä syy selviäisi, jos kävisi niin sanotusti puukolla. Magneettikuvista ei kuitenkaan löytynyt mitään. Kolmeen vuoteen en ole nähnyt kivutonta päivää, mutta olen oppinut jo elämään pienen rannekivun kanssa. En näe kehitykselle mitään estettä niin kauan, kun pystyn sietämään pientä kipua, Korkeasalo kertoo puhelimitse viikko ennen Kalevan kisoja.

Lielahden Kipinää edustavan Korkeasalon ennätys aikuisten kuulalla on 18,15, jonka hän työnsi kauden avauskilpailussaan kesäkuussa. Toisin kuin monella muulla suomalaisurheilijalla, koronapandemia ei ole sotkenut Korkeasalon suunnitelmia, sillä viime talvi meni varusmiespalveluksessa.

– Treenit olivat talvella aika vähissä. Tämä kunto ja nämä tulokset ovat reilun kolmen kuukauden treenin tulos. Kunto on ollut nousujohteinen jo monta viikkoa, ja pankissa on helpostikin puoli metriä lisää ennätykseen, Korkeasalo sanoo.

Ottanut päävastuun omasta valmennuksesta

Korkeasalo päätyi valmentaja-isänsä Karin innostuksen myötä jo nappulaikäisenä heittolajien pariin. Kuula alkoi saada yliotetta keihäästä ja kiekosta kymmenen vuotta sitten.

Koska kyse on vasta 20-vuotiaasta työntäjästä, Korkeasalojen työnjako on poikkeuksellinen: isä avustaa tekniikkaharjoituksissa, mutta muuten Korkeasalo on itse itsensä päävalmentaja.

– Olen sen verran introvertti luonne, että tykkään olla tietyn ajan päivästä omissa oloissani. Olen ollut myös siunattu siinä mielessä, että ympärilläni on ollut kovaa tietotaitoa, kiitos Matti Yrjölän ja Mika Halvarin. Tiedän, että monen korvaan kuulostaa oudolta valmentaa itseään. Jos tarvetta on, Kari tulee kyllä piiskaamaan muihinkin kuin tekniikkaharjoituksiin. Minulla on kuitenkin palo tähän hommaan. Jos olen sopinut jotain itseni kanssa, sen myös teen, koska itsepähän olen sen itselläni hyväksyttänyt, Korkeasalo sanoo.

Rannevamma on haitannut Arttu Korkeasalon kehitystä viime vuodet.
Rannevamma on haitannut Arttu Korkeasalon kehitystä viime vuodet. Seppo Samuli / All Over Press

Miesten kuulantyöntö on elänyt viime vuosina murrosvaihetta. Klassinen pakitustyyli on kärjen osalta sukupuuton partaalla, ja maailmalla kärjen taso on siirtynyt 21–22 metrin välimaastosta kolkuttelemaan jo 23 metriä.

Lahjakkaimmat pyörähtäjät hätyyttelevät 21 metrin lukemia aikusten kuulalla jo Korkeasalon ikäisenä. Tuoreimpana esimerkkinä on Yhdysvaltain Adrian Piperi, joka työnsi viime kesänä 21,11. Puolalaisen Konrad Bukowieckin alle 20-vuotiaiden ME 21,14 näki puolestaan päivänvalon vuonna 2016.

Korkeasalo ei tulostehtailusta hätkähdä.

– Kun Piperi ja Bukowiecki pystyvät työntämään tosi nuorina ihan miehisiä mittoja, minulle tulee fiilis, miksen minäkin pystyisi.

– Kuulassa parhaat päivät ovat kuitenkin usein 30 ikävuoden tienoilla. Toki aina välillä tulee lahjakkuuksia, jotka puskevat läpi jo nuorena, kuten Ryan Crouser, Korkeasalo sanoo viitaten yhdysvaltalaiseen, joka voitti vuonna 2016 olympiakultaa 23-vuotiaana.

Crouser saavutti Rio de Janeiron olympialaisissa kultaa historian kovimmalla arvokisatuloksella 22,52. Sittemmin kohentuneesta tasosta kertoo fakta, että viime lokakuussa Dohan MM-kisoissa brassi Darlan Romani jäi neljänneksi tuloksella 22,56.

Crouser sai Dohassa hopeaa tuloksella 22,90, jonka työnsi myös Uuden-Seelannin pronssille jäänyt Tom Walsh. Yhdysvaltain Joe Kovacs työnsi viimeisellä kierroksella maailmanmestariksi 22,91 metrin pukkauksellaan. Kyseinen tulos on Crouserin tekemänä maailman kärkitulos kuluvana kesänä.

– Miesten kuulantyöntö elää nyt kulta-aikaansa. Kun Crouser, Kovacs, Walsh ja Romani aikanaan eläköityvät, uskon, että taso tulee alaspäin, Korkeasalo sanoo.

– Itselleni olisi tärkeintä, että saisin ensi vuonna hilattua perustasoni 19,5 metrin paikkeille. Kehitystä on tultava. Jos tänä vuonna tasoni on esimerkiksi 18 metriä, ensi vuonna 18,5 metriä ei riitä.

Voimatasoiltaan täysi raakile

Kysymykseen, mikä on Arttu Korkeasalon heikkous verrattuna maailman kärkeen, tulee nopea vastaus.

– Olen voimatasoiltani Suomen top 5 -työntäjistä heikoin. Penkissä ennätykseni on esimerkisi vain 165 kiloa. Voimanhankinta ja ruokavalio ovatkin teemana ensi talvena ja tulevina vuosina. Jos pysyn terveenä, voin olla maailman kärjen kanssa samalla viivalla 23 vuoden ikäisenä, Korkeasalo arvioi.

Mitä maailman kärjen kanssa samalla viivalla oleminen sitten tarkoittaa voimamielessä? Jyväskylän yliopistosta valmistunut valmennus- ja testausopin maisteri, voima- ja fysiikkavalmentaja Tuomas Rytkönen avaa kysymystä esimerkkien kautta.

– Kun aletaan puhua 22 metristä, taustalla täytyy olla todella kova maksimivoima. Ihan tarkkoja lukuja en voi antaa, mutta raaka rinnalleveto saisi olla jossain 200 kilon huitteilla ja jalkakyykky 300 kilossa. Penkkipunnerruksesta saisi puolestaan nousta 220–240 kiloa.

– Maksimivoiman tuottaminen kestää puolesta sekunnista kolmeen sekuntia, mutta kuulantyönnön kriittisissä vaiheissa voimantuottoaikaa on vain 220–270 millisekuntia. Voimantuottonopeutta on oltava, jotta työntäjä pystyy käyttämään mahdollisimman suurta osaa maksimivoimareservistään, Rytkönen kertoo.

Rytkönen on pohtinut aihetta blogissaan muun muassa Crouserin ja Walshin sosiaaliseen mediaan lataamien harjoitusvideoiden kautta.

– Heidän harjoittelustaan näkee, että biomekaaninen ja kuormitusfysiologinen lajianalyysi on pureskeltuna taustalla. Harjoitteissa on mietitty tarkkaan, mitä nivelkulmia, lihastyötapoja ja voimatuottoaikoja käytetään, Rytkönen sanoo.

Ryan Crouser on koronakesän tilastoykkönen ennätyksellään 22,91.
Ryan Crouser on koronakesän tilastoykkönen ennätyksellään 22,91.Diego Azubel / All Over Press

Arttu Korkeasalo myöntää, että edellä mainituissa asioissa riittää opiskeltavaa. Voimapuolella kuittailua on tullut kilpakollegoilta.

– Kyllä sitä vähän on tullut. Minut on kuitenkin jo nuoresta tituleerattu lahjakkaaksi, joten se on antanut vähän anteeksi niitä voima-arvoja, Korkeasalo kuittaa.

– Ensi vuodeksi tuon palettiini valmennusta ravintopuolelta ja punttitekniikasta. Teen sen silti niin, että minä johdan tätä sinfoniaa..

Raha tiukassa, tavoite mitalissa

Ensi kausi on Korkeasalolle ensimmäinen, kun hän aikoo panostaa sataprosenttisesti kuulantyöntöön. Vaikeiden vuosien jälkeen ennätykseen soisi tulevan tuntuvasti lisäsenttejä, jotta nuoren työntäjän osakkeet sponsorimarkkinoilla nousisivat nykyisestä.

Kuten monen suomalaisurheilijan tapauksessa, kotioloissa pysyminen mahdollistaa tavoitteellisen urheilemisen pienellä budjetilla.

– Sanotaan näin, että nykyinen budjettini antaa myöten niin kauan, kun asun äitini kanssa. Jos haluan muuttaa omilleni, rahaa on oltava enemmän, jotta voisin keskittyä pelkkään urheiluun, merkonomin paperit kuulantyönnön ja armeijan ohessa hankkinut Korkeasalo sanoo.

– Toivottavasti rahaa tulisi seuraaville vuosille siinä määrin, että pystyisin käymään esimerkiksi etelänleireillä. Toistaiseksi niitä on plakkarissa vain yksi. Ei tämä urheilu ilmaista leikkiä ole, kun lasketaan auto- ja ruokakulut Suomessa.

Korkeasalo on 196-senttinen eli vain viisi senttiä huipputyöntäjä Crouseria lyhyempi. Ruokakustannuksia voi pohtia määrien kautta, sillä jos keskivertomies kuluttaa vuorokaudessa reilut 2 000 kilokaloria, 140-kiloisen Crouserin määrät pyörivät 5 000:ssa, harjoituskaudella vielä suuremmissa.

– Itse en osaa sanoa, paljonko kulutan päivässä. Siksi ravintopuoli on iso kehityskohde ensi kaudella. Joka tapauksessa ruokaa menee päivittäin ihan kelpo mälli.

Jotta urheilijan arki ei olisi kituuttamista, kuulan on lennettävä päälle 20 metrin. Ja mieluiten pitkästi.

Korkeasalo nimeää tavoitteekseen arvokisamitalin, joka vaatinee kansainvälistä nykytrendiä tarkasteltaessa 21,5 metrin rikkomista, todennäköisesti myös Reijo Ståhlbergin Suomen ennätyksen 21,69 siirtämistä aikakirjoihin.

– Reijo tuskin panisi pahakseen, jos ottaisin sen omiin nimiini, Korkeasalo sanoo ja viittaa 5. toukokuuta 41 vuotta täyttäneeseen SE:hen.

Lue myös:

Suomalaiset kuulamörssärit ihastuttivat maailmalla 20 vuotta sitten, mutta katosivat nopeasti parrasvaloista – tajusitko, millaisesta ilmiöstä oli kyse?

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat