1. yle.fi
  2. Urheilu
  3. Kalevan kisat

Suomen nopein mies Kaasalainen on nöyrä ja tunnollinen himoharjoittelija, josta valmentajaguru aikoo leipoa seuraavaksi pohjamutiin vajonneen 400 metrin juoksun pelastajan

24-vuotias Viljami Kaasalainen juhli lauantaina Turussa 100 metrin Suomen mestaruutta.

Viljami Kaasalainen tuuletti Suomen mestaruuttaan raivokkaasti. Kuva: Tomi Hänninen

TURKU. Pikajuoksija Viljami Kaasalainen, 24, hymyili Paavo Nurmen stadionilla kilpaa ilta-auringon kanssa lauantaina. Kaasalainen tykitti elämänsä toiseksi kovimman 100 metrin ajan 10,35 Kalevan kisojen finaalissa ja nappasi ensimmäistä kertaa urallaan Suomen mestaruuden.

Päätöksen 100 metrille osallistumisesta Kaasalainen teki vasta kisapäivän aamuna verryttelyssä, sillä alla oli tiistailta kaksi kovaa juoksua. Tuolloin hän juoksi samalla stadionilla Paavo Nurmen kisoissa siihen asti kaksi ajallisesti kovinta 100 metrin kisaansa sallituissa oloissa tuloksilla 10,39 ja 10,34.

Huippunoteerauksista huolimatta mestaruus tuli Kaasalaiselle itselleen yllätyksenä.

– Aika moni koetti laittaa minulle ennakkosuosikin viittaa tiistain kisan jälkeen. En mielestäni sitä ihan ansainnut, enkä ottanut sitä selkääni, mutta sieltä tultiin. Hemmetin hyvältä tuntuu ja tätä on odotettu hiton monta vuotta, Kaasalainen hehkutti Yle Urheilulle.

Kulta maistui erityisen makealta, sillä Kaasalainen on jäänyt neljänneksi taistelussa Suomen nopeimman miehen tittelistä vuosina 2017 ja 2018.

– Todellakin tuntuu ihan sairaan hyvältä. Olen nähnyt tämän monta kertaa unissani. Nyt se tuli oikeasti. En oikein edes osaa sanoa, miten hyvältä tämä tuntuu.

Kaasalainen (oik.) vei mestaruuden Turussa huimalla loppujuoksullaan. Kuva: Tomi Hänninen

Kaasalainen nousi mestaruuteen ohi kauden kärkiaikaa pitävän Samuli Samuelssonin huimalla lopullaan. Omaa suoritustaan tuore mestari kommentoi hivenen vaatimattomasti.

– En ylpistele yhtään, mutta loppu on minun vahvuuteni ollut aina. Alussa minulla on sääntö, että jos en ole viittä metriä muita jäljessä, tulen kyllä sieltä. Se on ollut vuosia niin. Tiesin tänäänkin, että jos en ihan kammottavasti jää muille startissa, voin luottaa loppuuni.

Suomen 400 metrin pelastajaksi

Vaikka Kaasalainen nyt tykitti Suomen nopeimmaksi mieheksi, ensi syksynä harjoittelu uutta päämatkaa, 400 metriä, varten alkaa todenteolla. Tuohon päätökseen Kaasalainen tuli tammi-helmikuussa.

Hän tutkaili omia tilastojaan ja totesi, ettei kolme vuotta sitten juostu 60 metrin ennätys 6,94 ole riittävän kova, jotta 100 metrin Suomen ennätyksen 10,21 voisi laittaa uusiksi.

Päätöksessään hän pysyy edelleen, vaikka 100 metrin ennätyksestä on lohkaistu elokuun aikana liki kaksi kymmenystä pois.

– Vaikka 10,3-alkuinen aika on hemmetin hieno ja olen tosi tyytyväinen siihen, on vain fakta, että sillä ei päästä edes EM-kisoihin. Luulen, että 400 metriä voisi olla minulle vielä vahvempi matka.

Uutta haastetta varten Kaasalainen vaihtoi valmentajaa vuoden alussa. Etävalmennus Atte Pettisen kanssa sai jäädä, kun kehiin astui taannoin Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologian professorin paikalta eläköitynyt Antti Mero.

Mero muistaa edelleen tarkalleen päivän, jolloin Kaasalainen kysyi häntä valmentajakseen.

– Se oli 6. maaliskuuta. Minä mietin kahdesta viiteen sekuntia, millä sanoilla vastaan ja lupauduin ilman muuta. Se oli iso päivämäärä. Ensimmäinen askel nähtiin tässä, Mero kertoo Yle Urheilulle 100 metrin finaalin jälkeen.

400 metriin liittyy haaste, joka sai Meron palaamaan kahdeksan vuoden tauon jälkeen henkilökohtaiseen valmennukseen. Hän on motivoitunut nostamaan matkan tasoa Suomessa.

Ratakierroksen Suomen ennätys on jo liki 48 vuotta vanha Markku Kukkoahon 45,49. 2010-luvulla suomalaisista alle 47 sekunnin on pystynyt juoksemaan vain Matti Välimäki. Viiden viime vuoden aikana matkan paras aika on Ville Lampisen kolme vuotta sitten juoksema 47,24.

Menestyäkseen kansainvälisissä kilpailuissa aikojen pitäisi painua vähintään 45 sekunnin tuntumaan. Kaksi vuotta sitten Berliinin EM-kisoissa pronssimitali irtosi ajalla 45,19. Viime vuoden Dohan MM-kisoissa mitaliin vaadittiin tulos 44,17.

Matkalta on tullut Suomeen vuosien saatossa kaksi arvokisamitalia, jotka molemmat juoksi Voitto Hellstén: EM-hopeaa vuonna 1954 ja olympiapronssia vuonna 1956.

– 400 metrin juoksu Suomessa on miehissä todella heikkoa nykyään. Siinä on mentävä nopeuden kautta, että 400 metrillä voi menestyä. Hitaasta on hyvin vaikeaa tehdä enää nopeaa. Se reitti on katsottu, Mero sanoo.

Antti Mero (edessä) kehuu, että Viljami Kaasalainen on saanut kotoa Mikkelistä hyvät lähtökohdat urheilu-uralle. Kuva: SUL

Kaasalainen kertoo, että päämatkaansa vaihdettuaan hän aikoo satsata edelleen nopeuteen. Tarkoituksena on jatkossakin juosta 60, 100 ja 200 metrillä, mutta mukaan otetaan nopeuskestävyysharjoittelua.

– En usko, että ensi kesänä vielä tulee mitään superaikoja. Se varmaan vaatii pari vuotta sellaista taustatyötä kestävyydessä, jotta se matka alkaa kulkea, Kaasalainen tuumi.

Tänä kesänä suomalaismiehillä on ollut tiukkaa kisaa erityisesti 200 metrillä. Mero toivoo, että osa nopeista 200 metrin juoksijoista siirtyisi ratakierrokselle, sillä siellä suomalaisten menestymismahdollisuudet kansainvälisissä kilpailuissa ovat huomattavasti paremmat kuin pikajuoksussa.

– Luulen, että esimerkiksi Carl Lewisin ja Usain Boltin kaltaisten pikajuoksijoiden vuoksi on niin suosittua ja mahtavaa juosta satasta ja kakkosta. Siellä ei joudu tekemään niin paljon töitä kestävyyden kanssa. On piinaavaa, kun happoharjoituksiakin joutuu jonkin verran tekemään, jos matka on 400 metriä, Mero sivaltaa.

Mero tietää mistä puhuu. Hän on uransa aikana tehnyt tutkimusta pikajuoksusta, nopeussuoritusten biomekaniikasta ja fysiologiasta.

Kauden aikana juostu jo 500:tä metriä

Suojattiaan Kaasalaista Mero kehuu erittäin tunnolliseksi.

– Hän on erinomainen harjoittelija ja alkuun tuntui jopa, että hän on himoharjoittelija, mutta ehkä hän on jostain siitä välistä.

Kun yhteistyö keväällä alkoi, Mero tutustui Kaasalaisen historiaan lukemalla tämän harjoituspäiväkirjoja aiemmilta vuosilta. Niiden pohjalta Mero rakensi tämän kauden rytmityksen, joka erosi hieman aiemmasta.

Vielä tällä kaudella Kaasalainen ei varsinaisesti harjoitellut 400 metriä mielessään, sillä päätös päämatkan muuttumisesta tuli sen verran myöhään, että harjoittelun radikaali muutos olisi voinut sotkea koko tämän kesän. Kaasalainen on kuitenkin juossut harjoituksissa jo 250- ja 300-metrisiä sekä muutaman yksittäisen kovan 500 metrin vedon.

Mero uskoo, että pitkät vedot ovat kauden aikana auttaneet siihen, että 100 metrin loppu ja 200 metriä ovat kulkeneet hyvin.

Kalevan kisojen 200 metrin kenraalissa Espoon GP:ssä Kaasalainen pisteli illan nopeimman ajan: 21,02. Sunnuntaina asetelma on hieman erilainen, sillä kovista 200 metrin juoksijoista esimerkiksi Samuel Purola jätti tyystin lauantain kilpailun väliin keskittyäkseen pidemmälle matkalle.

Kaksi vuotta sitten Jyväskylän Kalevan kisoissa jalat olivat niin kireällä 100 metrin kilpailun jälkeen, etten oikeasti päässyt sängystä ylös. Mutta tänä vuonna kisojen jälkeen on ollut jo seuraavana päivänä ihan ok fiilis.

Viljami Kaasalainen

Kaasalainen luottaa siihen, että ehtii palautua 100 metrin juoksuista mestaruuskuntoon sunnuntaille. Tässä auttaa parantunut, aiempaa rullaavampi juoksutekniikka.

– Kaksi vuotta sitten Jyväskylän Kalevan kisoissa jalat olivat niin kireällä 100 metrin kilpailun jälkeen, etten oikeasti päässyt sängystä ylös. Mutta tänä vuonna kisojen jälkeen on ollut jo seuraavana päivänä ihan ok fiilis. Uskon juoksevani ihan kovaa.

Viljami Kaasalainen kertoi, että pääsi alkueräjuoksussaan lauantaina helpolla. Tuolloin 100 metriä taittui aikaan 10,50. Kuva: Tomi Hänninen

Mero odottaa, että Kaasalaiselta nähdään uusi ennätys sunnuntaina Turussa.

– Olettaisin, että hän on normaalissa iskussa sunnuntaina. Toivoisin, että alle 21 sekuntia menisi ja hän pääsisi siihen kerhoon.

Tänä vuonna suomalaisista vain 200 metrin kärkimies Tuukka Huuskola on juossut matkan alle 21 sekunnin.

Kalevan kisojen päätöspäivän ensimmäinen lähetys alkaa kello 13.25 Areenassa, jossa seurataan seitsenottelija Maria Huntingtonin SE-jahtia. Yle Puheen radiolähetys alkaa kello 14.40, ja TV2:ssa lähetys kisoista alkaa kello 14.45. Miesten 200 metrin finaali huipentaa kisat kello 18.

Lue myös:

"Hengästymistä pidetään pelottavana" – Suomessa on synkkä alennustila yleisurheilun rajuimmalla matkalla, juoksijalegendalta kovaa puhetta ongelman todellisista syistä

Hirmuvireinen Viljami Kaasalainen on Suomen nopein mies, mutta haluaa tulevaisuudessa satsata pidemmille matkoille: "Aion pysyä päätöksessäni"

Suomen miesten pikajuoksulla pyyhkii paremmin kuin vuosikausiin – asiantuntija väläyttää jo saumaa historialliseen arvokisamitaliin

"Minua kiehtoisi olla kautta aikojen nopein mies Suomessa" – Mauri Salomäki, 88, on koulinut pikakiituria, joka aikoo rikkoa Tommi Hartosen Suomen ennätykset

SE-mies Tuukka Huuskola tykittää ennätystä toisensa perään vaikeiden vuosien jälkeen – kesän 2017 epäonninen sairastuminen vei voimat ja 15 kiloa: "Se alkukesä meni tippapullossa"