Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Kommentti: Annimari Korte teki 32-vuotiaana tempun, johon ei ollut aiemmin kyennyt – ja siitä on nostettava hänelle hattua

Nyt käynnissä olevat Turun Kalevan kisat ovat tilastoentusiasteille tapahtuma kiehtovimmasta päästä, kirjoittaa Atte Husu.

yleisurheilu
Hopeamitalisti Nooralotta Neziri onnitteli Annimari Kortetta, jolle aikuisten SM-kulta 100 metrin aidoissa oli uran ensimmäinen.
Hopeamitalisti Nooralotta Neziri onnitteli Annimari Kortetta, jolle aikuisten SM-kulta 100 metrin aidoissa oli uran ensimmäinen. Tomi Hänninen

Leikitäänpä ajatusleikkiä ja palataan aluksi ajassa vuoteen 2002.

Ensin toukokuussa Etelä-Ranskasta kantautui kiekkouutisia, kun eteläafrikkalainen Frantz Kruger heitti miesten kiekkoa yli 70 metrin haamurajan. 14-vuotiaalla Annimari Kortteella oli vasta edessään siirtyminen aikuisten korkuisiin pika-aitoihin, joissa Suomen ennätys oli Leena Spoofin vuonna 1979 juoskema 13,24. Moukarinheittäjä Silja Kososen lajivalinta ei puolestaan ollut ajankohtainen, koska hän syntyi vasta 16. joulukuuta.

Jos kyseisenä joulukuun päivänä joku olisi ennustanut, että vuonna 2020 Kosonen voittaa aikuisten SM-kultaa moukarinheitossa vain 17-vuotiaana, tai että Kruger vaihtaa edustusmaata ja voittaa kuudennen Suomen mestaruutensa 45-vuotiaana, saati että Korte juhlii ensimmäistä Kalevan kisojen voittoaan 32-vuotiaana ajalla 12,79, jokainen skenaarioista olisi aiheuttanut päänvaivaa ainakin kertoimenlaskijoille.

Niin vain kaikki kolme tuhkimotarinaa kävivät perjantaina kuitenkin toteen.

Päivän ykkösnimi oli kuitenkin Korte, jonka poikkeuksellisen juoksu-uran päävaiheita tuskin tarvitsee tässä tekstissä enää kerrata – ne kun ovat nykyisin osa kotimaisen yleisurheilun approbaturia.

Kortteen tapauksessa perjantai jää historiaan päivänä, jolloin hän teki jotain, mihin ei ollut aiemmin pystynyt. Viime vuonna Korte tuli Lappeenrannan Kalevan kisoihin tuoreena SE-naisena, mutta suli ennakkosuosikin asemassa pronssille. Loppuvuodesta Kortteen oli tyytyminen kakkosviulistiksi kauden pääkisassa Dohassa, kun MM-välierissä suomalaisten keskinäisessä väännössä Nooralotta Neziri veti pisimmän korren.

Kuluvana kautena Korte kulki voitosta voittoon pääosin kotimaisin voimin juostuissa kisoissa, kunnes tiistaina, kauden ensimmäisessä kovan luokan kansainvälisessä testissä, eurooppalaiset kärkiaiturit tarjosivat kylmää kyytiä.

Moni saattoi pohtia perjantaina ennen aitafinaalin alkua, kestääkö Kortteen kupoli. Kesti.

Annimari Korte voitti SM-kultaa Kalevan kisojen ennätysajalla 12,79.
Annimari Korte voitti SM-kultaa Kalevan kisojen ennätysajalla 12,79.Tomi Hänninen

14 voittoa putkeen

Korte on ollut kotimaisten yleisurheilukisojen mainoskasvo numero yksi siitä alkaen, kun hän juoksi Suomen ennätyksen Joensuussa heinäkuussa 2019. Sittemmin jokainen kotimainen tv-tason yleisurheilukisa on aikataulutettu päättymään naisten pika-aitoihin.

Vastaavanlaisena jälkiruokana tarjoiltiin ennen miesten keihästä, jossa tulosvastuuta kantoi vuodesta toiseen vähintäänkin kiitettävästi muuan Tero Pitkämäki. Perjantaina Pitkämäki, 37, seurasi paikalla, kun Korte jatkoi hänen viitoittamallaan tiellä vastaamalla ennakko-odotuksiin kauden tärkeimmällä hetkellä.

Kortteen voittaminen kotimaan kentillä tuskin helpottuu tästä eteenpäin. Hänen voittoputkensa on jo 14 kisan pituinen, mikä on hatunnoston arvoinen suoritus etenkin 32-vuotiaalta urheilijalta.

Huima ikähaarukka

Mitä tulee urheilijoiden ikävuosiin, Turun Kalevan kisat ovat tarjonneet kahtena päivänä tilastoentusiasteille herkkua.

Torstaina Annemari Kiekara näytti nuoremmilleen mallia voittamalla 5 000 metrin SM-kultaa historian vanhimpana naisena, 43-vuotiaana. Perjantaina kokemusta edustivat Kruger sekä Korte – toki 13 vuoden ikäerolla.

Perjantaina huomionarvoista oli kuitenkin myös nuorten esiinmarssi: kuuden muun mestarin keski-ikä oli vain 20 vuotta.

Mestareista 17-vuotiaan Kososen lisäksi korkeuslupaus Arttu Mattila, 19, ei ollut vielä syntynyt, kun Kruger poseerasi kiekon olympiamitalistina Sydneyssä 25. syyskuuta 2000. Tuolloin ratakierroksen ykkönen Mette Baas oli puolestaan ehtinyt jo 15 päivän ikään.

Frantz Kruger (vas.) saavutti kiekonheiton olympiapronssia Sydneyssä 2000. Kultaa kisassa kiskaisi Liettuan Virgilijus Alekna (kesk.) ja hopeaa Saksan Lars Riedel (oik.).
Frantz Kruger (vas.) saavutti kiekonheiton olympiapronssia Sydneyssä 2000. Kultaa kisassa kiskaisi Liettuan Virgilijus Alekna (kesk.) ja hopeaa Saksan Lars Riedel (oik.).Mike Powell / All Over Press

Lue lisää:

Tero Pitkämäki pelastamaan suossa rypevää suomalaista keihäänheittoa? Myöntää Yle Urheilulle harkitsevansa lähtöä kisaan lajivalmentajan pestistä – "Kyllä kiinnostaa"

Annimari Korte aitoi Suomen mestariksi huippuajalla!

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat