Suora

  • Rallin MM, Turkki, EK 7 - live
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Rallin MM, Turkki, päiväkooste

Kommentti: Hehkutus Suomen yleisurheilun tasosta saa erikoisia piirteitä – tilastot osoittavat, ettei olisi pahitteeksi istahtaa alas ja vetää henkeä

Absoluuttisten huipputulosten puuttuessa hehkutus Suomen yleisurheilun huippukesästä ei mene kaupaksi ilman pureskelua, kirjoittaa Atte Husu Turun Kalevan kisoista.

yleisurheilu
Kristian Pulli hyppäsi alkukesästä pituuden uudeksi Suomen ennätykseksi 827. Sillä saa enemmän pisteitä kuin mistään muusta suomalaistuloksesta tänä suvena.
Kristian Pulli hyppäsi alkukesästä pituuden uudeksi Suomen ennätykseksi 827. Sillä saa enemmän pisteitä kuin mistään muusta suomalaistuloksesta tänä suvena.FILIP SINGER / ALL OVER PRESS

Kalevan kisat nähdään ja kuullaan viikonloppuna Ylen kanavilla. Lähetys perjantain kisoista alkaa Yle Puheessa klo 17.40 ja TV2:ssa klo 17.45.

Jos suomalaisten seuraamia valtalajeja pitäisi koronapandemian värittämän urheiluvuoden ajalta jaotella voittajiin ja häviäjiin, yleisurheilu saattaisi aiheuttaa parranpärinää.

Kevättalvella korona pani polvilleen niin maastohiihdon kuin jääkiekon. Kesällä miesten palloilusarjoista pesäpallo ja jalkapallo joutuivat venyttämään kauden aloitustaan heinäkuulle. Kun hallitus alkoi asteittain avata yhteiskuntaa toukokuun lopulla, yleisurheilu irtautui ensimmäisten joukossa lähtötelineistä.

Näkyvyys on ollut taattu viikosta toiseen, eikä osa kotimaisista yleisurheilijoista ole jättänyt tilaisuuttaan käyttämättä. Moukarinheittäjä Krista Tervo on parannellut nimissään ollutta Suomen ennätystä jo kahdesti, ja ennätysnaisen lukemia kolkuttelee vasta 17-vuotias Silja Kosonen.

Kristian Pulli riisti puolestaan pituushypyn SE:n Tommi Evilältä. Pika-aitureista Annimari Kortteelle ja Nooralotta Nezirille 13 sekunnin alitus on ollut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Miesten moukarissa Aaron Kankaan ennätyksellä olisi irronnut arvokisamitali kuusista viime arvokisoista.

Edellä mainittujen urheilijoiden, ja muutaman muunkin, suoritukset ovat saaneet monet pohtimaan, mitä olisikaan voinut tapahtua, jos Pariisissa olisi loppukesästä päästy kilpailemaan EM-mitaleista. Tiistaina Paavo Nurmen kisoissa, kauden ensimmäisessä kunnon kansainvälisessä testissä, tuli kuitenkin näyttöä, että muuallakin Euroopassa osataan tehdä tulosta.

Torstaista sunnuntaihin pelin henki on jälleen kotimainen, kun Turku isännöi historian 113. yleisurheilun SM-kilpailuja. Viikonloppuna avainkysymys kuuluu, ketkä voittavat mitaleja – ei, millä tuloksella. Kuluvan viikon aikana kotimainen tulostaso on kuitenkin ollut keskiössä niin Paavo Nurmen kuin Kalevan kisojen markkinoinnissa. On ollut superkesää, toisinaan huippukesää.

Kuinka kovaa suomalaisella yleisurheilulla sitten oikeasti menee? Aihetta voi tarkastella monesta vinkkelistä, joista yksi on Kansainvälisen yleisurheiluliiton pistetaulukko. Taulukko antaa jokaiselle suoritukselle pisteitä yhdestä 1400:aan. Pisteiden määrittämiseen vaikuttaa muun muassa kunkin lajin maailmanennätys. Taulukko on päivitetty edellisen kerran vuonna 2017.

Taulukkoa ei pidä tulkita kuin piru raamattua, vaan numeroiden tehtävä on antaa osviittaa kehityksestä.

Miesten SE-tulokset pistehaita

Suomalaisten kannalta kriittisenä rajana voidaan pitää 1 200 pistettä, jonka päälle yltää yksitoista Suomen ennätystä. Huomionarvoista on, että kyseisistä yhdestätoista SE:stä yhdeksän on miesten tekemiä, parhaana Aki Parviaisen keihäsennätys 93,09. Tulos antaa pisteitä 1287.

Pistetaulukossa naisten ennätyksistä arvokkain, 1 201 pistettä, on Ulla Lundholmin kiekkokaari 67,02 vuodelta 1983. Sen lisäksi Riitta Salinin ratakierroksen EM-kultaa tuonut aika Roomasta 1974 tuo tasan 1 200 pistettä. Naisten SE-tuloksista kolmanneksi eniten pisteitä, 1 197, tuo Mona-Liisa Pursiaisen 200 metrin 22,39. Kortteen pika-aitaennätys 12,72 on neljänneksi kovin 1 188 pongollaan.

Tuoreista SE-lukemista Pullin pituustulos 827 antaa pistelukemaksi 1 197, sen sijaan Tervon moukarilaaki 72,18 vain 1 127.

SE-tulosten sijaan kokonaiskuvaa suomalaisen yleisurheilun tulostasosta voi hahmottaa laskemalla yhteen kunkin kauden kärkituloksista kertyvät pisteet vuosilta 2000–2020.

Oheisessa taulukossa ei ole huomioitu kilpakävelijöitä, koska he eivät ole päässeet esiintymään arvokisoissa käytävillä matkoilla koronapandemian aikana. Laskuissa ovat kaikki muut 40 arvokisalajia, 20 sekä naisilta että miehiltä.

Kuten taulukko kertoo, pistekertymä on ollut suurin vuonna 2001 ja jäänyt alle 44 000 pisteen jokaisena vuonna sitten Pariisin MM-kesän 2003. Toistaiseksi kuluva vuosi antaa heikoimman pistemäärän.

Annimari Kortteen Suomen ennätys 12,72 antaa Kansainvälisen yleisurheiluliiton pistetaulukosta 1 188 pistettä. Pisteissä kyse on neljänneksi kovimmasta suomalaisnaisen SE-tuloksesta.
Annimari Kortteen Suomen ennätys 12,72 antaa Kansainvälisen yleisurheiluliiton pistetaulukosta 1 188 pistettä. Pisteissä kyse on neljänneksi kovimmasta suomalaisnaisen SE-tuloksesta.imago sportfotodienst / All Over Press

Tämänvuotisissa pisteissä on kuitenkin huomioitava, ettei osa kärkiurheilijoista ole vielä korkannut kisakautta leipälajissaan. Vaikka Maria Huntington tekisi Kalevan kisoissa seitsenottelun SE:n ja loppukesästä useassa lajissa, etenkin maantiellä, nähdään varmuudella vielä kauden kotimaisia kärkinoteerauksia, yltäminen edellisen vuoden pistesaldoon ei ole automaatio.

Naiset ohittivat miehet

Tätä taustaa vasten kotimaisen yleisurheilukesän tulostason ylenpalttinen kuorruttaminen tuntuu vähintäänkin hullunkuriselta.

Osatekijänä ilmiössä voi olla uusien nuorten läpimurto kotimaiseen eliittiin, mutta kansainvälisesti yksittäisillä kotioloissa tehdyillä tuloksilla ei paukutella vielä henkseleitä. Osassa lajeista kärki on leventynyt viime vuosista, osassa taas terävinkin huippu on tylsynyt.

2000-luvun alussa naisten kärkitulokset olivat selvästi miesten vastaavia jäljessä, mutta vuosina 2015–2016 ja 2018–2020 naiset ovat siirtyneet kuskin paikalle. Kuten seuraava listaus osoittaa, absoluuttisissa huippupisteissä naiset loistavat silti edelleen poissaolollaan. Tässäkään mielessä yhtälö ei ole otollisin mahdollinen.

1 200 pisteen suoritus ei itsessään takaa mitaleita, mutta valtaosalla nimilistalta löytyviltä on lyödä tiskiin muutakin kuin diplomia arvokisoihin osallistumisesta.

Päästäkseen 1 200 pisteen kerhoon esimerkiksi Kortteen tai Nezirin pitäisi aitoa satanen 12,63:een, Aaron Kankaan heittää lekaa 80,36 ja Krista Tervon 76,58, Topi Raitasen juosta esteet 8.12,70, Kristiina Mäkelän loikkia 14,80 ja Ella Junnilan hypätä 198.

Lue lisää:

Suomalaiset kuulamörssärit ihastuttivat maailmalla 20 vuotta sitten, mutta katosivat nopeasti parrasvaloista – tajusitko, millaisesta ilmiöstä oli kyse?

Kuulalupaus Arttu Korkeasalo, 20, valmentaa itse itseään, kärsii jatkuvasta kivusta ja on voimiltaan kuulantyöntäjäksi todellinen kummajainen – "Minä johdan tätä sinfoniaa"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat